Elektroniikka ja soitinrakennus ›

kertokaa mitä tiedätte kyseisestä tekniikasta. kuvia myös.

Esim. putkivahvistinta tehdessä johdotus tehdään suoraan pisteestä pisteeseen kytkentäkaavan mukaan ilman piirilevyä.
Eiköhän se tuossa ole kiteytettynä.

onko muita kuin yks ja ainut point to point tapa ? esim tag board mikä se on ? onko nämä nykyiset boutigue vahvistimet sitä alkuperäistä p2p tekniikkaa ?

Niitä kuvia:
 
http://ampage.org/htac/construction/construction.html
 
http://www.geofex.com/Article_Folders/pt-to-pt/pt-to-pt.htm

Herra Geofex puhuu asiaa!
 
Olen vahvasti samaa mieltä. RG esittelee asiaa varsin kattavasti eri kanteilta.
 
Vaikka ptp on etenkin vahvareissa niin nätin näköistä ja helposti huollettavaakin, kun se on tehty kunnolla, juuri tuo kunnolla tekeminen (ja sen suunnittelu) vaatii oman työnsä. Itsellä tulee jostain syystä mieleen lähinnä mystisiä palautumia kolmiulotteisista komponenttiviidakoista, sopivien ääni- ja valoefektien saattelemana tietty...rätinää ja pauketta. Eikun, se taisikin olla yksi vanhoista projekteistani...

Putkiradioitakin on tehty varmaan kymmeniä miljoonia kappaleita kolmiulotteisena poit-to-pointtina , eikä niistä suurempia ilotulitteita ole tullut.

Siis mihin tuo oikea point-to-point tehdään? Rautalankakehikkoon? Vanhaan henkariin?

Onkos mun vahvari ihan troo point-to-point?
 
http://personal.inet.fi/private/niq/sarco/009.jpg
 
EDIT: Tarkemmin tutustuttuani määritelmiin vastaan itse: On. On siinä ollu tekemistä rakentajalla.

Vähän niinkuin saivarrellen vois sanoa että tuo edellinen ei ole aivan oikeaoppinen p-to-p , siinähän on käytetty kytkentärimoja apuna.

Jos ihan komponentin jalasta toiseen vedetään p2p niin onko sen huolto nyt sitten niin helppoa? Etenkin jos vahvari näyttää sisältä kerran syödyltä spagetilta.
 
Tag boardeille tehdyt on kyllä siistejä ja asiallisia.

Etenkin jos vahvari näyttää sisältä kerran syödyltä spagetilta.
 
.. Vähän tähän tyyliin: http://www.wahvarikellari.fi/gretsh_in.jpg

jotkut suuret ja viisaat voisivat kertoa onko minkälaisia soundi eroja tag boardilla, (tai vastaavilla menetelmiällä) ja oikealla p2p ?

En ole viisas mutta suuri ja olen sitä mieltä että eihän noissa voi juuri mitää eroa olla.

En ole viisas mutta suuri ja olen sitä mieltä että eihän noissa voi juuri mitää eroa olla.
 
Ja jos onkin, ovat erot pitkälle tapauskohtaisia ja riippuvat layoutista jne.. Varsinkin ptp-tekniikalla voi olla hankalampaa saada aikaan kahta identtistä chassista. Eli vähän vaikeaa voi olla lähteä luonnehtimaan ptp- ja tagboard tms. "soundeja".

Jos oikean point-to-pointin johdot ovat sisällä vahvistimessa ihan valtoimenaan, pelkkä vahvistimen ravistelu aiheuttaisi johtojen liikkumisen toisiinsa nähden ja kenties näin (pieniä) muutoksia sähköisiin ominaisuuksiin (tosin nämä muutokset useimmissa tapauksissa olisivat niin pieniä, että niitä tuskin havaitsisi edes tarkkakorvainen kuulija). Ja kun otetaan vielä huomioon, että osien arvoissa voi olla esim. 5 tai 10 prosentin toleranssit, on aika hankalaa lähteä arvioimaan ptp:n ja tagboardin ominaissaundeja ja kenties löytää niille jokin johdonmukainen ero..

jotkut suuret ja viisaat voisivat kertoa onko minkälaisia soundi eroja tag boardilla, (tai vastaavilla menetelmiällä) ja oikealla p2p ?
 
Kaikki riippuu suunnittelusta. Eri tekniikoilla tulee helpommin erilaisia asetteluja.

Putkiradioitakin on tehty varmaan kymmeniä miljoonia kappaleita kolmiulotteisena poit-to-pointtina , eikä niistä suurempia ilotulitteita ole tullut.
 
