Studiotyöskentely ›

Lauantai 2.4.
 
Kävin hakemassa basisti-Samin ja pullapussin puoli kymmenen aikoihin, kymmeneltä oli tarkoitus olla Ylöjärvellä studiolla. No, minuutilleen oltiin ja ensimmäisiä vielä, se on komppiryhmältä aika kova suoritus. Kahvi tippumaan ja viereiselle Kaiharin kyläkaupalle ostoksille. Ransu kaarsi samalla pihaan ja haettiin porukalla aamupalatarvikkeet ja limpparit ym. tarvittava. Lasse, Jari ja Pena tulivat siinä samassa ja porukka oli kasassa.
 
Kahvit ja sämpylät ääntä kohti ja koneet käyntiin. Kuunneltiin eiliset tuotokset ja todettiin että kyllä kelpaa, eli päästiin heti aikataulusta niskan päälle. Seuraava biisi piti olla aika selvä, a-osassa on rummuilla sellanen marssikomppisysteemi (ta-ta-tatatata-ta-ta-prrrrrrrrr), ja b-osassa reteesti junakompilla. Pari-kolme ottoa ja se oli siinä. Kolmas taitaa päätyä levylle, paitsi että kaks ekaa tahtia lainataan eka otosta.
 
Kaiken kaikkiaan täytyy tässä vaiheessa sanoa, että kovin paljoa ei editointia tulla harrastamaan, eikä ole tarvettakaan. Pääosin vedetään niin että koko biisi on yhtä ja samaa ottoa, eli mitään palapelin rakentamista ei harrasteta. Joskus on vaan turhaa vetää uudestaan koko biisiä, jos tulee jotain pientä kämmäystä tai toisessa otossa on selkeästi parempi fiilis jossain tietyssä kohdassa. Klikkiä ei muuten käytetty, muuta kuin alussa katottiin tempo. Tempo tuntui säilyvän ilmankin ja joissakin biiseissä oli rubato-kohtia muutenkin. Pieni elo ei haittaa, varsinkin kun vedettiin tällä systeemillä. Jos oltaisiin soitettu äijä kerrallaan, niin sitten asia olisi tietysti ollut toinen.
 
Seuraavana biisinä sellanen nopea beat-komppi zipale, Lasse on taikonut tähän ihan uskomattoman hienon sovituksen, biisissä on yks säkeistö ja kertsi, ja se kestää yli neljä ja puoli minuuttia. Tätä ollaan soitettu keikoillakin, eli kyse oli vaan oikean tunnelman löytymisestä. Kolmas tais olla paras. Jari paikkaili koskettimia, pieni pätkä lopusta teetti kovasti töitä, mutta kyllä se sitten istahti kohdilleen. Tämän biisin kohdalla saattaa tulla vielä hiki kun lauletaan, stemmoja riittää eikä ole ihan helpomman mukaan. Mutta se on sen ajan murhe.
 
Sitten siirryttiin hitaampaan kappaleeseen, Leevi tuli laulamaan demolaulun, vaikka flunssa olikin vienyt vähän ääntä. Tunnelman kannalta laulun saaminen mukaan oli kuitenkin välttämätöntä. Herkkä slovari, tempo sellaset 66 ja nättiä biittiä tunteella. Toisella sisään, jollen ihan väärin muista. Kello oli varmaan puoli yksi ja kaikki näytti hyvältä edelleen. Vielä kaksi jäljellä.
 
Sitten toinen Leevin laulama biisi, käännöskappale, joka on tuttu ainakin niille joilta löytyy Elviksen gospel-osastoa levyhyllystä. Hieno sovitus, vähän sellaista Veeti & the Velvets tyylistä moniäänistä laulua ameriikan malliin ja rummuilla sellanen pikkunätti sudilla kahdeksasosia virveliin ja vasurilla kapulalla kanttiin, kyllä te tiedätte. "Somebody bigger than You and I" on viisun alkuperäinen nimi. Eipä siinäkään sen kummempia, narulle vaan, aika kivuttomasti sekin meni. Rummuista peitettiin tomit viltillä kaiken mahdollisen resonoinnin välttämiseksi.
 
Viimeisenä hidas biisi, tempo 76, mentiin enemmän viihdejazz-puolelle, ainakin mun kantilta katottuna, sudit käteen ja mahdollisimman tasaista ssshutinaa kehiin. Tätä hierottiin ja hierottiin eikä se meinannut asettua millään. Sitten jätettiin suosiolla kiipparit pois, tähän oli alunperinkin tarkoitus soittaa urut aidolla Hammondilla, joten vedettiin sitten kolmestaan kitara, basso ja rummut ja rupesi se sitten löytymään. Hyvä tuli.
 
Mitäs siinä sitten, kello oli puoli kolme ja eväitä syömättä vaikka kuinka paljon mutta biisit loppu. :) Ei muuta kun ovet lukkoon ja ukot autoihin. Poikettiin Deliwayssä kolmostien varrella syömässä leikkeet pois happanemasta ja siitä sitten jatkettiin suoraan kotiin.
 
Homma jatkuu torstaina, kun aletaan hiomaan toista puolikasta biiseistä. Sunnuntaina käydään Uudessakaupungissa soittelemassa ja aletaan valmistautumaan toiseen äänityssessioon. Vielä on muutamat harkat sitä ennen, eiköhän se siitä.
 
Siinä päällimmäiset mietteet, tästä tuli nyt aika suurelta osin varsin epätekninen selostus, mutta minkäs teet. En voi liikaa olla korostamatta esituotannon tärkeyttä. Kun kaikille on selvää jo se että miten se oma osuus pitäisi soittaa, jäljelle jää oikeastaan vain sen fiiliksen hakeminen ja varsinaiseen soittoon keskittyminen. Rakenteet ja sovitukset ja muut jutut kun on jo puitu aiemmin.
 
Rummuista ja bassosta vielä sen verran, että bassona palveli mun Washburn, ja se ajettiin Behringerin putkietuasteen läpi ja se oli yllättävän jees, vaikka ette te tietysti taaskaan usko. Nevalaisen Matti sen basson tuossa syksyllä trimmasi ja se ajoi asiansa hyvin. Pientä maadoitushäikkää oli, mutta tallasta kitarankieli basistin housuihin ja johan hurina lakkasi, siinä tämän päivän kikka kolmonen. Todella hyvä potku siinä bassossa, ja kohtuullisen terve soundi josta saa varmasti hyvän. Rummuissa haettiin tässä vaiheessa sitä samaa terveyttä, hyvät perussoundit, jossa setti kuulostaa itseltään ja jota miksaajan on sitten helppo vielä muokata ja hakea se oma näkemys. Eli tässä vaiheessa tehtiin lähinnä vain pientä sävynsäätöä.
 
Näin tänään.