Yleistä keskustelua musiikista ›

Totta turiset. Juggernaut on myös galaksin komeimpia rokkilevyjä. Onhan tuo herra hieman eri tyylinen Nugentin kanssa. Ted enempi riffimies, kun taas Frank mielestäni "maalailevampi" kitarankäyttäjä.
 
Totta minustakin.Marinon ekat levythän ovat niin kovaa Hendrix rip-offia ettei mitään rajaa :-) Sitten tuleekin loistavaa tavaraa:Tales of the unexpected,Juggernaut,Power of rock'n'roll,World anthem jne.Loistavia,erilaisia kitaristeja molemmat IMO.
 
Eikös Marinolla ollut tämä juttu kuinka Hendrixin henki oli mennyt häneen hänen maatessaa sairaalassa jonkun onnettumuuden jälkeen?

En tosiaan yhtään, koska en ole tykästynyt.
 
Edellisessä bändissä soitettiin kyllä jotain Marinoa coverinakin. Aina sellainen fiilis niistä veisuista kun kafru soitteli puoliväkisin levyltä, että joo, ihan kiva mutta tämä sama on tehty aiemmin jo. Ja vielä kivemmin. Että tutustuttua on tullut vaikka levyjä en omistakaan.
 
Ei tainnut soittaa levyjä Juggernaut tai Power of rock`n roll, tai sitä liveä (en muista nimeä)? Ne jättävät aika vähän lisättävää millään osa-alueella.
 
Muuten, bassohommatkin niissä aika kohdallaan, jos sattuu semmoinen soitto kolahtamaan, aika terävällä soundilla menee se ukko mutta siihen musaan natsaa varsin hyvin.
 
Noi mainitsemani levyt on aivan kokonaan eri juttu kuin ne Marinon alkuaikojen hippi-sekoilut, ei ole mitään muuta yhteistä kuin esittäjän nimi.

Eikös Marinolla ollut tämä juttu kuinka Hendrixin henki oli mennyt häneen hänen maatessaa sairaalassa jonkun onnettumuuden jälkeen?
 
Olihan sillä, tai siis ku se oli vetäny jotain kamaa 14-vuotiaana ja joutu sairaalaan. Naurettavaa pelleilyä.
 
Tolla tarina-osastolla Ted pesee Marinon 22-0, tosin edelleen tarina osastolla DLR pesee Tedin (ja kenet hyvänsä muutkin) sitten 345-0.

Eikös Marinolla ollut tämä juttu kuinka Hendrixin henki oli mennyt häneen hänen maatessaa sairaalassa jonkun onnettumuuden jälkeen?
 
No, tuota. Tämähän on vaan joidenkin lehtimiesten tai levy-yhtiön lanseeraamaa hypeä. Itseasiassa Marino oli sairaalassa huumevieroituksessa 13-vuotiaana pahan LSD-tripin jälkeen Hendriksin vielä eläessä vuonna -68. Eli sikäli Henkan henki ei päässyt hyppimään Marinolle vielä tuohon aikaan. Itseasiassa Frankin kitaransoitto alkoi tolla sairaalareissulla koska se oli ainoa harrastus mitä hän siellä saattoi tehdä. Legenda Hendrixin hengen siirtymisestä Marinolle sai lisää ilmaa siipien alle Frankin soittaessa alku-urallaan aika autenttisesti Henkan biisejä.

Ei tainnut soittaa levyjä Juggernaut tai Power of rock`n roll, tai sitä liveä (en muista nimeä)? Ne jättävät aika vähän lisättävää millään osa-alueella.
 
Muuten, bassohommatkin niissä aika kohdallaan, jos sattuu semmoinen soitto kolahtamaan, aika terävällä soundilla menee se ukko mutta siihen musaan natsaa varsin hyvin.
 
Noi mainitsemani levyt on aivan kokonaan eri juttu kuin ne Marinon alkuaikojen hippi-sekoilut, ei ole mitään muuta yhteistä kuin esittäjän nimi.
 