Totta töriset,puhumattakaan putkitöllöistä,ja ne ensimmäiset
elektroniset tietokoneet joissa oli muutama tuhat putkea,suurimmissa 18.000 rööriä kiilumassa.
 
Point-to-point on hyvä jäähdytyksen kannalta,em putki-tietokoneet oli modulaarisia,eli dekadilaskin sisälsi riippuen
mikä konesukupolvi oli kyseessä ,useampia pentodeja,ekoissa eurooppalaisissa (englantilaisissa) oli esim EF9 yleinen putki,vastukset järjestään vähintään 1W teholuokkaa,voi miettiä jäähdytys juttua,ja p-t-p antoi mahdollisuuden kierrättää ilmaa rakenteissa.

jotkut suuret ja viisaat voisivat kertoa onko minkälaisia soundi eroja tag boardilla, (tai vastaavilla menetelmiällä) ja oikealla p2p ?
 
No sanoisin että P2P-vahvari kuullostaa eloisammalta ja vähemmän kuivalta kuin Tag-boardille tehty. Harmoninen rakenne on rikkaampi ja saundi on maanläheisempi. No ei todellakaan. Sokkokuuntelussa ei varmasti parempikaan kultakorva huomaa mitään eroa.
 
Paras systeemi (häiriöiden ja kapasitanssien puolesta) lienee hässäkkä, jossa kaikki johdot ovat mahdollisimman lyhyitä ja koko laatikossa ei ole yhtään johtoa joka olisi samansuuntainen toisen johdon kanssa. Eli esim tuossa aikaisemmassa kuvassa ollut vahvistin, jossa johdot oli hienosti suoria ja kulkivat rinta rinnan ei välttämättä ole kovin hyvä ratkaisu. Itellä on projektina vanha PA-vempele, jossa on myös nuodatettu tuota samaa filosofiaa: kaikki johdot viiva suoria ja näteissä riveissä. Hehkut mukaan lukien. Kuva kertoo enemmän: http://kotipolttoinen.com/sisalto/galleria/VOIMA/dscn0037.jpg Eli siis ei noin...

No sanoisin että P2P-vahvari kuullostaa eloisammalta ja vähemmän kuivalta kuin Tag-boardille tehty. Harmoninen rakenne on rikkaampi ja saundi on maanläheisempi. No ei todellakaan. Sokkokuuntelussa ei varmasti parempikaan kultakorva huomaa mitään eroa.
 
Paras systeemi (häiriöiden ja kapasitanssien puolesta) lienee hässäkkä, jossa kaikki johdot ovat mahdollisimman lyhyitä ja koko laatikossa ei ole yhtään johtoa joka olisi samansuuntainen toisen johdon kanssa. Eli esim tuossa aikaisemmassa kuvassa ollut vahvistin, jossa johdot oli hienosti suoria ja kulkivat rinta rinnan ei välttämättä ole kovin hyvä ratkaisu. Itellä on projektina vanha PA-vempele, jossa on myös nuodatettu tuota samaa filosofiaa: kaikki johdot viiva suoria ja näteissä riveissä. Hehkut mukaan lukien. Kuva kertoo enemmän: http://kotipolttoinen.com/sisalto/galleria/VOIMA/dscn0037.jpg Eli siis ei noin...
 
Olen samaa mieltä tuon häiriöiden vaimennuksen osalta,mutta mitä tulee soundiin P-t-P ja turretboardin osalta,en nyt ihan usko vaikuttavan siihen,todellinen kultakorva saa olla tosiaankin jos erottaa nämä eri tavalla rakennetut toisistaan,tulipa tästä mieleen kun kerran alettiin,
vanhoissa putkiradioissa on selvästi huomattavissa teollisen tuotannon jälki,kokoonpanijat ei välttämättä tienneet miksi jokin johto vedetään määrätyllä tavalla,kokoonpanossa käytettiin yksinkertaista langoituskuvaa,silti näissä näkyy
joskus kun on varmaan ollut kiire viikonlopun viettoon (suomalaisissa radioissa) ja 50-luvulla tehtiin 6 päiväistä työviikkoa vielä,lauantaina oli lyhyempi päivä,jos on ollut kiire ,on sohellettu sitten.Omassa vuodelta 1955 olevassa
Philipsissä (tehty Helsingissä,Vääksyntiellä..) oli suoto-elkolta lähtevä anodijännite letku tungettu chassiksen kahden metallilevyn väliseen rakoon,ja eristeessä selvä ruuvarin tai jonkun asennustyökalun jälki siinä kohdassa mistä sitä oli painettu siihen.