Yleistä keskustelua musiikista ›

Kiva! Sittenhän niillä on varaa laskea uusien cd-levyjen hintoja!
 
Tai snadilla riskillä tehdä diili jonkun oikeasti mielenkiintoisen ja omaperäisen artistin tai bändin kanssa.

Tai snadilla riskillä tehdä diili jonkun oikeasti mielenkiintoisen ja omaperäisen artistin tai bändin kanssa.
 
Heh, ei nyt aleta sentään hulluttelemaan!

 
BMG:n markkinaosuus nousi suojauksen käytön aikana Suomessa viidestätoista kahteenkymmeneenviiteen prosenttiin. BMG uskoo, että suojaus on osaltaan auttanut markkinasiivun kasvattamisessa. Lisäksi suojattu musiikki on pysynyt listoilla suojaamatonta paremmin - kappaleet viihtyivät Top40-listalla keskimäärin 14,5 viikkoa, kun keskivertokappale on kyseisellä listalla vajaat yhdeksän viikkoa.
 
Onkohan kyseessä BMG:n oma tutkimus :) Hieman haiskahtaa propagandalta.En hirveän eettisenä näe tämmöistäkään toimintaa, että hieman epäilyttävillä tutkimuksilla perustellaan omia tavoitteita ja mahdollisuuksia.

BMG:n markkinaosuus nousi suojauksen käytön aikana Suomessa viidestätoista kahteenkymmeneenviiteen prosenttiin.
 
Tähän ei varmaan vaikuttanut mitenkään se, että BMG ja Sony yhdistyivät ;)

En yritäkään siis ärsyttää vaan hakea positiivisuutta vähän tähän lohduttomaan ja loputtomaan vääntöön.
 
Yksi keskeinen syy tähän loputtomaan vääntöön on se kun menee sekaisin mistä keskustellaan. Esim. itse olen varmaan saanut tässä keskustelussa ”kuninkuusluokan jakaja” leiman otsaan vaikka käytännössä en jaa / ole jakanut lyhyttä DC++:aan tutustumistjaksoa lukuunottamtta yhtään mitään.
 
Ensisijaisesti toivoisi näiltä virallisilta tahoilta tiedotusvastuun kantamista. Teostohan nyt viimein teki jokunlaisen ryhtiliikkeen tässä suhteessa, mutta tämä ÄKT on minun silmissä vähintään yhtä suuri konna kun nämä jakajatkin. Viimeisenä esimerkkinä nyt tämä heidän masinoima aamunavaus kouluihin (josta tässä keskustelussa hetki sitten oli esimerkki) on kyllä aivan puhdasta Goebbelslaista propagandaa. Jos tietäisi sen sisällön tarkemmin, niin varmasti ottaisin yhteyttä opetusministeriöön.
 
Kuinka moni lopettaisi jos latailu kiellettäisiin?
 
Jos ymmärrän kysymyksen, niin en ymmärrä kysymystä. Jos palkanmaksaja ei ole äänilevyteollisuus, niin minkä tähden haluat *lopettaa* lataamisen?
 
Nyt menee osin vanhan kertaamiseksi, mutta esim. itse olen tällä hetkellä tilanteessa että en lähes ollenkaan ostele (uusia) levyjä vaan mulla on joku perversio päällä ja olen kiinnostunut esi-isien aikaisesta musiikista. Bluesin osalta jostain 30-40 luvulta lähtien ja muun kevyen osalta 60-80 luku kiinnostavat. Plus venäläinen kevyt musiikki, pois lukien Bugasova.
 
Minkä tähden minun pitäsi kierrellä divareita ja yrittää etsiä jos jotain löytyisi jos / kun saman voi / voisi tehdä kotoa käsin. Ehdotin että Teosto tms. virallinen taho masinoisi jonkunlaisen jakelukanavan kuluttajien välille esim. DC++ tai muulla tekniikalla ja jossa voitaisiin käyttäjien kesken levittä vaikkapa viittävuotta vanhempaa materiaalia.
 
Esimerkksi niin, että kuluttaja saisi vuokrata kohtuullista maksua vastaan esim. kuukaisiperiaatteella käyttöoikeutta tähän kanavaan. Tässä vilahti semmosia kuukausihintoja kun 15$ tai 10 eeroa.
 
Kuten sanoin, minun tapauksessa äänilevyteollisuus ei menetä mitään mutta tekijänoikeustahoille olisin täysin iskemätön markkina – vrt. kasvanut hyvitysmaksutuotto plus suoranainen tuotto tämän palvelun käyttämisestä.

