Laulaminen ›

Miten nuo eroavat toisistaan?Kun "laulan", ääniala loppuu n.C# tenorien korkean Ceen alapuolella.Eessä on vielä vähän baritonin "botnea",pystyn huutamaan G# asti ,mutta äänestä puuttu kaikki syvyys ja tummuus,oikeastaan se on surkeaa narinaa.Pystyn tuottamaan tuota ääntä vain korkealla volyymilla ja se tuntuu "poukkoilevan" kitalaessa,mutta syntyvän "edessä"?Onkohan tuo pelkkää huutamista vai maskiin laulamista?

ns. "maskiin laulaminen" tuo soundiin yleensä kirkautta ja nasaaliutta ja sen kyllä tuntee yleensä selvänä resonointina / kihelmöintinä kitalaen etuosassa. Ettei vaan lipsuittaisi hentoon falsettiin, näin vois tuon kuvauksesi perusteella päätellä?

Ei tuo rekisteri mielestäni falsetilta tunnu,se on erittäin terävä,ja voimakkaampikin kuin alempi rekisteri,käsittääkseni falsetissa on vähemmän volyymia kuin muissa rekistereissä.Voisi se olla falsetti,joka resonoi kitralaessa,mutta siitä puuttuu se falsetin hölmö soundi.Ihmettelen vaan kun aiemmin en ole pystynyt ,tai luonnollisen itsesuojeluvaiston vallassa halunnut,laulaa noin korkealta.Ymmärtääkseni äänenkorkeus syntyy siitä miten pieni/suuri äänihuulten rako on.Ja tässä huutamisrekisterissä ääni tuntuu vain resonoivan eri paikassa,miten se voisi vaikuttaa korkeuteen?

Ymmärtääkseni äänenkorkeus syntyy siitä miten pieni/suuri äänihuulten rako on.
 
äänen korkeuteen vaikuttaa
- äänihuulten pituus (mitä pidemmät äänihuulet, sen korkeampi ääni)
- niiden paksuus (mitä ohuemmat, sen korkeampi ääni)
- niiden jännittyneisyys (mitä jännittyneemmät, sen korkeampi)
 
jos äänihuulet värähdellessään sulkeutuvat toisiaan vasten koko massaltaan ja pituudeltaan, käytössä on rintarekisteri. jos ne värähtelevät vain yläreunoiltaan mutta koko pituudeltaan toisiaan vasten, käytössä on päärekisteri (ohenne).
 
ns. falsetti (tässä yhteydessä "tueton pää-ääni") syntyy kun äänihuulet värähtelevät toisiaan vasten, mutta eivät koko pituudeltaan vaan niiden väliin jää pieni rako.
 
kaikissa näissä äänihuulten venymisellä on ratkaiseva osuus äänen korkeuteen. äänen korkeus hertseinä on äänihuulten värähtelyjen määrä sekunnissa. esim a1 (440hz) = 440 äänihuulivärähdystä/sek.
 
vihellysrekisteri on se rekisteri, jossa äänihuulet pysyvät kokonaan auki (vähän niinkuin huulet viheltäessä). siinä äänen korkeutta säädellään äänihuulten välistä aukkoa suurentamalla ja pienentämällä.
 
ääni on syntyy vihellysrekisteriä lukuunottamatta aina siitä, kun äänihuulet imeytyvät toisiaan vasten ja avautuvat vuoronperään, mikä aiheuttaa ilmanpaineen muutoksia nieluun ja suuhun jne. nuo ilmanpaineen vaihtelut aistimme korvassamme äänenä.
--------------clip---opetustuokio--------------

Anteeksi offtopic mutta mitä ihmettä on "maskiin laulaminen"?

clip---opetustuokio
 
yksinkertaisesti ja tiiviisti selostettu.+

äänen korkeuteen vaikuttaa
- äänihuulten pituus (mitä pidemmät äänihuulet, sen korkeampi ääni)
 
Eikö se ole päinvastoin, että mitä pitemmät äänihuulet, sitä matalampi ääni? Vai olenko ihan hakoteillä?

