Suomen kielen perussanakirja:
keikka
ark. 1. esittävien (viihde)taiteilijoiden tms. esiintymiskäynti t. -matka...
konsertti
julkinen musiikkitilaisuus
Eli siis keikka on muusikon duuni, joka tapahtuu konsertissa. Kyseinen sanakirja on kylläkin aika suppea ja jättää monesti pulaan sanojen merkityksiä pohtiessa. Tässäkin tapauksessa väittäisin, että ihmisten puheissa keikalla monesti tarkoitetaan vähemmän muodollista (kevyen musiikin) konserttitilaisuutta. Toisaalta taas ihmiset nyt puhuvat paljon kaikenlaista tietämättä, mistä on kyse. Sisäinen kielipoliisini kuitenkin sanoo, että mikäli sanat asetetaan vierekkäin, on niiden ero ennemminkin tuo sanakirjassa esitetty: itse kun lähden töihin, en koskaan mene konserttiin vaan juurikin keikalle. Toisaalta taas aniharvoin tulee sanottua lähtevänsä töihin: korkeintaan niissä tapauksissa, kun on jollekulle epäilevällä korostettava, että pitkätukka ei välttämättä ole sosiaalipummi ja ryyppämäässä siellä baarissa vaan kenties saattaa jopa ansaita perheelleen pottu-rahoja erinomaisuudellaan : ) |
henkiluu
MV
scribbling
