Yleistä keskustelua musiikista ›

Ei virusvaaraa
 
Eeeh... audiovirukset ovatkin minulle uusi juttu.
 
ladattava materiaali on juuri sitä, mitä pitääkin. Ei mitään houkuttelevasti nimettyä autotallikamaa tai cover-kamaa, jota kaupataan ison orkan uutena tuotantona tms.
 
Tuo on niin häviävän olematon ongelma (en muista esim. itse koskaan törmänneeni moiseen), että sen pohjalle ei paljon kannata rakentaa.
 
Ei siis mietittäisi sitä, että on olemassa vertaisverkkoja yms. moraalisesti epäilyttäviä keinoja, vaan tarjottaisiin suoraselkäisesti laadukas vaihtoehto, virallisesti.
 
Kuitenkaan loppukäyttäjän näkökulmasta mitään eroa ei ole.

Eeeh... audiovirukset ovatkin minulle uusi juttu.
 
Voihan se ladattava tiedosto olla päätteestään huolimatta mitä tahansa.
 
Tuo on niin häviävän olematon ongelma (en muista esim. itse koskaan törmänneeni moiseen), että sen pohjalle ei paljon kannata rakentaa.
 
Tarkoitat siis, että levy-yhtiöiden tulisi luovuttaa ja pistää pillit pussiin mieluummin kuin lähteä mukaan leikkiin omilla aseilla? Mitäs järkeä siinä olisi?
 
Kuitenkaan loppukäyttäjän näkökulmasta mitään eroa ei ole.
 
No ainakin se ero, että olisi mahdollista käyttää tätä oivaa tiedonvälitysformaattia ilman että se olisi pois artistilta. Minulla se on ainakin syy sille, etten käytä tätä levityskanavaa musiikkiin tutustumiseen sen potentiaalin mukaisesti. Ei löydy virallista sisältöä, joka olisi tyydyttävää. Muitakin kaltaisiani on ja jos yleinen mielipide halutaan kääntää, niin on oltava vaihtoehto, jota tarjota.
 
Tuo virallinen levitys poistaisi vertaisverkkojen käytön tarpeen, eihän niitä kuitenkaan silkan kiusanteon takia käytetä vaan siksi, että ko. tapa on kätevä ja nopea. Joten jos se otettaisiin haltuun virallisten oikeudenomistajien toimesta, niin toki monet ihmiset mielellään siirtyisivät niiden käyttäjiksi. Varsinkin jos laatu ja hinta saataisiin kuntoon.
 
Ja kyllähän ymmärrät, että suuri osa ihmisistä haluaa tästä mystisestä, virusten ja muiden pelottavien peikkojen kansoittamasta verkosta asioita, mutta pelkää ei-luotettavien lähteiden käyttöä (mikä sinänsä on ihan aiheellista).
 
Miksi siis ei lähteä mukaan leikkiin ja tarjota vaihtoehtoja? Mitä siinä häviää, kun nytkin kerran tungetaan rahaa toivottomaan taisteluun...
 
Ja onhan se aika yksisilmäistä tuijottaa sitä kiintolevyllä mätkähtävää tuotetta sellaisenaan ja sanoa, että mitään eroa ei ole loppukäyttäjälle. Kyllä meistä moni miettii sitä lopputuotteen läpikäymää ketjua ennen sen meille päätymistäkin ja arvottaa sen mukaan sitä lopputuotettakin.

Mikähän on syynä ettei tälläiset ole vielä kovinkaan yleistyneet. Tulee liika kalliiks pitää servoja?
 
