Yleistä keskustelua musiikista ›

Kyllähän cd-aihioista korvaus maksetaan, mutta mitä tekemistä sillä on piratismin kanssa?
 
Ompas tämä nyt vaikeeta. Luulin että mietiskelit kopionnista aihetuvia asioita ja nyt jutusteletkin piratismista.
 
Ilmeisesti jommalla kummalla menee nyt käsitteet sekaisin: kopiointi (ja nykyään "laajennettu kopioint", netistä lataaminen) on sitä kun kopioidaan omaan käyttöön ilman että kopion antaja saa siitä sen ihmeempää korvausta.
 
Piratismi taas on kopioiden ansaistemistarkoituksessa tehtyä myyntiä.
 
Näillä on vissi ero.

Ompas tämä nyt vaikeeta. Luulin että mietiskelit kopionnista aihetuvia asioita ja nyt jutusteletkin piratismista.
 
Lopeta sitten hurskastelu. Älä tee asioita vaikeiksi. Ne on näetsen ihan helppoja. Kysy lupa, tee diili ja jaa niin paljon kuin mieli tekee. Jos jaat ilman lupaa, jaat piraattikamaa ja sitä ei korvata mitenkään ja ilman lataajaa ei ole jakajaa. Kopiointi yksityiskäyttöön on eri asia.

Lopeta sitten hurskastelu.
 
Hehee. Kukas tässä on se hurskastelija? Teosto on pidemmän aikaa ollut yrittämässä teostomaksuja esim. kiintolevyihin. Mp3soittimissa ja jopa digiboxeissa(!?) semmoiset jo on. Eli artistit kyllä saavat korvauksen kopioinnista. Jopa semmoiset jotka varustavat levynsä kopiosuojauksella. Semmoiset vasta todellisia "varkaita" on.

Lopeta sitten hurskastelu. Älä tee asioita vaikeiksi. Ne on näetsen ihan helppoja. Kysy lupa, tee diili ja jaa niin paljon kuin mieli tekee. Jos jaat ilman lupaa, jaat piraattikamaa ja sitä ei korvata mitenkään ja ilman lataajaa ei ole jakajaa. Kopiointi yksityiskäyttöön on eri asia.
 
Niin, ainakin itse olen koko ajan puhunut kopioinnista, en jakamisesta, jotka, toisin kun ilmeisesti luulet, eivät aina kulje käsi kädessä. Termin piratismi-sekoittaminen tähän keskusteluun on myös harhaanjohtavaa.
 
Mutta kuten ehdotit, niin taitaa olla viisainta lopettaa hurskastelu.

Oman julkaisemattoman singlen netti-piraatti herätti
29.3.2005
 
Äskettäin Beemvees-levymerkille kiinnitetty tamperelainen Bloodpit-yhtye julkaisee ensimmäisen virallisen singlensä ”Out To Find You” keskiviikkona 30.3.2005. Aikaisemmin omakustanteita julkaissut Bloodpit törmäsi piratismin arkeen singlen julkaisun alla, kun single oli imuroitavissa kansineen internetistä jo ennen kuin bändi oli saanut singlestä valmiin painoksen omiin käsiinsä.
 
”Alkuun sitä oli jopa vähän imarreltu kun tajusi että tuolla jossain on valtava lauma ihmisiä, jotka haluavat singlemme etukäteen, vaikkapa sitten laittomasti. Kyse on kuitenkin piratismista ja pidemmän päälle siinä sahataan oksaa muusikoiden alta oikein olan takaa”, kommentoi Bloodpit-solisti Matthau Mikojan.
 
Bändi päätti vastata piraattien leviämiseen tarjoamalla oikean singlen ostajille huhtikuun aikana kolme keikkaa. Lippuja vain singlen mukana valikoiduista levykaupoista Helsingissä, Tampereella ja Turussa. Bloodpit on osallistunut piratisminvastaiseen työhön myös tekemällä Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskuksen tuella kouluihin jaettavan asiaa käsittelevän aamunavauksen. Aamunavaus esitetään pääsiäisen jälkeisellä viikolla noin kolmessakymmenessä koulussa mm. Helsingissä, Vantaalla, Turussa, Tampereella, Lahdessa ja Jyväskylässä.
 
”Piratismilla Internetissä on vaikutusta erityisesti aloitteleviin bändeihin, joiden uran alku ja jatkuminen riippuu levymyynnistä. ”, kommentoi OTK, Internet-tarkastaja Ilkka Vuorenmaa Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskuksesta.
 
