Demostudio ›

Bändin nimi: Circusfolk
Kappaleen nimi: Horizons
 
URL: http://koti.mbnet.fi/circus/musicae … rcusfolk-Comes_to_Town-Horizons.mp3 (Mp3)
 
hmm...pop?

Aika mielenkiintoista musaa löytyi täältä..Bändin nimi ei mielestäni kuvannut tyyliä, joten yllätys oli, odotin jotain humppamenoa:) Alku, ennenkuin päästiin lauluun, oli ehkä hieman turhan pitkähkö, luulin jo instrumentaaliksi. Biisissä/bändissä hyvää se, ettei voi suoraan verrata mihinkään toiseen bändiin eikä kategorioidakaan selvästi. Laulajan ääni on miellyttävä, jotenkin surullinen sävy, saa aikaan hellyytystä ainakain naisihmisessä..Vähän vielä pontta mukaan siihen, että kuulostaa tosissaan lauletulta.
 
Biisi kokonaisuutena hieman pitkäveteinen ja pelkät rumpukompit loppupäässä (ja alussa) aika omituiset, ei täysin istuneet. Mutta sen verran kiinnostava bändi, ettei ekan biisin jälkeen vielä voi ainakaan tuomita..

JOU, tää onkin demon hengähdystauko-biisi, eli älä tuomitse vielä. Kiitos silti, miellyttäviä puolia onnistuit löytämään kaikesta huolimatta.

Varsinkin alussa soundeista ja tunnelmasta tuli lähinnä mieleen ehkä Coldplay. Biisi kulki luontevan ja kevyen tuntuisesti läpi.
Ehkäpä kuitenkin hivenen liian kevyesti. Vähän jäin kaipailemaan jotain kertsin tapaista.
Pelkällä kitaralla toteutettu välisoitto olis ehkä kaivannut vähän pehmeämpää soundia, tai jotain taustalle.
Hyvin toteutettu, soittimet tasapainossa jne. mutta tästä jäi vähän sellainen odottava fiilis, että jotain jäi puuttumaan...
Demopalstan nykyiseen tasoon nähden ihan vakuuttava esitys kuitenkin.

Alun rumpujutun aikana ei osannut oikein odottaa, että mitä tuleman pitää, mutta kivankuuloista juttuahan sieltä sitten putkahtikin esiin. Äänimaailma herättää tietynlaisia fiiliksiä, se on hyvä juttu se. Mut tuo kitaravälijuttu mielestäni hieman jarruttelee meininkiä. Joku toisenlainen ratkaisu vois toimia kokonaisuuden kannalta paremmin. Mut luonnollisesti kehittyy biisi tuon välin jälkeenkin. Enemmän porrasmainen ja hitaammin kehittyvä alku ja myös loppu vois tehdä biisistä enemmän yhtenäisen biisin, joka alkaa ja päättyy. Mutta makuasioitahan nämä :)

Rumpuintron perusteella ei kyllä paljon pysty päättelemään miten biisi jatkuu,ja alun rumpuilun jälkeen biisi alkaa kuulostaa koko ajan vaan paremmalta.Soundimaailma on hiukka ihmeellinen,mutta sopii tähän musiikkityyliin todella hyvin,miltei täydellisesti.
Alusta olisi ehkä voinut tehdä enempi porrasmaisen,niinkuin aikaisemmin jo sanottiinkin,mutta eipä tämä huonolta kuulosta näinkään.
 
Vaihteeksi on ihan kiva kuulla jotain omaperäisempää,mikä erottuu massasta positiivisella tavalla.

Oikeastaan voin vain kompata kavereita. Rummuilla sisään ja rummuilla ulos, toimiva idea täten toteutettuna. Pidän paljon biisin fiiliksestä, mutta kuten joku sanoi, koukku tai pari sinne tänne kehittäisi tätä entisestään. Virkistävän erilaista.

Kiitos mielipiteistä! Vielä pakko korjata, että demolla tämä on kolmosbiisi, eli niinkuin rauhallinen hengähdyskohta. Siksi riisuttiin kaikki koukut, melkein, pois ja idea oli että tämä kappale nousisi ja laskisi ikään kuin huomaamatta sisään ja ulos. Saundi kusee kieltämättä siinä välikitarassa, pokerijazz-osassa, mutta se menee mun kokemattomuuden piikkiin. Vehkeet on hyvät, mutta säädöt päin prinkkalaa. Tästä oppii.
 
Perusriffi oli alunperin vielä jazzimpi, ja kaiken kruunaa Satriania kumartava lopputilutus, mukavasti progetettuna kierolla kakkosäänellä.
 
Käykää vielä tsekkaamassa, jos napaa, toi To the blackening sea, joka on oma suosikkini näistä tekeleistä. Kiitos vielä kerran kun vaivauduitte!
 
Ai niin, tulisitko kattomaan livenä??

Ai niin, tulisitko kattomaan livenä??
 
Toki tällasen vois elävänä käydä kuulemassa,jos vaan sattuis keikka lähelle kotikaupunkia....

Käykää toki myös katsastamassa bändin kotisivut osoitteessa http://www.circusfolk.tk .

Käykää toki myös katsastamassa bändin kotisivut osoitteessa http://www.circusfolk.tk .
 
Värikästä... sirkusteemalla tietenkin:) Tämä teidän bändi täytyy panna korvan taa, siellä onkin jo ennestään sellaisia nousevia suomalaisia poppoita kuin Sergio, Marble Frame ja Underwater Sleeping Society. Wigwamin ja Kingston Wallin manttelinperijöitä?