Tuskin se rahasta on kiinni, koska nimenomaan pienet levy-yhtiöt tuntuvat harrastavan tuollaista toimintaa huomattavasti useammin kuin suuret. Pari esimerkkiä:
 
http://www.disclogic.com/details.js … ID=DE8E955C91A3A670F28C157FCE882458
http://www.transdubmassiv.com/

Mielenkiintoista keskustelua. Miten suhtaudutte siihen että biisien lataamista käytetään työvälineenä. Esimerkkinä cover-bändissä soitto. Lataa jonkun biisin, opettelee sen ja esittää keikalla. Artisti itsehän tuosta hyötyy!?

musiikkiteollisuus on saanut samanlaisia paniikkikohtauksia kuin nyt uskoessaan levymyynnin romahtavan jo monesti aikaisemminkin. 1970-luvulta lähtien suomessakin yleistynyt tyhjäkasettikauppa meni lähes kokonaisuudessaan musiikin kopiointiin. musiikkibisneksen huoli rahavirtojen katkeamisesta oli kuitenkin aivan turha. kasettimaksuilla kompensoitiin osa menetyksestä ja levymyynti vain jatkoi kasvua. 1980-luvun lopussa suuret musiikkiyhtiöt puolestaan tuhosivat tavalliselta kuuntelijalta mahdollisuuden hyvätasoisen äänen kuuntelemiseen polkiessaan DAT-formaatin alas. jälleen oltiin paskat housuissa kopioiden vuoksi. 1990-luvun taitteessa nousi taas uusi uhka esille. CD-R oli jo jotakin aivan hirvittävää. ja taas suurin musiikinkuluttaja- ja ostajaryhmä sai kärsiä mitä kummallisimmista yrityksistä karsia kopiointi. väärien aikakoodien ja virheellisten hakemistojen koodaaminen CD-levyihin johti vain lukuisiin häiriöihin ihan normaalissa käytössä. kopijoijan ne puolestaan oli helppo kiertää.
 
nyt on sitten tämä nettijakaminen pinnalla. silti esimerkiksi briteissä myytiin viime vuonna enemmän levyjä kuin koskaan aikaisemmin. eikö ahneudella ole mitään rajaa?
 
käsi sydämellä, mulla on sympatiat musiikin tekijän ja esittäjän puolella, mitä tulee tulonmenetyksien huoleen missään muodossa. en tiedä millaisia staroja täällä kirjoittaa, mutta mun on hirvittävän vaikea uskoa, että ihan kauheasti kenenkään täällä olijan kuukausittaisessa palkkapussissa näkyisi eroa, jos nettijakelua ei olisi. useimpien kohdalla tunnettavuus sen sijaan olisi paljon vähäisempää. on kunnioitettavaa, kuinka moni näilläkin sivuilla puolustaa luovan työn tekemistä. kaikki tekopyhyys ja ajojahdit, jos joku haluaa kyseenalaistaa olemassaolevia käsityksiä, sen sijaan huvittavat minua suunnattomasti.
 
mulla on sellainen kutina, ettei mitkään kiellot, sakot tai rangaistukset tule lopettamaan musiikin, kuten ei minkään muun digitaalisen kulttuurin jakamista verkossa. on vaikeaa kieltää lailla jotakin, jota niin suuret massat eivät pidä moraalisesti kovinkaan vääränä. ne jotka uskovat rangaistuksien tukahduttavan vaikkapa musiikin jakelun verkoissa, eivät valitettavasti elä tässä maailmassa, vaan jossakin ihan muualla. siksi onkin ikävää, jos edellä mainitun tapaiset pienet 200 biisin warettajat joutuvat kärsimään vaan, koska fanittavat musiikkia.
 
tuen rangaistuksia enemmän niitä nykyyänkin jo hieman käytettyjä levymyyntiä kasvattavia hankkeita kohtaan, joissa levyn ostaja saa lisäarvoa hankkiessaan äänitteen suhteessa siihen, jos hän sen imuttaisi jostakin. toinen varmasti kasvava trendi tulee olemaan tuo yksittäisten biisien kauppa netissä.
 
