Rummut: rumpukamat ›

Oletteko huomanneet kuinka vuosien varrella temposta on tullut "pyhä", eli vaikka muu fiilis biisissä nousisikin,
syke ei saa muuttua lainkaan.
Takavuosina tempon eläminen oli sallittua ja normaalia, nykyään koneiden myötä ilmeisesti, on kansa totutettu
tasapaksuun mössöön.. eli tempon muutokset
koetaan virheenä, joka pyritään kitkemään pois kaikilla klikeillä yms. elämäntaparajoittimilla.
Ongelma on mielestäni jopa siirtynyt live-soittoon.
Eihän se voi olla rumpalin ongelma, jos atk- nörttien väsäämät sekvenssitaustat ei pysy ihmisen perässä!
 
Tosin sama erilaisten nyanssien rajoittaminen on jo
vienyt rummuista niiden luontaisen soundin ja
tuonut tilalle trigatut samplet;
On / Off - eikä mitään siltä väliltä ! (RIP)
(sopinee kyllä yksikätisille rumpaleille 2 sekunnin kaiulla setissä; vrt. Def Leppard)
 
Hyvä(kin) nykybiisi kuulostaa aneemiselta, kun tempo vaan on ja pysyy, vaikka muu bändi jo lähinnä räjähtää, ja samalla omassa takaraivossa kytee ajatus nopeammin, nopeammin..
 
Voisiko tästä musiikkiteollisuuden sortovallasta ja kansalaisten musiikkimaun ja -tajun pilaamisesta tehdä
valituksen ihmisoikeusjärjestöille tai EU-tuomioistuimelle ?

Muuten melkein samaa mieltä. Mutta tämä:
 
vienyt rummuista niiden luontaisen soundin ja
tuonut tilalle trigatut samplet;
On / Off - eikä mitään siltä väliltä ! (RIP)
 
Nykyisin sampleihenki löytyy jopa eri voimakkuudella lyödyt ja molemmin käsin soitetut ja kaikkea muuta viritystä.. ;)

Hienoa ajattelua kieltämättä. Mutta jos on vaikka joku soulbiisi, niin kyllä se mun mielestä kuulostaa huonolta jos tempo hidastuu...eli siis, ei missään perusrokkihommissa _mielestäni_ tempot voi heittelemään ruveta, ei se tyyliin sovi. Mutta progehommat yms. on tietysti aina erikseen..
 
Eli joo, hieno aloitus kuitenkin.

Niin joo:
 
Takavuosina tempon eläminen oli sallittua ja normaalia
 
Kuinka "laajaa" elämistä meinaat?

Toinen asia on että ennen wanhaan sai soittaa välillä lujjaa ride huutaen ja jopa haikka kunnolla auki, onko vaan nykyisten luja äänisten peltien vika vai että kitarisit mikitetään hullujen kaappien sijaan...

Kyllä minä ainakin varioin tempoa silloin tällöin. Hurjimmassa räyhäosassa voi vähän nopeuttaa ja sitten taas vähän ottaa takaisin kun tulee se täydellinen fiilistelykohta.

Hienoa huomata etten ole viimeinen mohikaani!
 
Kuinka "laajaa" elämistä meinaat?
 
Tässähän se juju juuri onkin, eli se itse eläminen on se pointti!
Laajuus onkin sitten jo sitä tyyli/fiilis-osastoa, kepittäjästä itsestään kiinni. En osaa/halua antaa mitään bpm - arvoja ilmiölle.
 
En siis tarkoittanut sitä punk-ajoilta tuttua "ranteet jäätyy - biisi hyytyy" - juttua, kun (tuore) rumpali aloitti niin nopeana kuin kädet kestää, ja sitten se vaan hidastui ja hidastui... siinä kyllä yleisön fiilis vaan putosi ja kävi kaiffaria jakkaralla sääliksi...
 
Kevyt tempon fiilaus toimii mielestäni kaikentyylisessä musiikissa. Klassisessa musiikissa tämä ymmärtääkseni jopa normaalia (tosin nuotteihin kirjoitettuna vai kapellimestariko se sitten kiilaa?), eli ei missään nimessä pelkkää proge-hommaa.
 
Biisejä nauhoittaessa usein huomaa että biisin alku- ja lopputempo on eri, mutta so what, jos raita kulkee ?
Huonompi vaihtoehto on rumpali, joka yrittää lähes epätoivoisesti pysyä klikissä mukana ja samalla tuhoaa
kaiken fiiliksen kompista ja samalla koko biisin.

Tuntuu jotenkin absurdilta, että intesiteettiä nostaessa pitäisi nostaa tempoa. Riippuu tietysti piisistä mutta suuri tempon nosto mielestäni pilaa piisin.
 
Tietysti tempon eläminen on asia erikseen mutta se että sitä tietoisesti muutettaisiin ei ainakaan mun mielestä oo välttämättä hyvä juttu. Ellei se siis tietysti kuulu siihen piisiin.
 
Eikä siinäkään musta kauheesti vikaa ole jos alkutempo on hiukan pienempi kun lopputempo.
 
Tosin onhan Ahmir Thompsonin soiton sanottu olevan tarkkaa kun rumpukoneella mutta hyvin se The Roots silti tykittää.

Tuntuu jotenkin absurdilta, että intesiteettiä nostaessa pitäisi nostaa tempoa.
 
