Rummut: rumpukamat ›

Aloin tuossa mietiskellä kun tässä itse kokoajan raiskaan lattiaa maihareilla (eeh... vetäkää omat johtopäätökset) niin... Loppupeleissä miten joku voi sanoa ettei jonku napsuttelu tai koputtelu tai jokin kuulosta hyvältä kun tuntuu ettei mikään kuulosta hyvältä napsuttelulta... yms yms.. ennenkuin todella soittaa saman jutun itse instrumentilla. Tietenkin nyt ei lasketa sellaisia jotka napsuttelevat aivan kaoottisesti. Ja luulisin että sormia napsuttelemalla rytmitaju ja ehkä jopa lihashallinta kehittyy.

Aivan jatkuvasti soi joku biisi päässä, ja sitä sitten naputtelen käsillä sekä jaloilla. Bootseilla saa muuten aika erottuvan basarisoundin lattiasta kuin lattiasta.

Minäkin aina vetelen kaikkia biisejä pöytiin ja muihin; silleen saa hyvät soundit että soittaa haikkaa sen taskun päälle jossa on avaimet, ja virveliä sen taskun päälle jossa on kännykkä. Basari tietysti jalalla lattiaan. Yleensä jos on mp3 soitin mukana niin vetelen rumpuosuudet ja hyräilen tai lauleskelen sitä biisiä siinä mukana. Synistikaveri ei tykkää ollenkaan. Ja onhan niiltä opettajiltakin tullut vuosin varressa kommenttia myös, mutta nykyään oon omaksunu todella hiljasen tavan naputella niin eipä tässä mitään hätää nyt.

Täällä töissä tulee kuunneltua aina musiikkia -> tulee aina naputettua.
Kun tälläinen virkamies tekee tavallista istumatyötä niin edessä, juuri sopivasti sormien ulottuvissa, on näppäimistö. En siis hakkaa pöytää vaan näppäimistöä. Viime kesällä rikon vahinigossa näppäiksen monituntisen soolon päätteeksi. Oli niin mukava taputella tuohon nuolinäppäinten yläpuolelle ja tabin viereen. Sitten se vaan lopetti toiminnan, aivan seinään.
Hakiessani uutta näppistä varastolta, en uskaltanut myöntää oikeaa syytä.

Joo, tähän löytyy useita tekniikoita. Itse suosin äänetöntä mutta hyvän tuntuman tarjoavaa tyyliä jossa peukalo taivutetaan taakse jolloin nimetön toimii virvelinä peukalon niveltä vasten, keskisormella napsutellaan hihat keskelle peukalon "soft spottia" vasten ja etusormella saa tukevan basarifiiliksen aivan peukalon päästä. Huomatkaa kuinka kaikille näille rummun osille löytyy niiden luonnetta vastaava kohta. Tomeja sisältävän fillin sattuessa kohdalle siirretään basarisormea keskemmäksi peukaloa (siis kohti soft spottia) jolloin myös tuntuma vastaa jälleen itse pöntön aitoa fiilistä. Erittäin nopeissa filleissä siirrytään kolmen sormen tekniikkaan jolloin tasatahtisetkin päräytykset hoidetaan kolmen sarjoissa.
Toinen suosimani tekniikka toimii samanlailla mutta vasten vasemman käden rystysiä -> ei hyvän näköstä ;)

Aikoinaan rummutin aina - silloin siis kun olin vielä peruskoulussa&lukiossa ja joutui istuskelemaan käytävillä ja odottelemaan tunnin alkua. Joskus sanottiin, että "lopeta" mutta toisaalta jos vaikka soitti rap-komppia ja siihen sai jonkun siistin fillin, niin luokka saattoi myös osoittaa suosiotaan. Nykyään en naputtele pintoja niin usein niin, että niistä tulisi ääntä. Se nimittäin ärsyttää ihmisiä, vaikka olisi kuinka hyvä.

Joo, tähän löytyy useita tekniikoita. Itse suosin äänetöntä mutta hyvän tuntuman tarjoavaa tyyliä jossa peukalo taivutetaan taakse jolloin nimetön toimii virvelinä peukalon niveltä vasten, keskisormella napsutellaan hihat keskelle peukalon "soft spottia" vasten ja etusormella saa tukevan basarifiiliksen aivan peukalon päästä. Huomatkaa kuinka kaikille näille rummun osille löytyy niiden luonnetta vastaava kohta. Tomeja sisältävän fillin sattuessa kohdalle siirretään basarisormea keskemmäksi peukaloa (siis kohti soft spottia) jolloin myös tuntuma vastaa jälleen itse pöntön aitoa fiilistä. Erittäin nopeissa filleissä siirrytään kolmen sormen tekniikkaan jolloin tasatahtisetkin päräytykset hoidetaan kolmen sarjoissa.
Toinen suosimani tekniikka toimii samanlailla mutta vasten vasemman käden rystysiä -> ei hyvän näköstä ;)
 