ns. falsetti (tässä yhteydessä "tueton pää-ääni") syntyy kun äänihuulet värähtelevät toisiaan vasten, mutta eivät koko pituudeltaan vaan niiden väliin jää pieni rako.
Kyllä minulle on aina opetettu ja kirjat joita olen lukenut aihetta koskien ovat väittäneet että falsetissa äänihuulten värinä puolittuu ja sitä kautta syntyy falsetti joka ei juurikaan resonoi. Tukea siihenkin tarvitaan ihan samalla lailla kuin muuhunkin äänen tuottamiseen, sillä ilman paineella se falsettikin ääntä päästää ;)

Kyllä minulle on aina opetettu ja kirjat joita olen lukenut aihetta koskien ovat väittäneet että falsetissa äänihuulten värinä puolittuu ja sitä kautta syntyy falsetti joka ei juurikaan resonoi. Tukea siihenkin tarvitaan ihan samalla lailla kuin muuhunkin äänen tuottamiseen, sillä ilman paineella se falsettikin ääntä päästää ;)
 
riippuu mistä falsetista puhutaan vai puhutaanko falsetosta vai pää-äänestä.
 
itse käytän nimitystä ohenne tuetusta päärekisteristä ja nimitystä falsetti tuettomasta päärekisteristä. toi äänihuulten värinä puolittuu just sillä että ne ei värähtele koko paksuudeltaan toisiaan vasten, mutta tuettomassa päärekkarissa ne ei värähtele ees koko pituudeltaan vaan siinä on just toi pieni rako.
 
rekistereistä on kyllä helvetillistä puhua kun joka ikisellä kirjoittajalla on niistä oma mielipide ;)

Eikö se ole päinvastoin, että mitä pitemmät äänihuulet, sitä matalampi ääni? Vai olenko ihan hakoteillä?
 
ei ole yksioikoisesti noin. pituuden lisäksi myös paksuus ja jännittyneisyys vaikuttaa (no hyi mikä mielikuva) syntyvän äänen korkeuteen. esim. miehillä on pidemmät äänihuulet kuin naisilla, mutta naisilla on ohuemmat.

rekistereistä on kyllä helvetillistä puhua kun joka ikisellä kirjoittajalla on niistä oma mielipide ;)
 
Totta :)
Mutta kiitoksia tuosta selvennyksestä ja oikaisusta, joka päivä oppii uutta.

Kertokaapas aataminomenan roolista laulusuorituksessa; olen huomannut, että korkealta voi laulaa siten, ettei nosta aataminomenaa juuri yhtään tai siten, että aataminomena nousee miltei leukaa vastaan. Onko jälkimmäinen tekniikka väärä?

Kertokaapas aataminomenan roolista laulusuorituksessa; olen huomannut, että korkealta voi laulaa siten, ettei nosta aataminomenaa juuri yhtään tai siten, että aataminomena nousee miltei leukaa vastaan. Onko jälkimmäinen tekniikka väärä?
 
aataminomena = kurkunpää. jos sitä lähtee paikalleen fiksaamaan, ei hyvä. kurkunpään tulisi olla rento ja vapaa liikkumaan, kuitenkin siellä ne äänihuulet on. eihän kukaan hauistaankaan jännitä tuntikaupalla tiettyyn asentoon.
 
kurkunpään korkeus vaikuttaa lähinnä nielun laajuuteen (mitä alempana, sen isompi nielu) ja näinollen syntyvän äänen resonoitumiseen > äänen saundi muuttuu. jos ei kiristä ja ääni kuulostaa hyvältä, en tiedä sitten onko tekniikka "väärä". sen osaan sanoa että jos haluaa ääneensä klassista sävyä ja kantavuutta, kummallakaan tekniikalla sitä ei saavuta.
 
kannattaa kuitenkin huomata, että kurkunpää on yhteydessä palleaan, joka syvähengityksen aikana laskeutuu. syvähengitystä käytetään aikas usein laulussa, koska silleen saa uloshengitysilmaa kontrolloitua paremmin kuin pintahengityksellä. jos syvähengittää ja pallea liikkuu alas > kurkunpää laskeutuu, ei ehkä kannata käydä liikaa kurkunpäätä keinotekoisesti nostamaan ettei aiheuta kramppeja tai nyrjähdyksiä.