Roots ›

Vielä tuli yksi esiintyjä lisää tän vuoden puistoblueseihin..
ja oikein comeback keikan muodossa.
 
Tiedote:
 
Puistoblues-festivaalissa nähdään tänä vuonna poikkeuksellisesti kaksi kovaa kotimaista bluesvääntöä. Yksi legendaarisimmista suomalaisista bluesbändeistä - Dave Lindholmin, Pave Maijasen ja Affe Forsmanin Rock’n’Roll Band - palaa kolmenkymmenen vuoden tauon jälkeen yhdessä lavalle. Bändi vetää kesän ainoan keikkansa Järvenpään Puistobluesissa lauantaina 2. heinäkuuta.
 
Rock’n’Roll Band aloitti taipaleensa vappuna 1975 ja lopetti jo saman vuoden syksynä. Bändin hajoamisen jälkeen julkaistusta Everybody Needs Dance Music Sometimes –levystä tuli kuitenkin todellinen klassikko. Levyn avausraita, I’m Gonna Roll, äänestettiin vuonna 1975 Soundi-lehden lukijaäänestyksessä vuoden singleksi.
 
Bändin kitaristi ja suomibluesin legenda, Dave Lindholm, on innoissaan uudesta tulemisesta.
 
-Musta Rock'n'Roll Bandin come back on kova juttu: harvoinpa sitä tapaa bändejä, jotka voi palata yhteen 30 vuoden tauon jälkeen - vieläpä alkuperäiskokoonpanossaan! Suomessa tällainen on todella harvinaista ja maailmanlaajuisestikin tänä kesänä keikkailevaa Creamia lukuunottamatta tulee hyvin vähän vastaavia comboja mieleen.
 
-Ajatus yhteenpalaamisesta tuntui heti hyvältä ja ensimmäisissä harjoituksissa juttu vahvistui. Kaikki ovat soittaneet aktiivisesti koko ajan, joten musisointi sujui kitkatta.
 
-Puistobluesissa esiintyminen tuntuu myös enemmän kuin luontevalta, koska ainakin itse olen esiintynyt siellä iät ja ajat kymmenissä eri kokoonpanoissa.
 
Puistobluesin järjestelyjä johtava Mika Sikström pitää tämän vuoden esiintyjäkaartia yhtenä kovimmista moneen vuoteen.
 
-Olemme saaneet kokoon erittäin hyvän paketin tänä vuonna. Vanhankylänniemen yleisölle tarjoillaan todellisia blues-musiikin isoja staroja. Erityisen tyytyväinen olen siihen, että saimme poikkeuksellisesti kaksi erittäin tasokasta suomalaista bändiä pääkonserttiin. Rock’n’Roll Band on todellinen legenda ja kundien päätös tulla juuri Puistobluesiin kertoo festivaalimme arvostuksesta muusikoiden parissa.
 
Kesä–heinäkuun vaihteeseen ajoittuva blues-musiikin asianajaja, Puistoblues-festivaali, esittelee tänä kesänä pääkonsertin yleisölle perinteisen bluesin huippuja niin kotimaasta kuin maailmalta. Kansainvälisistä tähdistä estradille nousevat The Robert Cray Band, Popa Chubby ja The Tommy Castro Band. Suomalaisen bluesin lippua kantaa Rock’n’ Roll Bandin lisäksi Heikki Silvennoisen ja Pepe Ahlqvistin johtama SF-Blues. Vuoden 2005 Puistobluesin pääkonsertti järjestetään 2.7. Järvenpään Vanhankylänniemessä.
 
Lähde: www.puistoblues.fi

:D They Are Gonna Roll!
 
Pave heitti ihan hauskaa settiä (Uudenmaan pääkaupungin)London Pubissa lauantaina. Nikku kitarassa, muista en tiedä.

Onnistuin näkemään Rock'n'Roll Band:in livenä vuonna -75. Valtatie 2 Harjavallassa oli muistaakseni mesta ja mielestäni bändi oli livenä vielä parempi kuin levyllä. Vaikka levykin on kova !

Hihhulihei! Tämäpä uutinen kerrassaan! Taitaa olla ainoa omistamani julkaisu tuo 'Everybody Needs...
 
Se ON ainoa alkuperäinen jos ei alkusinglejä oteta huomioon. Alunperinhän ideana oli (ainakin julkisella ideatasolla) julkaista vain singlejä sitä vauhtia, että sen aikainen älpeellinen per vuosi tulisi ulos. Koska single on ainoa rockŽn rolliin sopiva julkaisuformaatti, niinkuin selitys kuului.
 
Näin bändin sen lyhyellä uralla kahdesti. Toinen kerta oli shokki, kun bändi soitti Kaivarissa perkeleen tiukasti ja sitten lavalle kapusi Dr Feelgood alkuperäisessä kokoonpanossa eri- mutta yksiväriset puvut päällä ja paidannapit tiukasti vimosta myöten kiinni. Vai olikos se sama kerta? En muista eikä sillä mitään väliäkään.
 
RRB edusti musta jo silloin jotain aivan uutta juttua suomalaisessa r&r:ssä ja jälkeenpäin on käsitys vain vahvistunut. Kuunnelkaa vaikka Forsmanin rumpalointia: siinä ei paljon koristella eikä helisytellä vaan lyödään tarkkaan ja lujaa se, mikä pitääkin.

Hihhulihei! Tämäpä uutinen kerrassaan! Taitaa olla ainoa omistamani julkaisu tuo 'Everybody Needs...', joka mulla on 'levy'hyllyssäni ollut peräti kolmessa eri formaatissa; kasettina, lp:nä ja cd:nä, senmukaan minkälainen soittopeli kulloinkin on dominoinut.
 
- Taas pukkaa siis lisää gyviä syitä mennä Puistobluesiin, vai mitä Janne...!
 
Rupeen jo pakkaan..

Kuulin eilen radiosta uudet kipalekset "Rock'n roll Fire" ja Rock'n Roll Water". Yllätys oli iloinen, sillä biisit ovat hyviä ja vieläpä ihan oikeita biisejä eikä bluespohjaista kelailua, mitä hieman etukäteen pelkäsin. Etenkin tuo ensin mainittu tarttui korvaan. Soitossakin on energiaa ja potkua.
Niin, se edellinen levyhän on yksi parhaista suomilevyistä.