 
Jos ymmärrän kysymyksen, niin en ymmärrä kysymystä. Jos palkanmaksaja ei ole äänilevyteollisuus, niin minkä tähden haluat *lopettaa* lataamisen?
 
Naulaankantaan,yhteenlasketut Teosto ja Rojaltitulot mulla on 5.000-20.000 vuodessa,vähän vuodesta riippuen.Mä en tiedä kuinka merkityksetöntä massia se sulle on mutta kun mä en tee muuta kuin musaa ni mä tarviin ne rahat ja ,VITTU,puolustan joka senttiä .

Itselläni oli faijan polttama AC/DC:n live. Toisaalta en usko että tästä koitui harmia Eissideissin pojille sillä ostin sittemmin Liven aitona ja 7 muuta AC/DC levyä. Hoho

En hirveän eettisenä näe tämmöistäkään toimintaa, että hieman epäilyttävillä tutkimuksilla perustellaan omia tavoitteita ja mahdollisuuksia.
 
Sano mulle yksikin suuryritys (tai vähän pienempikin kelpaa) joka ei tee näin.

Wai että waretusta. Heitetäänpä nyt sitten vettä kiukaalle.
 
Onhan tuota musiikkia koneella sellanen 30gt. Suurin osa enemmän tai vähemmän tunnettuja indie-artisteja, joiden levyjä ostan sitä mukaa kuin raha antaa myöten. Minulle mp3 on tapa tutustua artistiin. Vältän mega-artistien jakamista, koska niitä tämä ilmiö tuntuu eniten ärsyttävän (toisaalta en myöskään piittaa suurimman osan musiikista.) Tosin suu vääntyy virneeseen aina kun miljonäärit itkevät waretuksen myötä menetettyjen pennien perään.
 
Itselleni CD:n omistaminen on moninkertainen ilo koneella lojuviin mp3:siin verrattuna. Käytän surkeista päivärahostani 100e kuukaudessa äänitteisiin. Ja haluan tukea vähemmän tunnettuja artisteja, jotka mielestäni sen ansaitsevat.
 
Tämä ei ole puolustuspuheenvuoro; toiminta saa puolestani olla laitonta ja moraalitonta. Sitä se jossain määrin onkin. Tässä maailmassa kuitenkin tapahtuu niin paljon paskempaakin, ettei totta puhuen kummoisesti hetkauta, etenkään laillisuus-puoli.
 
Tähän väliin nyt sitten ne vaihtoehtoiset tavat tutustua artistiin:
 
1) Kävellä levykauppaan ja kuunnella --- Stockalla ja FRS:ssa kyllä tämä on mahdollista suuressa määrin. Harmi että tarjonta on perseestä. Lisäksi paniikkihäiriö on ikävä juttu, joten en viihdy kaupoissa.
 
2) Kävellä kirjastoon ja lainata/kuunnella levy --- Teitä jotka jaksatte arvostan suuresti. Minä olen laiska tapaus. Huono puolustus, myönnän.
 
3) Hakea netistä lyhyitä sampleja --- jeps, 10 minuutin postrock-kappale pääsee kyllä kunniaan 10 sekunnin pätkässä. I rest my case.
 
Ergo: mp3 on nopea tapa kuulla useaa artistia helposti ja näppärästi. Olen tässä suhteessa tekopyhä, koska nykymaailman "helppous ja nopeus"-ilmiö ärsyttää minua suuresti. Minkäs teet, olen musiikin suurkuluttaja ja innokas harrastaja.
 
Päätetään tämä nyt sitten vaikka näin: satunnaiset pidätykset ja sakotukset eivät saa piratismia loppumaan. Se on tosiasia.
 

 
... tätä tuli nyt muokattua miljoona kertaa. Lienee epäjohdonmukaisuukia täynnä, mutta olkoon :)

Naulaankantaan,yhteenlasketut Teosto ja Rojaltitulot mulla on 5.000-20.000 vuodessa,vähän vuodesta riippuen.Mä en tiedä kuinka merkityksetöntä massia se sulle on mutta kun mä en tee muuta kuin musaa ni mä tarviin ne rahat ja ,VITTU,puolustan joka senttiä .
 
En voi ymmärtää kommenttiasi muuten kun että haluat kaventaa tarjonnan niin pieneksi kun mahdollista jolloin kulut laskevat ja ennen kaikkia, kuluttajan ostopäätös kohdistuu useammin jäljellejääviin levyihin.
 
