Keskustelua raskaammasta musiikista ›

Sinkku on melko tuhnua kamaa. Ei mitään koukkua ja liian pitkäkin vielä. 6 points!
 
Sehän sen tarkoitus onkin. Äärimmäisen epäkaupallinen single jolla päästään kaupalliselle listalle. ;)
 
Harmi kun ei Anttilassa tuota ollut. Äxästä kävin kuitenkin ostamassa ja vatun kovahan tuo on. Mitenkäs paljon lyhyempi tuo levyversio on ja mitkä kohdat veisusta on editoitu pois?
 
Pois otettuja puolia en ala vielä analysoimaan, mutta sen verran voin paljastaa, että albumin versio on tarkalleen 13:27 pitkä.

Ne soittaa niin hitaasti että joskus niiltä alkaa loppumaan studioaika kesken ja sitten puolet levyn piiseistä onkin speedmetallia.

Mua ei nuo listat tai singlet niin kiinnosta. Kappale on huonointa Reverend Bizarrea miesmuistiin.
 
Tuli ostettua ja yhdyn mielipiteeseesi.

Mites paljon tosta singlestä pyydetään kaupassa noin niinkuin yleensä?

Mites paljon tosta singlestä pyydetään kaupassa noin niinkuin yleensä?
 
2,5€

Idols huuma jatkuu, mutta sen takana jyräävät muunlaiset vallit.
 
Sinkkulista vko 17
 
1. Tyhjä huone | ANTTI TUISKU - SONY BMG | UUSI
2. Slave Of Satan | REVEREND BIZARRE - SPINEFARM | UUSI
3. Tie VIIKATE - RANKA/SPINEFARM | 1. | 3
4. Taivas lyö tulta | TERÄSBETONI - WARNER MUSIC | 3. | 12
5. Forgive Her | SWALLOW THE SUN - FIREBOX RECORDS | 4. | 2

Aika metallipitoinen tuo listan kärki. Antti on silti vahvempi kuin metalli.

Aika metallipitoinen tuo listan kärki. Antti on silti vahvempi kuin metalli.
 
Mitä käy teinille joka päättää sivistää itseään top5 sinkkulista n edustajilla. Hän laittaa soimaan Antti Tuiskun ja hykertelee tyytyväisenä. Seuraavaksi kuultavaksi saapuvat 21-minuuttinen doom-jyrä, jonka jälkeen helpottaa hieman kotimaisen melankolisen metallin voimin, mutta lopulta Teräsbetoni ja 9-minuuttinen Swallow The Sun vievät toivon toipumisen suhteen. Korkeammat voimat pissiksiä armahtakoot.

Aika metallipitoinen tuo listan kärki. Antti on silti vahvempi kuin metalli.
 
Viime viikon sinkkulista oli hauska: viiden kärjessä olivat Viikate, Turmion Kätilöt, Teräsbetoni, Swallow the Sun... sekä Ella ja Aleksi.

Viime viikon sinkkulista oli hauska: viiden kärjessä olivat Viikate, Turmion Kätilöt, Teräsbetoni, Swallow the Sun... sekä Ella ja Aleksi.
 
Aika tajutonta että on päässyt black-metallia tuohon joukkoon.

Aika tajutonta että on päässyt black-metallia tuohon joukkoon.
 
On kyllä, mutta eipä tätä tapahdu juurikaan kuin Suomessa. Vähän kyl särähtää se nimi Slave of Satan virallisella listalla Antin perässä.

On kyllä, mutta eipä tätä tapahdu juurikaan kuin Suomessa. Vähän kyl särähtää se nimi Slave of Satan virallisella listalla Antin perässä.
 
Jos jäi epäselväksi, niin black-metallilla tarkoitin Ellaa ja Aleksia. :(

Jos jäi epäselväksi, niin black-metallilla tarkoitin Ellaa ja Aleksia. :(
 
heh, joo tosiaan, en lukenukkaan mihin viestiin olit vastannu.

Tänään kävin kaupasta hakemassa tuon sinkun. Kuten edellä mainittu, joku todellinen soitannollinen koukku ehkä uupuu. Toisaalta taas lyriikoiltaan ja tunnelmaltaan biisi on aivan kelpo. Ei kyllä suosikkejani Bizarrelta, mutta ei todellakaan huonokaan. Alku ja loppu ovat hilpeitä.

minne on unohtunut toinen kotimainen doom-vääntäjä... SKEPTICISM! Tutustuin joku 10v sitten tuohon Stormcrowfleet-levyn myötä ja sellasta ultra-slow synkistelyähän se...

Hoho tuota sinkkulistaa. Tuisku ja Reverendin Slave on satan peräkkäin. Pitäisi ostaa tuo sinkku kun levyyn ei ole varaa. Mitä olette tykänneet biisistä? Onko kunnon hidastelua à la Bizarre?

. Mitä olette tykänneet biisistä? Onko kunnon hidastelua à la Bizarre?
 
Ostin tänään, kuuntelen just. On!

On kyllä tuo uutukainen niin huuruista menoa että huh huh. Siis todella höyrypäistä messuamista. Ei tuo kyllä taida mihinkään soitannollisiin koukkuihin perustua, vaan juuri tuohon äärimmäisen hämärään tunnelmaan. Selkeästi on haettu tuollaista rituaalimaista ja sumuista ilmapiiriä. Tosin kyllähän meikällekin enemmän se perinteisempi jyystö putoaa.

Sain uuden Reverend Bizarren kuunteluun pari päivää sitten ja ei se pastori vaan petä vieläkään. Toimiva levy, vaikka onkin tyyliltään aika kummallinen juuri tuon rakenteensa ansiosta, jossa nopeat piisit on sijoitettu levyn alkuun ja sitten vasta alkaa tuo hitaampi duumailu.
 
Sanoisin että albumi ei ole paras Reverend Bizarrelta, mutta se on ehdottoman hyvä ja vahva. Jossakin kohdissa ehkä häiritsi se, kuinka tunnelma ei ole ihan yhtä vahva ja en itse ole niin paljon tuon rennomman tyylin perään, mutta RB taisi joskus jo aiemmin sanoa että tämä toinen on tällainen ja sitten seuraavalla taas on jotain mustaa!