Hmm, hippisekoilut kuulostaa itseasiassa kiinnostavilta. Me soitimme sellaista kappaletta kuin Midnight Highway tjsp. Millähän levyllä sitten lie? Malliesimerkki kipaleesta, jossa päädyin soittamaan plekulla sen alkuperäisen soundin takia.
 
Tuo oli minusta aika Popedaa.

Ja Dave Mustaine
 
Tuskinpa vain. Mielestäni nimenomaan Mustaine on arvostellut Amerikan nykymeininkiä kovin sanoin.

Äkkiseltään ei tule mieleen yhtään muusikkoa, joka olisi Bushin kannattaja..
 
Johnny Ramone. Sääli, sillä konservatismi ei mielestäni ole ollenkaan rock. Vaikka saahan muusikotkin vapaasti oman kantansa kertoa julkisesti... Tuli vaan sellainen yökötysreaktio kun kuulin Johnnyn lausunnoista, että mulla meni Ramones kyllä ihan holdiin.
 
Sama pätee Nugentiin.

Johnny Ramone. Sääli, sillä konservatismi ei mielestäni ole ollenkaan rock. Vaikka saahan muusikotkin vapaasti oman kantansa kertoa julkisesti... Tuli vaan sellainen yökötysreaktio kun kuulin Johnnyn lausunnoista, että mulla meni Ramones kyllä ihan holdiin.
 
Vaikka olen kova sivarihippi, niin siitä huolimatta Ramonesin ja etenkin Johnnyn kitaransoiton diggailu on jatkunut senkin jälkeen kun aloin joskus oivaltaa minkäväristen lasien läpi tämä kitarasankari maailmaa katselee. Vaikka poliittiset mielipiteet olivat sellaisia kuin olivat, niin Johnnyn asenne soittamiseen eli työntekoon oli kumminkin sellainen että pakko sitä on kunnioittaa. Siinä on monellekin puunhalaajalle mallia.

Midnight Highway. Millähän levyllä sitten lie?
 
Juggernaut
 
Tuo oli minusta aika Popedaa.
 
Ai siis Midnight Highway olis niinku aika Popedaa, vai?

Tolla tarina-osastolla Ted pesee Marinon 22-0, tosin edelleen tarina osastolla DLR pesee Tedin (ja kenet hyvänsä muutkin) sitten 345-0.
 
Kuka kautta mikä on DLR? Eiku nythämmää keksin samalla kirjottaessa!! Rothiahan tässä meinattiin. Juujuu.
 
Vai on se Tedi semmonen kafru. Pitäis joskus lukea mietteitään, koska kuulostaa aika radikaalilta vaan ampua kaikki. Tai siis aika Linkolalta.
 
Mitä Marinoon tulee, niin Popeda oli aika hauska vertaus :D Popeda on kova. Jos pate pystyy vetää.

Me soitimme sellaista kappaletta kuin Midnight Highway tjsp. Millähän levyllä sitten lie? Malliesimerkki kipaleesta, jossa päädyin soittamaan plekulla sen alkuperäisen soundin takia. Tuo oli minusta aika Popedaa.
 
Jaahans, kuuntelinpa piruuttani ton Midnight Highwayn pois kuleksimasta ja yritin keksiä että mitä sillä olisi Popedan kanssa tekemistä. En kyllä yhtäkään yhtymäkohtaa keksinyt, mitä nyt se että hivenen rankemmasta rokkenrollista on kysymys.
 
Tokihan se teitin versio on voinut ollakin aika Popedaa jos ne kaikki JUTUT on jääneet soittamatta, mitkä itseasiassa on koko biisin suola (tarkoitan niitä tarkkoja fillejä, juoksutuksia, laulun ja kitaran uniksia, ym. hienouksia). Eli juuri niitä mitä esim. vertauskuvallasi Popedalla ei paljoakaan viljellä...

Jaahans, kuuntelinpa piruuttani ton Midnight Highwayn pois kuleksimasta ja yritin keksiä että mitä sillä olisi Popedan kanssa tekemistä. En kyllä yhtäkään yhtymäkohtaa keksinyt, mitä nyt se että hivenen rankemmasta rokkenrollista on kysymys.
 