Sinisilmäisenä olenkin ihmetellyt että missä tässä oikein mennään. En sitten tiedä onko tämä metodi nyt esim. Teoston jäsenkunnan suurimman osan etujen mukaista mutta kaipa sitten niin on.
 
Kaikenkaikkiaan taitaa sittenkin olla ihan hyvä että tämä ala on saanut pienen peräruiskeen.

Sano mulle yksikin suuryritys (tai vähän pienempikin kelpaa) joka ei tee näin.
 
Mikä tää nyt oli? Sano sä mulle, että mitä helvetin merkitystä sillä on?

2) Kävellä kirjastoon ja lainata/kuunnella levy --- Teitä jotka jaksatte arvostan suuresti. Minä olen laiska tapaus. Huono puolustus, myönnän.
 
Mä harrastin tätä jokin aika sitten n. 3-4 vuotta putkeen. Joka viikko 10-20 levyy. Tolla vauhdilla vaan ne kiinnostuksen kohteet alko hupenemaan melko nopeasti, ja lopulta lainailin niin itseäni ei kiinnostavia levyjä että koko homma hyyty. Ja tuossa oli siis Helsingin sekä Turun kirjastot. Kohta vois aloittaa taas uudelleen, tod.näk. levykanta uusiutunut jo jonkin verran. Kiva harrastus.
 
3) Hakea netistä lyhyitä sampleja --- jeps, 10 minuutin postrock-kappale pääsee kyllä kunniaan 10 sekunnin pätkässä. I rest my case.
 
Joo tuosta ei tule kuin kiukkuiseksi.

En voi ymmärtää kommenttiasi muuten kun että haluat kaventaa tarjonnan niin pieneksi kun mahdollista jolloin kulut laskevat ja ennen kaikkia, kuluttajan ostopäätös kohdistuu useammin jäljellejääviin levyihin.
 
Sinisilmäisenä olenkin ihmetellyt että missä tässä oikein mennään. En sitten tiedä onko tämä metodi nyt esim. Teoston jäsenkunnan suurimman osan etujen mukaista mutta kaipa sitten niin on.
 
Kaikenkaikkiaan taitaa sittenkin olla ihan hyvä että tämä ala on saanut pienen peräruiskeen.
 
Heh, ei kai se nyt ole teston tai teostolta korvausta saavien ihmisten "vika" että tavikset ostaa enemmän tiettyjä levyjä?:) 4R totesi vaan että haluaa itselle kuuluvat fyrkat ja netissä latailu/jakaminen mahdollisesti vähentää hänen saamisiaan. Kyllä ne on ne levy-yhtiöt/managerit/mainostoimistot/yms. jotka pitää huolen siitä että tavikset osaa ostaa sen uusimman britneyn, eikä jotain aloittelevaa "mielenkiintoista" vähemmän kaupallista pikkubändiä.

3) Hakea netistä lyhyitä sampleja --- jeps, 10 minuutin postrock-kappale pääsee kyllä kunniaan 10 sekunnin pätkässä. I rest my case.
 
Käy katsomassa näytteitä artistien omilta kotisivuilta, ei levy-yhtiöiden sivuilta. Siellä on paljon enemmän kunnollisia näytteitä.

>>Naulaankantaan,yhteenlasketut Teosto ja Rojaltitulot mulla on 5.000-20.000 vuodessa,vähän vuodesta riippuen.Mä en tiedä kuinka merkityksetöntä massia se sulle on mutta kun mä en tee muuta kuin musaa ni mä tarviin ne rahat ja ,VITTU,puolustan joka senttiä
 
En voi ymmärtää kommenttiasi muuten kun että haluat kaventaa tarjonnan niin pieneksi kun mahdollista jolloin kulut laskevat ja ennen kaikkia, kuluttajan ostopäätös kohdistuu useammin jäljellejääviin levyihin.

 
Mikä tässä on niin vaikea ymmärtää? Musiikkialalla toimivista ihmisistä osan palkka koostuu _pelkästään_ tekijänoikeustuloista, ja he ovat palkkansa ansainneet siinä missä muutkin.
 
Toinen yleinen väärinymmärrys tässä on se, että erotellaan levyt levyistä, aivan kuin hyvin myyvä levy toisi rahaa pelkästään tekijöilleen. Kyllä jokaisen myyvän levyn tuotolla julkaistaan myös nivaska sellaisia levyjä, jotka eivät tuo edes kulujaan takaisin.
 