jos joku piratismista rahallisesti hyötyvä tai iso tekijä ratsataan kiinni, niin hyvä homma. mut nyt kiehahtaa yli, jos tuollaisia pikkutekijöitä, kitaristin tai rumpalin alkuja, aletaan repimään käräjille-

Minusta on vain aivan perseestä että kohta mulla ei ole mahdollisuutta tutustua mihinkään minua kiinnostaviin uusiin artisteihin. Ei mitään toivoa löytää yhtä tajunnan räjäyttäviä bändejä kuin Mars Volta, Cursive, Interpol, Death Cab For Cutie ja Bright Eyes, vain muutamia netistä löytämiäni, nykyisin aivan täysillä fanittamiani bändejä luetellakseni. Enkä olisi IKINÄ voinut kuulla yhtään näiden bändien biisejä ilman nettiä. Eikä opiskelijabudjetilla paljoa viitsi ostella sikoja säkeissä.
 
Melkein kaikkien bändien sivuilla on näytteitä. Tuskin on tarpeen kuulla kokonaista levyä päättääkseen onko musiikki tarpeeksi kiinnostavaa?

Jossain ne "ei warettajatkin" tutustuu uuteen musiikkiin. Ei kai tuollaisessa tutustumisvarettamisessa ole haittaa, jos sitten ostaa levyn tai poistaa kappaleet koneeltaan (eihän kukaan varmaan halua pitää musiikkia mistä ei tykkää koneellaan), usein vain näin ei käy, vaan tarkoitus on ihan muu kuin tutustua.
Itseäni ei juuri kiinnosta mitä muut tekee, mutta ärsyttää jos mulle valitetaan siitä että ostan levyt, enkä halua ladata mistään mitään.
Toivon kuitenkin että joskus tuo saadaan loppumaan, olkoon sitten ilman musiikkia ne ketkä siitä ei voi maksaa.

Sitä on sitten taas näköjään sivukaupalla ilmassa kaikennäköistä jeesustelua.
 
Paitsi mä en jeesustellu. Kerroin vain näin julkisesti, mitä mieltä olen waretustoiminnasta. Moni muu on siitä taatusrtu samaa mieltä, muttei kehtaa sanoa ääneen. Käsi ylös, kuinka moni on äänittänyt pienenä musaa kasetille, tai nyt polttanut CD levyjä itselleen joltain tutlta? Tais nousta aika monta kättä. Kun meitsi osti nulikkana Sleeppareiden Mopott Shown, niin kaikki pihan jätkät äänitti sen Basfin keltaselle kasetille (ja hihitti kun siinä sanottiin "tissi" ja "perse", myös minä hihitin).
 
Tämä on jeesustelua; tiedän erään kansainvälisestikin mainetta niittänee yhtyeen laulusolistin paheksuvan musiikin imurointia netistä, mutta herra imuroi silti pornoa. Tekijänsä se on pornoillakin, eikös heille kuulu samat tekijänoikeudet?

Lisäksi vielä; jeesustelua on se, että mukamas autuaan tietämättömänä kaikesta myydään MP3 soittimia, joita kukaan ei kuuna päivänä olis kaivannu, ellei netistä imurointi olis niin yleistä. Esim. Sonyhan vois lopettaa kyseisten laitteiden valmistuksen, niin heidän levypuolensa saatais tuottaa hieman paremmin.
 
Tilaisuus tekee varkaan, se on ihan selvä, eikä mitenkään moraalisesti puolustettavissa. Mutta kuten sosiaalisia ongelmiakin hoidettaersasa, usein on tarkoituksenmukaista lähteä hakemaan syitä sen ongelman syntysijoilta, samoin tässä voitaisiin lähteä liikkeelle siitä, että
 
a) tarjottaisiin levyjen ostajille asiallisia paketteja jotka houkuttelevat ostamaan imuroinnin sijasta
 
b) tähdätään se torjuntatyö vertaisverkkojen luojiin eikä käyttäjiin
 
c) lopetetaan kaiken maailman MP3 puhelinten ja soitinten myynti sekä levyjen rippausmahdollisuudet. Ai ei onnistu? Ei niin, kun siellä pyörii niin isot rahat. Semmosta se on.