”Kannattaa muistaa että Suomessa suurin osa musiikin kuluttajista hankkii musiikkinsa laillisesti. Nettipuolella moni ei kuitenkaan miellä suojatun musiikin levittämistä ja lataamista millään tapaa laittomaksi. Tällainen toiminta ja sen huomaamaton tukeminen tekee paljon hallaa koko musiikkikentälle. Vuoden sisällä on kuitenkin syntynyt Suomeen myös laaja laillisten nettikauppojen joukko.”, kertoo ÄKT ry:n hallituksen jäsen Paavo Bäckman.

”Nettipuolella moni ei kuitenkaan miellä suojatun musiikin levittämistä ja lataamista millään tapaa laittomaksi. Tällainen toiminta ja sen huomaamaton tukeminen tekee paljon hallaa koko musiikkikentälle. Vuoden sisällä on kuitenkin syntynyt Suomeen myös laaja laillisten nettikauppojen joukko.”, kertoo ÄKT ry:n hallituksen jäsen Paavo Bäckman.
 
Aijoin jo lopettaa tämä keskustelun mutta jos tuo on suora lainaus, niin sitä pitää kommentoida.
 
Ei pidä ihmetellä että näissäkin keskusteluissa ihmisillä on täysin virheellisiä käsityksiä siitä mikä on laillista, mikä laitonta tai mikä on oikeus josta henkilöt itse asiassa ovat maksaneet.
 
Voi kun kuluttajapuolellakin olisi yhtä häikäilemättömiä asian vääristelijöitä joita löytyy tekijänoikeuspuolelta niin saataisiin edes jotain balanssia asiaan.
 
Tämä suoranainen paskanpuhuminen on niin systemaattista että se ei voi olla vahinko ja työtapaturma.
 
Joopa joo.
 
Ja edittiä:
Voisikohan tästä (osin suoranaisesta) valheellisesta propagandasta tehdä jonkunlaisen kantelun johonkin suuntaan? Eikös se ole opetusministeriö joka valvoo esim. näitä hyvitysmaksun kautta tulevien varojen jakoa ja antaa vuosittain käytännön tehtävän Teostolle.

”Alkuun sitä oli jopa vähän imarreltu kun tajusi että tuolla jossain on valtava lauma ihmisiä, jotka haluavat singlemme etukäteen, vaikkapa sitten laittomasti. Kyse on kuitenkin piratismista ja pidemmän päälle siinä sahataan oksaa muusikoiden alta oikein olan takaa”, kommentoi Bloodpit-solisti Matthau Mikojan.

 
Siinä taas yksi vääräoppinen, ei tossa ole mitään laitonta.

Siinä taas yksi vääräoppinen, ei tossa ole mitään laitonta.
 
Ai ei? Lainaus lainauksesi yläpuolelta:
 
Aikaisemmin omakustanteita julkaissut Bloodpit törmäsi piratismin arkeen singlen julkaisun alla, kun single oli imuroitavissa kansineen internetistä jo ennen kuin bändi oli saanut singlestä valmiin painoksen omiin käsiinsä.

Siinä taas yksi vääräoppinen, ei tossa ole mitään laitonta.
 
JULKAISTUSTA teoksesta saa valmistaa kopion.

Mistäs kautta julkaisematon levy pääsee piraattimarkkinoille?
 
Tuttavalla itärajan pinnassa oli "itä-Suomesta" ostettujen piraattilevyjen seassa myös yksi aito levy. Suomessa valmistettu levy, jossa kaikki merkinnät oikeita myös hologrammit. Kannet oli kuitenkin kopiotavaraa.
 
Joten mistä levyt pääsevät piraattimarkkinoille?!

Mistäs kautta julkaisematon levy pääsee piraattimarkkinoille?

 
Joku etukäteispromon saanut vuotaa sen. Joukko lienee aika helppo rajata ainakin pienten bändien kohdalla ja etsiä syypää.
 
Tuohan on johtanut siihen, että promoja ja ennakkokuunteluita syynätään nykyään helkkarin tarkkaan vuotojen välttämiseksi.

Joku etukäteispromon saanut vuotaa sen. Joukko lienee aika helppo rajata ainakin pienten bändien kohdalla ja etsiä syypää.
 
Tuohan on johtanut siihen, että promoja ja ennakkokuunteluita syynätään nykyään helkkarin tarkkaan vuotojen välttämiseksi.
 
täysin tyhmäähän se on jaella kymmeniä promokappaleita arvostelijoille ja muille jos haluaa pitää leviämisen aisoissa.
 
toisaalta voihan se levyn sisältö teoriassa levitä nettiin vaikka cd-levyn painatusfirmasta.