Tokihan se teitin versio on voinut ollakin aika Popedaa jos ne kaikki JUTUT on jääneet soittamatta, mitkä itseasiassa on koko biisin suola (tarkoitan niitä tarkkoja fillejä, juoksutuksia, laulun ja kitaran uniksia, ym. hienouksia). Eli juuri niitä mitä esim. vertauskuvallasi Popedalla ei paljoakaan viljellä...
 
Itseasiassa oli mielestäni liiankin yksi yhteen kaikki fillit, juoksutukset ja kitaran unikset ym. hienoudet. Mutta näin sbasson tontilta katsoen nekin on siinä minusta sellaisia kitaran vinkkelistä valittuja. Ikäänkuin basistilta olisi omat ideat joko lopussa, tai saneltu pois. En sitten tiedä, yleisö aina innostui noista enemmän kuin minä.
 
Olisin oikeastaan halunnut soittaa toisen Frankin, siis Zapan Frankin biisin mieluummin. Itseasiassa ne unistilut on mielestäni niin helppoja tuossa, että en näe mitään järkeä niiden pois jättämiseenkään. Mutta se itse biisi siellä pohjalla ei iske minulle. Unistilut nyt on vain kuorrutusta jokatapauksessa. Ja en minä Popedaakaan kuntele, jollain kasetilla on jotain äänitettynä. Tuo nyt oli tuollinen äkillinen konnotaatio.
 
Mutta toki, soitetaan mitä tahansa, oli se mieluisaa eli ei, se soitetaan tarkasti tai ei ollenkaan.
 
Katkeraa tilitystä ohi aiheen:
Sama juttu kun olisin halunnut soittaa Gentle Giantia, niin me vedettiin Kansasia. Taannoin oli Crimsonin sijaan Rushia...

Olisin oikeastaan halunnut soittaa toisen Frankin, siis Zapan Frankin biisin mieluummin.
 
Sama juttu kun olisin halunnut soittaa Gentle Giantia, niin me vedettiin Kansasia. Taannoin oli Crimsonin sijaan Rushia...
 
No nyt ymmärrän että Marino on tuntunut Popedalta jos tommosia progejazzmieltymyksiä omaat (Zappa, Crimson ja Gentle Giant) ja niitä olisi olluna mukavampi vetää. Mut onhan se Rushkin aikas kimuranttia bassottelua paikkapaikoin, että jos edes vähän lohduttaa... ;o)

No nyt ymmärrän että Marino on tuntunut Popedalta jos tommosia progejazzmieltymyksiä omaat (Zappa, Crimson ja Gentle Giant)
 
Niin, tuossa valossa vaan sitten Nugentin pitäis tuntua Apulannalta!

Äkkiseltään ei tule mieleen yhtään muusikkoa, joka olisi Bushin kannattaja..
 
Blue Öyster Cultin kitaristi Buck Dharma. Hommaa onneksi tasapainottaa se, että saman bändin Eric Bloom taas kannattaa demokraatteja.
 
Konservatismi on vastenmielistä eikä sovi rokkiin.

Niin, tuossa valossa vaan sitten Nugentin pitäis tuntua Apulannalta!
 
No joo. Mutta minulla on sitten tämä toinen puoli joka diggailee yksinkertaisesta fiilismusasta ja koheltamismeinigistä. Nazareth putoaa oikein kovaakin, ja Ted Nugent niiden muutamien hittibiisien verran. Ehkä se Marino on minulle väliinputoaja. Tai sitten se johtuu siitä, että se Ihan Tyhmä skitaristi sitä tuputti. Irationaalit syyt kannattaa aina pitää mielessä.
 
;)

Tedin ja Kid Rockin lisäksi ainakin Gene Simmons...

monilahjakkuus Bruce Willis

Tuskinpa vain. Mielestäni nimenomaan Mustaine on arvostellut Amerikan nykymeininkiä kovin sanoin.
 
Siis käsittääkseni Mustaine ei varsinaisesti *kannata* Bushia, mutta sanoi kuitenkin äänestävänsä tätä ennen viime vaaleja...

nugent on tehny pari maailman kovinta kitarariffiä joten fuck off...