Lisäksi vielä; jeesustelua on se, että...
 
Eli sillä perusteella, että joku muu jeesustelee vielä suakin enemmän, on ihan ok esim varastaa mikäli hinta ei miellytä? Ja olla näkemättä asian niitä puolia, jotka vahingoittavat musiikintekijöitä ja musiikkiteollisuutta (eikä pelkästään niitä isoja).
 
Ai niin: jos et ole huomannut, niin nykyään on mahdollista ihan laillisiakin kanavia pitkin ostaa mp3-musaa ja maksaa siitä.

Lisäksi vielä; jeesustelua on se, että mukamas autuaan tietämättömänä kaikesta myydään MP3 soittimia, joita kukaan ei kuuna päivänä olis kaivannu, ellei netistä imurointi olis niin yleistä. Esim. Sonyhan vois lopettaa kyseisten laitteiden valmistuksen, niin heidän levypuolensa saatais tuottaa hieman paremmin.

 
jep. ostin kesällä 1,5 gigaisen mp3-soittimen. Ajattelin ripata siihen suosikkilevyni ja oletinkin, että mukana olisi tullut jonkinlainen hyvä softa rippaamisen tekemiseen. mutta ei, koko ohjekirjassa ei puhuttu mitään siitä miten voi ripata CD:ltä musiikkia koneeseen
 
lisään vielä että netistä lataamisessa ja kaverilta kopioinnissa on pieni ero - kopioidessa valikoima rajoittuu siihen mitä kaveri on ostanut, netistä saa mitä tahansa. eikös jossain ole pykälä jonka mukaan levyistä saa tehdä pari kopiota omaan ja lähipiirin käyttöön?

Eikös kuitenkin mp3-soittimiin voi hankkia myös laillisia mp3:sia? Mielestäni voi ostamalla ne verkkokaupasta tai sitten rippaamalla ne ostamaltaan levyltä. Vähän sama asia kun diesel-autolla on halvempi ajaa löpöllä mutta kun se on kiellettyä niin käytetään dieseliä kuten pitääkin. Eli täytetään niiden mp3-soittimien tankit aidolla tavaralla. =)

Tuskin se rahasta on kiinni, koska nimenomaan pienet levy-yhtiöt tuntuvat harrastavan tuollaista toimintaa huomattavasti useammin kuin suuret.
 
Tuskin joo, mutta pitää tietty ottaa huomioon, että pienen levy-yhtiön tuntemattolla bändillä joku 100 tai 1000 kuuntelua/päivä olisi varmasti jo tosi hyvä määrä. jonkun tunnetun megatähden tapauksessa määrä voisi olla vaikka 1000 000/päivä. Kyllä tuommoiseen streamaukseen tarvitaan jo melko julmat servot ja kaistat.

Eikös kuitenkin mp3-soittimiin voi hankkia myös laillisia mp3:sia?
 
Mp3-soittimien hinnasta aika suuri osa on teostomaksua juuri siltä varalta, että sinne kopioidaan laitonta materiaalia. Tokihan sinne sitten saa kopioida mitä lystää kun siitä on ostettaessa maksanut.

eli siis jos käyttää mp3-soitinta pelkästään rehellisesti ostettujen levyjen kuuntelemiseen, maksaa ylimääräisen teostomaksun warettajien puolesta. kun yksi ei maksa, ...

eli siis jos käyttää mp3-soitinta pelkästään rehellisesti ostettujen levyjen kuuntelemiseen, maksaa ylimääräisen teostomaksun warettajien puolesta. kun yksi ei maksa, ...
 
No näin kai se periaatteessa on. Samahan on CD-R levyissä joista maksetaan kasettimaksuja vaikka niihin tallentaisi omia valokuvia.