Tiedän parikin artistia,joilta on pyydetty nimmaria "levyynsä" missä kopiokoneella tehdyt mustavalkoiset kannet ja poltettu cd sisällä. Toi on vähän niin ja näin vai mitä...?
 
Ihmiset ei vaan tuu ajatelleeksi että tommoisessa olis mitään pahaa..

Tiedän parikin artistia,joilta on pyydetty nimmaria "levyynsä" missä kopiokoneella tehdyt mustavalkoiset kannet ja poltettu cd sisällä. Toi on vähän niin ja näin vai mitä...?
 
Ihmiset ei vaan tuu ajatelleeksi että tommoisessa olis mitään pahaa..
 
Hoho, luulis että tyhmenpikin tavis tajuis jo tollasen olevan edes hieman moraalisesti arveluttavaa!:)

Tiedän parikin artistia,joilta on pyydetty nimmaria "levyynsä" missä kopiokoneella tehdyt mustavalkoiset kannet ja poltettu cd sisällä. Toi on vähän niin ja näin vai mitä...?
 
Sellaisesta olen kyllä kuullut, että nimmareita pyydellään jostain Viipurista ostettuihin piraattilevyihin, mutta tuo on jo aika paksua! Ei paljon järki päätä pakota. Tai ehkäpä artistin pitäisikin olla kiitollinen, kun tietotekniikka on antanut kuluttajalle tilaisuuden tutustua hänen tuotantoonsa. Kyllä se sitten varmaan jossain kohtaa ostaa sen alkuperäisenkin levyn...
 
Minä ostin kerran humalapäissäni Viipurin torilta viisi piraattilevyä. Jälkeenpäin hävetti niin helvetisti. Poltettuja levyjä hyllyssä ei ole ensimmäistäkään, eikä koneella ainuttakaan imuroitua biisiä. Laskeskelin tuossa, että tähän ikään ostettujen levyjen hinnalla olisin ostanut hyvän, uuden auton tai maksanut hyvän matkaa omakotitalon lyhennyksiä. Elämä on valintoja.

Hoho, luulis että tyhmenpikin tavis tajuis jo tollasen olevan edes hieman moraalisesti arveluttavaa!:)
 
Tältä samalta sivulta jos vaikka vilkaiset Barnabaksen, Jäykkiksen ja Wocin kirjoituksia, niin huomaat, ettei kannata luulla.

Tiedän parikin artistia,joilta on pyydetty nimmaria "levyynsä" missä kopiokoneella tehdyt mustavalkoiset kannet ja poltettu cd sisällä.
 
Jep. Mäkin tiedän pari, joista eräs sitten sanoi että anna kymppi ni kirjoitan ja saikin sen kympin nolostuneelta fanilta.

Minä ostin kerran humalapäissäni Viipurin torilta viisi piraattilevyä. Jälkeenpäin hävetti niin helvetisti. Poltettuja levyjä hyllyssä ei ole ensimmäistäkään, eikä koneella ainuttakaan imuroitua biisiä.
 
Minä tuossa ensin muistelin, että oma saldoni olisi 0 ja 0, mutta eihän se niin ollutkaan. Tallinnasta tuli aikoinaan ostettua se yksi piraattilevy, kun siinä oli niin hassu kirjoitusvirhe orkesterin nimessä. Latailua eli tuttavallisemmin imurointia on tullut harrastettua täällä, puoliksi vahingossa, kun täällä näillä palstoilla joku on laittanut linkin ja kommentin "tää on tosi hassu". Sitten on koneelle eksynyt mm. Focuksen ja eräänkin '70-luvun kosketinsoitinartistin teos. Se latailu käypi melkein vahingossa jos ei ole tarkkana.

Tiedän parikin artistia,joilta on pyydetty nimmaria "levyynsä" missä kopiokoneella tehdyt mustavalkoiset kannet ja poltettu cd sisällä. Toi on vähän niin ja näin vai mitä...?

 
Toisaalta jos kyseinen henkilö on tullut pyytämään nimmaria keikan jälkeen niin voidaan kyllä spekuloida sillä että onko artisti sittenkin saanut enemmän rahaa maksetusta pääsylipusta kuin hävinnyt myymättömän levyn vuoksi. Sillä saattaa olla niinkin että fani ei olisi koskaan lähtenytkään tsekkaamaan idoliaan paikan päälle ja maksanut pääsylipusta ellei olisi innostunut ko. artistin musiikista tätä piraattilevyä kuuntelemalla. Kaikki ei ole niin mustavalkoista kuin musiikkiteollisuus yrittää väittää.