Elektroniikka ja soitinrakennus ›

Jos pystyt raottamaan ammattisalaisuuksien arkkua sen veran, että kertoisit vähän työvaiheitten järjestystä ja että onko upotushomma tehty kokonaan veistämällä, vai teitkö "suuremmat linjat" Jyrsimellä?
 
No pitää tehdä jossain vaiheessa jonkinlainen kuvasarja koko kitaran teosta. Tuo upotus meni käytännössä:
 
1. Suunnitellaan kuvio. Leikataan palat paperista. Liimataan paperinpalat MOP aihioiden päälle. (ehkä mieluiten sitä paperia vähän isommalta alalta kuin juuri viivoja myöten.)
Tässä voi koittaa asetella paperinpalat sellaisiin kohtiin MOP paloja, missä näyttää olevan parhaiten sopiva kuvio kyseiseen kohtaan upotusta. Tuossa ruusussa tätä harrastin, mutta itse viinissä harvemmin. Viinissä koitin vaan saada palat niin, että ne heijastelisivat valoa suht samasta kulmasta vierekkäisten palojen kanssa. Muuten voi tulla katkonaisen näköinen lopputuloksesta.
 
2. Sahataan palat ääriviivoja myöten. Hiotaan pahimmat rosot. (Tässä se suurin osa ajasta kuluukin.)
Palat kannattaa mustata tussilla noilta sahauspinnoiltaan, niin ei valo heijastele kummallisesti upotuksen jälkeen reunojen kautta.
 
3. Liimataan palat erikeeperillä lautaan. Vedetään veitsellä viillot ääriviivojen ympäri. Liitua viiltoihin, niin näkyvät.
 
4. Dremelin ja siihen hommatun jyrsintätason kanssa vedetään kuopat. Panin otelaudan parin laudan väliin, niin tulee tasapohjaiset kuopat. Vedin koko homman 1/32" terällä. Olis ollu fiksua olla isompikin terä, niin olisi isommat alueet saanut nopeemmin jyrsittyä.
 
5. Tarkistetaan, että palat menee koloihin. Suurennetaan koloja satunnaisista paikoista (usein vääristä).
 
6. Eebenpölyä ja hidasta epoxia sekoitetaan, ja täytetään sillä kolot. Painetaan palat koloihin. Eeben antaa aika hyvin anteeksi nuo liian isot kolot, koska tuo filleri on melkein samanväristä kuin itse puu.
 
7. Hiotaan pinta tasaiseksi epoksin kunnolla kuivuttua. Loppuhionnan vedin jollain ~300 karkeudella, ja vähän viimeistelin teräsvillalla, niin kiiltää helmiäinenkin. Jos näkyy vaaleita täpliä palojen reunoissa, niin ne ovat ilmakuplia joissa on nyt helmiäispölyä. Tyhjennetään ne neulalla kaivamalla, ja pannaan esim mustaa pikaliimaa täytteeksi ja hiotaan sen kuivuttua lisää.
 
Tosin noissa kuvissa ei aivan ole viimeistelty loppuun asti, kun pitää vielä hioa reunalistat laudan tasalle. Samoin otelauta on keskeltä hieman ohuempi kuin päistä, kun innostuin hiomaan siitä enemmän. Pitää vähän tasoitella kunhan liimaa sen ensin kaulapuuhun.
Tuo oli vain yksi tapa tehdä tuo homma. Variaatioita työvaiheissa piisaa. Tutkiskelin jutut netistä, ja Larry Robinsonin ja James Pattersonin kirjoista.