Mp3-soittimien hinnasta aika suuri osa on teostomaksua juuri siltä varalta, että sinne kopioidaan laitonta materiaalia. Tokihan sinne sitten saa kopioida mitä lystää kun siitä on ostettaessa maksanut.
 
Olis kyllä kiva tietää miten tuo maksu jakautuu. Nimittäin oletetaan että ostan soittimen jonka hinnassa on siis tämä kasettimaksutyylinen taksa. Lataan soittimeen vertaisverkoista täyteen Sepi Kumpulaisen materiaalia. Saako Sepi Kumpulainen mitään korvausta? Taitaa jäädä tuo summa jonnekkin muualle pyörimään kuin kenelle se kuuluu.
 
Tämä siis vain tällainen kärjistetty esimerkki joka osoittaa kuinka hankala tämä systeemi on.

Itse voin myöntää että "tape-treidausta" harrastan. MUTTA, pelkästään live-konsertteja ja muuta rare-materiaalia, joka ei ole tekijänoikeuslailla suojattua. Sitäpaitsi niinhän se juuri on että imuttaminen ei ole laitonta - jakaminen on.

Minäkin olen köyhä opiskelija ja työpaikka lähti alta ihan vähän aikaa sitten. Silti pyrin aina ostamaan kaikki uutukaiset levyt. Etenkin suomalaistenlemppariartistien musiikki imuttelu netistä tuntuu tolkuttoman väärältä, eikä musiikistakaan sitten oikein pysty nauttimaan. Yleensä homma menee niin, että joudun odottelemaan levyn hinnan putoamista midpriceksi ja ostamaan levyn vasta sitten. Ei se haittaa ollenkaan, sillä midpricena on koko ajan loistavaa musiikkia enemmän kuin jaksaa kuunnella. Ja jos on oikein pakottava tarve ostaa se uusin levy, niin jättää sitten yhden perjantai-illan hummaamatta ja hankkii platan. Ansaittu on aina parempaa kuin ilmaiseksi saatu, ja ostettuja levyjä tulee kuunneltua enemmän. Että se perinteinen "levyt on liian kalliita byhyy" -selitys ei kelpaa. Ei musiikkikaan ole mikään ruoan ja vaatteiden kaltainen yleishyödyke, jota on varastettava pysyäkseen hengissä.
 
Musiikin erinomaisena tutustumiskanavana P2P -ohjelmat kyllä toimivat ja voisinpa väittää että kovin paljon laihemmaksi olisi jäänyt meikäläisenkin nykyinen musiikinkuuntelu ilman niitä. Useat imutellut levyt olen pyrkinyt varojen riittämisen mukaan ostamaan itselleni aitona. Ei se poltettu lätty levyhyllyssä yksinkertaisesti tunnu kuin itsensä kusettamiselta. Indican debyytinkin imuttelin ja kuuntelin, ja tykästyin niin vallan perhanasti että sitä on tullut kuunneltua useastikin. Silti aion ostaa alkuperäisen levyn, jotta saan rauhan sielulleni ja oikeuden itselleni nauttia levystä. Se on vaikeaa kun tavara on varastettua.
 
Ja mitä muuhun viihteeseen tulee, niin voisinpa väittää että yli puolet 50:sta DVD-leffastani olen ensin imuttanut netistä, todennut hyväksi ja lisännyt kokoelmiini. DVD-leffojakin saa nykyään joka lähtöön kymmenellä eurolla(joka on myös opiskelijalle sopusuhtainen hinta). Levyrivi hyllyssä näyttää komealta ja käyhän tuo keräily ihan harrastuksestakin.
 
Joten nettipiratismin perustelu itselleen rahojen riittämättömyydellä on halpahintaista itsensä kusettamista; kysehän ei ole mistään muusta kuin valinnoista. Mihin haluaa rahansa laittaa ja mitä haluaa ostoksillaan tukea.