Ei pitäisi, vaan saa jos se aiheuttaa halutun lopputuloksen. Joskus voi hidastaminenkin kasvattaa intensiteettiä. Ei tossa mitään absurdia ole. Klikkihommissakin tota temmon hienoista kasvattamista on harrastettu jo kasarilta asti. Mun mielestä tempo saa elää, kunhan se on koko bändin osalta luontevan kuuloista.

Biisejä nauhoittaessa usein huomaa että biisin alku- ja lopputempo on eri, mutta so what, jos raita kulkee ?
Huonompi vaihtoehto on rumpali, joka yrittää lähes epätoivoisesti pysyä klikissä mukana ja samalla tuhoaa
kaiken fiiliksen kompista ja samalla koko biisin.
 
Hyvä rumpali pysyy siinä klikissä mukana. Eihän se tietysti hyvä oo jos rumpalin on hikihatussa keskityttävä vaan siihen että soittaa klikkiin. Mutta siinä vaiheessa rumpalin pitäis treenailla vähän enemmän sitä klikin kanssa soittoa. Kyllä sen klikin avulla soittaessakin voi olla hyvä fiilis. Ei se sitä tuhoa.
 
Mun mielestä joissain biiseissä tai musatyyleissä se temmon pieni nousu tai lasku on ihan hyväkin, jos sopii biisiin. Mutta sellanen että oikein kunnolla heittelehtii se tempo, osoittaa mun mielestä vaan hieman huonoa rytmitajua (paitsi jos nyt tahallaan sen tekee).
 
Soittajan näkökulmasta voi ehkä tuntua paremmalta nostaa sitä tempoa biisin lopussa huomattavastikin, mutta yleisön mielestä se ei ehkä toimi kuitenkaan. Se voi sinne yleisöön kuulostaa hieman erilaiselta se temmon kasvu tai muu heittelehtiminen, kuin soittajille.

Tuli vielä mieleen että jos piisi vaatii erityisen paljon koko bändiltä rytmillistä yhteinäisyyttä, eli kaikilla pitäisi olla sama pulssi, ni ei se kyllä kauheen jouhevasti mee jos rumpali keikuttaa tempoa.

No mä huomaan silleen, että kun treenaan klikin kans biisejä, joissa se intensiteetti vaihtelee jostain kanttihissuttelusta krässipaahtoon, niin tuntuu että näissä menevämmissä kohdissa lässähtää ku yrittää pysyä tempossa, mutta ku bändin kans soitetaan niin hyvä fiilis säilyy ja pojat näyttää peukaloa.

Itse ainakin tarkoitin sitä, että nostan tai lasken tempoa kontrolloidusti ja tarkoituksella tietyssä kohdassa. Kyse ei ole siis siitä että tempoa veivataan koko ajan edestakaisin miten sattuu. Harjoittelen soittoa klikin kanssa säännöllisesti.

Tuli vielä mieleen että jos piisi vaatii erityisen paljon koko bändiltä rytmillistä yhteinäisyyttä, eli kaikilla pitäisi olla sama pulssi, ni ei se kyllä kauheen jouhevasti mee jos rumpali keikuttaa tempoa.
 
Eipä niin. Se on koko bändi. Yleensäkin mä vastustan sitä, että vastuu tosta temmosta tai groovesta olis yksin rumpalilla. Jos bändi fudaa niin se fudaa ja jos tas ei, niin eipä siinä hyväkään rumpali paljoa auta.

No se on kyllä jo sitte aika vaikeeta nostaa koko bändillä tempoa niin että koko juttu pysyy hyvin kasassa ja kohdallaan

No se on kyllä jo sitte aika vaikeeta nostaa koko bändillä tempoa niin että koko juttu pysyy hyvin kasassa ja kohdallaan
 
Paitsi jos yhteissoitto pelaa kunnolla.

No se on kyllä jo sitte aika vaikeeta nostaa koko bändillä tempoa niin että koko juttu pysyy hyvin kasassa ja kohdallaan
 
Nii just. Varsinkin nykyään kun bändit tekee levyjä jo ennen ekaa keikkaa ja kaikki tuullssitetaan ja tunetetaan kondikseen, niin koko bändisoitannan käsite rupeaa tuntumaan jotenkin utopistiselta kelalta. Ei toi oikeasti mikään kummoinenkaan juttu ole silloin, kun on bändi ja soittajat jotka ovat soittaneet yhdessä paljon - nimenomaan soittaneet eivätkä hioneet studiosssa soittosuorituksiaan.
 
Ota lähes mikä tahansa 70-luvulla tehty levy ja hämmästy: Bändit vetää ja temmot elää, mutta homma toimii.

Eihän se voi olla rumpalin ongelma, jos atk- nörttien väsäämät sekvenssitaustat ei pysy ihmisen perässä!
 
Haha tuo on niin totta :D Hyvä rumpali pysyy klikin kanssa tahdissa ja soitto on taimissa (no tämä on taas määrittelykysymys), mutta ei jumakauta jos pitää livenäki klikin kanssa sohlata (ellei sitten ole taustanauhoja). Kyllä sen biisin pitää saada vähän elää.

Haha tuo on niin totta :D Hyvä rumpali pysyy klikin kanssa tahdissa ja soitto on taimissa (no tämä on taas määrittelykysymys), mutta ei jumakauta jos pitää livenäki klikin kanssa sohlata (ellei sitten ole taustanauhoja). Kyllä sen biisin pitää saada vähän elää.
 
sanopa se britneylle & kumppaneille. kyllä se on rumpali, joka saa kenkää, jos ei onnistu soittaa kovalevyltä tulevan matskun kanssa yhteen.