Yleistä keskustelua musiikista ›

Ajattelin kirjoitella asiasta joitakin omia näkemyksiäni yleisellä tasolla. Samoja asioita on pyöritelty varmasti jo tässä ketjussa aiemminkin, mutta sanonpa kuitenkin.
 
Uskon että tässäkin asiassa, kuten valitettavan usein nykymaailmassa yleensäkin, on kyse pelkästään rahasta, tai pikemminkin kasvusta. Kuten kunnon liikelaitoksen kuuluu, myös levy-yhtiöt tavoittelevat maksimaalista voittoa ja kasvua. Mitä muuta ne voisivat tehdä? Jos ääniteteollisuus hyötyy rahalisesti siitä, että se lyö kapuloita netti-waretuksen rattaisiin niin sen se myös tekee. Ei tarvitse olla kovinkaan suuri profeetta ymmärtääkseen tämän asian. Ääniteteollisuus valittaa heikentynyttä markkinatilannettaan ja syyttää siitä internetin mukanaantuomaa "rikollista" toimintaa. Onko tilanne todella niin heikko kun yleisesti luullaan ja onko internetin vaikutus asiaan niin dramaattinen, sitä en tiedä.
 
Jos kuuntelisin MTV-musiikkia, niin en varmasti ostaisi yhtään levyä. On mielestäni aivan eri asia ladata netistä jonkin ylikansallisen levyfirman markkinointiosaston luoman brandin musiikkia, kuin bändin, joka on hien ja veren kautta opetellut soittamaan sekä säveltämään ja uhrannut elämänsä musiikilleen. Esimerkiksi suomalaisia omakustanteita ja demoja ostan mielelläni. Tällaisissa tuotoksissa on aitoa tekemisen meininkiä ja muusikoiden kädenjälki on aistittavissa. Itse toimin erään nuoren demobändin managerina. Olen seurannut poikien uhrautumista musiikilleen heidän ala-asteiästään saakka, ja täytyy todeta, että kun nykynuoret, tai lapset, uskaltavat ja jaksavat tehdä omanlaistaan musiikkia nykymaailman painostuksesta huolimatta lähinnä omaksi ilokseen, niin sitä täytyy jo arvostaa.
 
Olen aina toisinaan mietiskellyt, että kuinkahan monta euroa vaikkapa 20 euron levystä itse artisti saa ja kuinka paksun siivun levyfirma ottaa itselleen. Tämähän on tietysti sopimuskohtaista, mutta kiinnostaisi silti tietää. Minusta vaan tuntuu, että itse artisti ei levymyynnistä saa kuitenkaan niin rehellistä korvausta kuin hänelle/heille kuuluisi.
 
Olen miettinyt paljon sitäkin, että pystyisikö bändi toimimaan menestyksekkäästi itsenäisenä ilman levy-yhtiötä. Uskon että netin kautta musiikin "varastaminen" on ihmisille huomattavasti helpompaa kun välissä toimii levy-yhtiö. Luulisin että ihmiset olisivat valmiimpia maksamaan vaikkapa omakustanteesta kahdeksan euroa, kun tietäisivät että koko raha menee suoraan "niille mukaville nuorille pojille, jotka tekevät näin loistavaa musiikkia". Tämä taitaa kuitenkin olla pelkkää fantasiaa.
 
Aiemmin tässä ketjussa puhuttiin siitä, kuinka musiikkiin voi tutustua jollei sitä ladata netistä. Luonnollisesti artistien ja levy-yhtiöiden kotisivut tarjoavat paljon tietoa ja toisinaan myös musiikkinäytteitä, joita tosiaan saisi olla jaossa huomattavasti enemmän. Erityisen tärkeään rooliin, ainakin itselleni, ovat nousseet erilaiset portaalit ja muut nettisivustot, jotka pyrkivät tarjoamaan mahdollisimman paljon tietoa uusista levyjulkaisuista yms. mielenkiintoisista hommeleista niistä kiinnostuneille. Itselleni tärkein nettisivusto on Imperiumi.net, jossa luen lähes poikkeuksetta kaikki demoarviot ja silmäilen läpi kaikki levyarviot. Mielenkiintoisten tapausten sattuessa kohdalle, seikkailen seuraavaksi artistin nettisivuille ja yritän etsiä musiikkinäytteitä kuultavaksi. Yksi kokonainen biisi hyvällä bit ratella riittää tekemään temput.
 
Suuri puute nyky-Suomessa on se, että tv:ssä ei ole enää pitkään aikaan ollut Jyrkin kaltaista ohjelmaa. Jyrkihän tarjosi joskus menneisyydessä jatkuvasti uutta,vanhaa ja ennenkaikkea monipuolista musiikkia kaikkien saataville. Kaikki katsoivat Jyrkiä, sillä ohjelma oli aivan loistava. Radiotahan voi tietty kuunnella, mutta koska olen marginaalimusiikin ystävä, ei se radio mieltä paljoa lämmitä. Ylen Ykkönen sentään tarjoilee välipaloja klassisen nälkään.
 
Mikäli se ylimääräinen kahdenkympin seteli polttelee taskussa, voi levykauppoista tosiaan aina lähteä etsimään uusia elämyksiä. Ongelmaksi voi tässä laajassa maassamme tosin muodostua se, että lähin kelvollinen levykauppa saattaa sijaita sadan kilometrin päässä. Paikallisen huoltoaseman levyhyllystä löytyy mahdollisesti hirvittävän kallis Antti Tuiskun viimeisin yhden hitin ihme sekä sekalainen erä vanhojen iskelmäkonkareiden pölyyntyneitä tuotoksia, iskelmää mitenkään aliarvioimatta. Juuri uuden ja nopean internet-yhteyden saaneella peräkylän Niilolla saattaa olla suuri houkutus yrittää löytää miellyttävämpää musiikkia internetin kautta. Jälleen kerran, bändit ja levy-yhtiöt voisivat nielaista ylpeytensä ja laittaa sivuilleen materiaalia jakoon.
 
Tulipas kirjoitettua näin yömyöhään. Mitään uutuusarvoa tuolla avautumisella ei varmasti ollut, mutta olenpahan ainakin sanani sanonut.