Laulaminen ›

Joo, esimerkiksi vanhaa kunnon jazz-biisiä Cry me a riveria en osaa jostain syystä laulaa ilman säestystä kuin a-mollista. Aina pitää pianon kanssa harjotella, jos yrittää toisesta sävellajista... Ja sitten Early Autumn on vaikea biisi. Ja semmoiset biisit tuottaa tuskaa, missä on isoja hyppyjä, esim. Ain't missbehavin'. Ihmeellistä, sillä lauluimpro onnistuu ihan miten vain, korkealta matalalle ja toisin päin, mutta jos pitää nuotista laulaa, niin ei millään tahdo mennä.

Joo, esimerkiksi vanhaa kunnon jazz-biisiä Cry me a riveria en osaa jostain syystä laulaa ilman säestystä kuin a-mollista. Aina pitää pianon kanssa harjotella, jos yrittää toisesta sävellajista... Ja sitten Early Autumn on vaikea biisi. Ja semmoiset biisit tuottaa tuskaa, missä on isoja hyppyjä, esim. Ain't missbehavin'. Ihmeellistä, sillä lauluimpro onnistuu ihan miten vain, korkealta matalalle ja toisin päin, mutta jos pitää nuotista laulaa, niin ei millään tahdo mennä.
 
tosi paljon vaikuttaa lihasmuisti tohon... siks puhutaan biisien "istuttamisesta". lähellä toisiaan olevat nuotit on lähellä toisiaan lihasmuistissakin, varsinkin jos treenaa paljon skaalojen ja kolmi/nelisointujen laulamista. sitten jos tulee isompi intervalli niin lihasmuistikin pitää totuttaa siihen erikseen, harvemmin sitä improtessaan mitään vaikeita juttuja lähtee tekemään, semmosia mitä ei ole erikseen treenannut. pitäis vaan jaksaa hinkkailla jotain septimejä ja oktaaveja ja nooneja ja muita "hankalia" intervalleja edestakaisin niin ei tarttis aina biisien joka ikistä intervallia erikseen istuttaa. mutta, ollappa 27h/vrk :)
 
No Quuenin "Bohemian Rhapsody" on vähän ilkee.
 
treeniä vaan... se väliosan taustakuoro-hommeli on muuten biisistä irrotettuna helvetin hyvää isojen intervallien treeniä.

Olen pannut merkille, että oudoimmat ja vaikeimmin perässä laulettavat laulumelodiat (clean-laulut, ei örinät) löytyvät usein raskaamman musiikin puolelta. Tarkoitan tällä raskaammalla musiikilla esimerkiksi pomppumetalli-riffittelypiisejä, joissa ei pahemmin duureja ja molleja kuulu. Melodisesti epämääräinen musiikki ilman selkeää duurin tai mollin läsnäoloa synnyttää hyvin helposti epämääräisen kuuloisia melodioita. Hyvänä esimerkkinä tästä on yhtye nimeltä Orgy, jolla on mielestäni todella epämääräisen kuuloiset laulumelodiat. Eli Orgyn laulumelodioita en lähtisi mielelläni matkimaan.

Kun lauletaan hirveän möykän keskellä niin olisi hyvä omata sellainen "nuottimuisti" tai jotain, siis vaikka ei omaa ääntään kuulisi niin pystyisi laulamaan nuotilleen.
 
Itselläni ei ole tätä ominaisuutta ollenkaan, minun on pakko kuulla oma ääneni hyvin että voin laulaa nuotilleen.
 
Mulla "laulunopettaja" opetti laulamaan niin koko kropalla, että mulla yleensä oma ääni keikoilla kokonaan monitoreista pois, että taustalaulajat kuulee omat äänensä kunnolla. On kantava ääni, joten useimmiten lauloin tyttäret ns. suohon.
 
Ei siinä ole mitään muuta kun tekniikan treenausta niin, että tiedät itse mikä ääni suusta tulee kun sen avaa...

Cry me a river on muuten paha.

The Darkness - I believe in a thing called love... Biisi on muuten suht helppo laulaa, mutta se on levytetty omalle äänelleni niin huonoon sävellajiin että on kovia vaikeuksia saada ääni nousemaan niin korkealle falsettiin

Queenin Bohemian rhapsody on melko helppo laulettava jos vaan vaivautuu opettelemaan sen vuoristolais hölinän...

Joo, HIMin Join Me alkaa käydä kurkun päälle.. mutta taasen muistutan, että eiköhän sekin multa mene, jos ääni on kunnolla avattu.. :)

olenpa hyvinkin... niitä on paljon

oon sen verta taiteilija notta en suostu laulamaan mitä tahansa soopaa ;)
Joskus kuitenkin jotkut todella haastellisilta vaikuttavat biisit osoittautuukin sit todella mukaviksi laulettaviks

Juu, kyllähän noita biisejä on. Yks on esim. Toni Braxtonin- Unbreak my heart. Toi menee aivan liian matalalle ja aivan liian korkealle. Ei riitä äänialani tuon biisin laulamiseen, niin että se kuulostaisi hyvältä.

Aretha Franklinin Respectissä en meinaa millään saada alkusävelestä kiinni. Levyn päälle laulaessa ei ole mitään ongelmaa mutta bändin kanssa harjoitellessa en vaan saa kiinni nuotista.

janne Hurmeen Kirje on mulle myrkkyä. Se on tosin kappale, jonka avulla saan hieman ääntäni koulittua, koska siinä on mulle haastetta (en nimittäin hirveän matalalle pääse) Samoin oikeastaan aknestikin ja Zen Cafén viisut ovat liian matalia minulle, mutta kyllä ne pinnistelemällä kuulostavat hyvältä.

Ynkän "Wield My Sword":in kertosäkeestä kohta "but I must die with my sword in my hand". Aina hyvin epämääräinen olo tuon melodian kanssa.

The Darkness - I believe in a thing called love on aika paha. Laulu ei muistaakseni kulje tarkasti melodian mukaan. Ne falsetitkaan ei oikeen tahdo nousta

No soitellaan bändin kanssa blondien call me:tä ja sen kertsis pitäs laulaa tosi korkeelt ja matalalt. meistä ny kukaan ei oo "kultakurkku" muuteskaa, nii se o vähä hankalaa...

Josh Grobanin To where you are. Hankala pysyä nuotissa kun pianotaustasta ei saa tukea oikein minkään vertaa :|

Heti kun biisin kieli on Spanish niin lyriikoita on niin pirun vaikea muistaa. Kuten jotkut Pat Metheny Groupin 2 hienoa kipaletta "Mas Alla" ja "Dream of Return" jotka molemmat on Espanjan kielellä esitetty. Pedro Aznar vielä vetää levyllä niin hienon kuuloisesti falsetilla :D