Lyriikka ›

Te jota kirjoitatte lyyrikoita englanniksi, niin kirjoittaessanne ajatteletteko englanniksi vai ensin suomeksi ? Teettekö ensin kappaleen idean valmiiksi suomeksi ja sitten käännätte sen englanniksi sopivaksi ?
 
Itselläni tuppaa tulemaan melko kliseistä tekstiä jos pyrin koko ajan englanniksi ajattelemaan.

Englanniksi "ajattelen", jos englanniksi teen.

Vähän niinkun ajattelis miestä kun on naisensa kanssa sängyssä, vai?
 
Kyllä mä englanniks ajattelen sen vähän minkä ajattelen.

Vähän niinkun ajattelis miestä kun on naisensa kanssa sängyssä, vai?
 
Heh, miten sä tuollaisen vertauksen voit tähän yhteyteen saada. Sitä tarkoitin että kun itselläni on vielä aika huono sanavarasto, niin ehkä lyriikoista tulisi vivahteikkaammat kun ensin kirjottaisi lyriikat suomeksi ja sitten kääntäisi englanniksi ja katsoisi sanakirjasta ne hienommat sanat.

Sitä tarkoitin että kun itselläni on vielä aika huono sanavarasto, niin ehkä lyriikoista tulisi vivahteikkaammat kun ensin kirjottaisi lyriikat suomeksi ja sitten kääntäisi englanniksi ja katsoisi sanakirjasta ne hienommat sanat.
 
Siinä piilee vaan semmoinen vaara, että tulee käytettyä "vääriä oikeita" sanoja. Eli siis käännettyä vaikka "tuhatta ja sataa" muotoon "without ashes and it rains". Todella huono esimerkki, mutta ymmärtänette idean.
 
Muutenkin sellainen "sanakirjaenglanti" tuntuu yleensä tosi kankealta. Itsekin teininä sellaisia lyriikoita kirjoittelin, mutta onneksi ovat joutuneet hukkaan jo. Ja onhan niitä vastaavia esimerkkejä tälläkin palstalla toisinaan nähty.
 
Tietysti voi olla ihan hyvä joskus sieltä sanakirjastakin apua tekstien elävöittämiseen hakea, mutta kohtuudella. Ei kannata yrittää kirjoittaa kovin paljon vaikeampaa tekstiä kuin mitä oma kielitaito antaa myöden. Ja jos tekee ensin suomeksi ja kääntää englanniksi, niin ei ehkä kannata kirjoittaa tekstiä kovin "valmiiksi" ennen kääntämistä, vaan hahmotella vain tarinan idea ja jonkinlainen karkea runko.
 
Itse lähtisin kyllä mieluummin kirjoittelemaan suoraan englanniksi ja sitten vasta ihan lopuksi hioisin sen sanakirjan kanssa. Mutta kukin tietysti tekee tyylillään...
 
E: Niin joo, sanotaan nyt vielä sekin, että itse en ole kyllä enää aikoihin mitään englanninkielisiä lyriikoita kirjoitellut, ja koko ajan vähemmän suomenkielisiäkin... mutta kai sitä silti saa mielipiteensä sanoa? ;)

Pääosin tulee ajateltua englanniksi, mutta välillä tulee käytettyä sanakirjaakin apuna. Kun yleensä pyrin kirjoittamaan lyriikoita riimien kera, niin silloin tällöin tulee pläräiltyä sanakirjaa etsien sopivaa paria jollekin sanalle, ja mietittyä saisko niistä jotenkin keksittyä jotain, joka ois järkevää ja sopivaa. Kielitaitoni ja -korvani pitäisi olla ihan hyvässä kunnossa, mutta sanavarasto ei aina ole riittävä.

Kyllä joutuu käytännössä ajattelemaan englanniksi koko ajan kirjoittaessa. Kerran pari oon kokeillu tehdä suomenkieliset pohjat ja sitten kääntää, mutta huomasin, ettei suomenkielistä lausetta voi aina kääntää järkevästi englanniksi niin, että lauseen pituus ja tahditus täsmää biisin riffin kestoon ja muotoon, elikkä joko laulamisesta tulee hirviää konekivääritulitusta vailla mitään järkiä tai sitten semmosta venyttelyä joka kuulostaa laiskalta ja tympiältä.
 
Yleensä tekstini menevät eteenpäin riimittelyn avulla ja niiden saaminen kohdalleen vaatii useinkin sanakirjan käyttöä apuna, koska sanavarasto ei välttämättä riitä aina keksimään jotakin erilaista kuin mitä yleensä ihte käyttää, eli ettei päätyisi kierrättämään omia, tai muiden, aikaisempia riimipareja.

Englanniksi ajatellen, englantia kirjoittaen. Vaikka sitten jotain diipadaapaa, mutta englanniksi kuitenkin. Sitä diipadaapaa voi sitten hioa sen sanakirjan kanssa ja rakennella uudestaan, mutta sekin on parasta tehdä mielestäni englanniksi.
 
Aika usein englanninkieliset biisit rakentuvat tyyliin: komppi+melodia (usein samanaikaisesti) / I am a dog, a swallow sun so never breeze too -roskaa / I killed a frog, an animal whose nose bleeds now -vähän järkevämpää tekstiä / lopullinen versio, jossa ajatuksen kanssa tehty sanoitukset ja tarvittaessa laajennettu sanavarastoa sanakirjan avulla.
 
Harvemmin siis tulee englanniksi tehtyä sanoituksia niin helposti yhdellä istumalla kuin suomeksi, vaan aina tulee vähän tarkemmin hiottua. Kerran tein muuten lyriikat ranskaksi (kielitaitoni on siis erittäin vajavaista) suunnilleen samalla metodilla, eli yksinkertaisesta pikkuhiljaa monimutkaisempaan muokaten, ja yllätyin positiivisesti.