Hitin patenttia kun ei ole keksitty, ja voidaan melkoisella varmuudella sanoa, ettei yksikään yhtiö tiedä varmasti, mikä seuraavana tulee myymään. Silti tuntemattomia tekijöitä on pakko sainata, koska vain niistä nousevat ne todella hyvin myyvät kiintotähdet; kopioijista ja varman päälle pelaajista harvoin.
 
Koko perinteinen levyteollisuus pyörii sen varassa, että on nimikkeitä jotka myyvät, ja sitten on nimikkeitä jotka saattavat myydä mutta todennäköisesti eivät. Molempia tarvitaan.
 
Suosittelen luettavaksi Jari Muikun mainiota tutkimusta "Musiikkia Kaikkiruokaisille - suomalaisen populaarimusiikin äänitetuotanto 1945 - 1990".
 
Tilanne saattaa muuttua verkkojulkaisemisen yleistymisen myötä, jos biisimyynti muuttuu myynnin vakioksi albumimyynnin sijaan. Periaatteessa saattaa olla, että palataan 50-luvun singlehittien ja Tin Pan Alleyn nuottijulkaisujen myyntirakenteisiin, mutta miten tulee käymään, sitä ei kukaan varmuudella tiedä. Varmaa on vain se, että koneisto tarvitsee rahaa pyöriäkseen, ja ensimmäinen kärsijä, kun aletaan leikata, ovat aina ne musiikillisesti kunnianhimoisimmat, innovatiivisimmat ja tuoreimmat levyt. Ne, joista tulee klassikkoja jos ne saavat ylipäätään ilmestyä.
 
Britneyn levyjen piratisointi vahingoittaa todennäköisesti juuri sinun suosikkiyhtyettäsi enemmän kuin Britneytä tai Max Martinia.

Moraalikeskustelu on siitä mukavaa että moraali on vähän kun hanuri, jokaisella on omansa.
 
Ja molemmat venyvät tiukan paikan tullen :D

Koska tutkimukset taas ovat yleensä sellaisia, että niistä voidaan esittää erilaisia tulkintoja tai asiat voidaan esittää erilaisista näkökulmista, on luonnollista että yritys korostaa viestinnässään tutkimuksen yritykselle edullisia päätelmiä.
 
Monesti markkinointi on kyseenalaista jo siitä syystä, että jos tutkimukset tehtäisiin oikeilla tieteellisillä tilastollisilla periaatteilla, ei tutkimuksista voisi vetää karkeasti kuin kahdenlaisia tulkintoja: 'suurella todennäköisyydellä asia on A' tai 'asiasta ei voi tehdä B:n kaltaisia tulkintoja'. Jo pelkkä sana 'tutkitusti' aiheuttaa melkein kakomisreaktioita - ainakin sunnuntaiaamuisin...

 
Toinen asia on tietenkin se, että vailla mitään peruteita on helppo esittää tutkimuksen olevan yrityksen itsensä tekemä ja vääristelemä. punk s blood voisi esittää näkemyksensä tueksi jotain faktoja aiheesta. Musta näyttää, että tässä kyseisessä tapauksessa kyseessä ei ole mikään tutkimus vaan suoraan myynti- ja markkinointitilastoja katselemalla tehty yksinkertainen päätelmä.
 
Itseasiassa olen kanssasi aika pitkälle samoilla linjoilla. Tuosta "tutkimuksesta" /päätelmästä en faktoja sen kummemmin tiedä, mutta olisi kyllä mielenkiintoista nähdä miten BMG on johtopäätöksessä tehnyt...Aiemminhan jo mainittiin yhtiössä tapahtuneista aika merkittävistä muutoksista jne. joiden vaikutuksesta ei mainita mitään :) Nythän tällä tällä tavoin BMG yritti vain viestittää, miten kovasti "imurointi " haittaa heidän levyn myyntiään.

Monesti markkinointi on kyseenalaista jo siitä syystä, että jos tutkimukset tehtäisiin oikeilla tieteellisillä tilastollisilla periaatteilla, ei tutkimuksista voisi vetää karkeasti kuin kahdenlaisia tulkintoja: 'suurella todennäköisyydellä asia on A' tai 'asiasta ei voi tehdä B:n kaltaisia tulkintoja'. Jo pelkkä sana 'tutkitusti' aiheuttaa melkein kakomisreaktioita - ainakin sunnuntaiaamuisin...
 
Markkinointi on AINA kyseenalaista. Hoho!