Jätkä on ammattilainen!

minun luokalla on tämmönen henkilö joka jatkuvast siis koko ajan kirjaimellisesti naputtelee ja tekee sillä tavalla että ranteella vääntelee kättää silleen että osuu vuorotellen peukku ja keskisormi pöytään ja sit kun se menee rumpujen taa niin se ei osaa muuta kun tän "pu pä pupu pä" kompin eikä sitäkään puhtaasti! huitoo koko ajan ilmaan ja on soittavinaan. ja sanoo että mielestään tuplaa olisi ehkä helpompaa soittaa niin että toisella jalalla polkee jalkaterällä ja toisella jalalla käyttäisi kantapäätä, vaikkei ikinä ole edes omistanut saati soittanut tuplaa. ottaa muuten aivoon tämä kyseinen tyyppi ihan hitosti!!!!!!!! itse en naputtele yhtään tolleen.

LIIKAA!!! Monet kokee jo häiriöksi. Sanomista o tullu kotona, koulus ja töis.
 
Ristus että o hauskoja teorioita... Mahtavaa olla rumpali! :)

Eipä nykyään enää.
 
Silloin joskus huomasin kivan jutun: jos joku naputtaa, se lopettaa 99% varmuudella, jos itse koitat jammailla mukana. Siitä yhdestä prosentista saattaa kasvaa hurjiakin juttuja.
 
Leningrad Cowboys Go America on muuten tällä saralla parhaita (ainoita?) leffoja.

minun luokalla on tämmönen henkilö joka jatkuvast siis koko ajan kirjaimellisesti naputtelee ja tekee sillä tavalla että ranteella vääntelee kättää silleen että osuu vuorotellen peukku ja keskisormi pöytään
 
son basisti

Sehän olisi ihan mahdoton idea olla naputtelematta pöytää,lattiaa tai mitä vaan.. Itellä ainakin sekois pää ku pitäis olla ihan paikallaan tekemättä mitään:)
 
Kaipa tuo (vika) on jokaisella rumbalilla eikä sitä pysty sivuuttamaankaan,koska mikä on aloitettu niin sitähän ei lopeteta vaikka mikä olisi,sillä siinä asiassa ei muita ajatella...;vai mitä olette mieltä?

Mä luulen kanssa että tää on joka rumpalin "ongelma", ainakin tähän mennessä poikkeuksetta. Ite muistan pistäneeni aina kantapäät lepäämään pulpetin jalkojen päälle ja siitä sitten naputtelin tuplabasareita "keinuttelemalla" kengänkärkiä lattiaan. En tiedä miksi... ehkä siitä lähti pienempi, kontrolloidumpi, tarkempi ääni kun koko kengällä läpsyttelyssä.
Meittin basisti soittelee kans rumpuja ja kumpaakin kans vituttaa toistemme naputtelu, mutta jompi kumpi aina alottaa ja toinen saa siitä inspiksen kanssa alottaa...sitten taas vilkuillaan vihaisesti (perus rytmiryhmä kumpikaan ei sano toiselle mitää :D)

Naputan jatkuvatsi käsillä ja jaloilla ja hampailla.Nahkatakissa on kivasti kilkuttimia joista saa hauskan haitsu saundin.Kaikki mun luokalla on jo tottunu siihen ja muutama lähtee aina välillä mukaan.Jotkut opettajat jaksaa vieläkii huomauttaa asiasta, mut ne nyt ei vaan tajuu ku ne on jotaan tiukkapipomummoja.
Perkele.

Melko paljon tulee koulussa nakutettua johonkin,oikeastaan kokoajan. Uusin villitys on ottaa kynä tauolle mukaan ja hakata sillä rystysiä.

Naputan koko ajan.
Aina se biisi mitä ajattelen koulussa joutuu naputuksen uhriksi.
Kaikki opettajat valittaa siitä, porukat valittaa siitä.
Kaikki ihmettelee esim kirjastossa kun jatkuava naputus käy. :D

Kyllähän sitä tulee tehtyä. Jalat yleensä äänettömästi, eli kantapäät ilmassa. Hampailla tulee kyllä aika monesti naputeltua(?). Ja kyllä siitä naputtelusta saa kuulla aika monesti. Ja kyllähän se itseäkin ärsyttää, jos joku naputtaa vieressä.

Melkein joka oppitunnilla tulee poljettua lattiaa.. Vaikka yleensä aika kevyesti. Sitten sitä aina yrittää löytää sormille jotain kohtaa (esim. joku metalli) johon voi sitten napsutella.. On tainnut tulla melkein tapa siitä. Onkohan sitten hyvä vaoi huono?

Kyllä, melkein koko ajan tulee tuota tehtyä, ja siitäkös kaikki tykkäävät. Koen ainakin vähän hyötyväni siitä, olen saanut teoriasta n. 4 viimeistä vuotta joka kokeesta 5/5. Lähinnä päässäpyöriviä kappaleita naputtelen siis.