Bassot ›

Päättymättömän oloisen stäkkistressin keskellä tulin ajatelleeksi vaihtoehtoja koko vahvistinrumballe.. Mikä estäisi käyttämästä korvamonitoreja bassokäytössä? Tämähän vaikuttaisi päällepäin unelmaratkaisulta, kun kuulokkeilla bassosoundi on äärimmäisen selkeä, keikalle ei tarvitsisi kantaa kaapin kaappia ja miksaaja ei yrittäisi tulla vääntämään lavamonitoria pienemmälle.
 
Kuka käyttää vai käyttääkö kukaan?

Taitaapi olla ammatiheebojen käytössä aika yleistä nykyään.

Napeilla on erittäin hyvä soittaa mikäli monitorijätkä on tilanteen tasalla ja soittaja on tottunut siihen ettei tilan soundi tule nappeihin (ellei ole ambienssimikkiä erikseen tätä varten). Kyllähän jotain järjettömän kokoisia bassokamoja roudaillessa tulee useinkin mieleen että pelkillä napeilla klaaraisi tuonkin homman.
 
Oma neitsytkeikkani nappien kanssa meni siten että päädyin vetämään nappi toisessa korvassa ja tulppa toisessa, jolloin sain tulppakorvan kautta kuulokuvan/fiiliksen basson jytinästä salissa. Aluksi tunnelma oli jakomielinen, mutta ei kauaa. ;-)
 
Eräs toimiva optio on hoitaa joku parikanavainen pikkumikseri, johon tulee monitoritiskistä yksi linja ja bassoetusesta toinen, jolloin itse voi ruuvailla basson kuuntelun kuten haluaa jaloput on monitorimiksaajan käsissä.

Minulla oli vähän aikaa sellainen sydeemi, että pikkumikseriin tuli laulut ja kiipparit siltä isolta mikseriltä, itse heitin mikin kitarakaapin eteen ja basso tuli suoraan linjasta. Nämä tietty limitterin läpi vielä ja siitä korviin.
 
Erittäin hyvin toimi kuuntelu, eikä mitään ongelmia ollut missään vaiheessa. Vaan aikamoinen piuhasouvihan siinä jo on.

Kyllä luurit päässä on tavallaan aina hyvät soundit. Ite käytän useilla keikoilla sellaista järjestelmään, jossa bassosta lähtee signaalit pöytään ja kuulokevahvistimen aux-liitäntään. Pöydästä tulee yleismiksaus kuulokevahvistimeen ja basson ja yleissoundin tasoja miksaamalla löytyy yleensä loistava soittosoundi. Pitäisi vielä investoida kunnon kuulokkeisiin. 4-kanavaisesta kuulokevahvistimesta pääsee nauttimaan bändin kaikki soittajat.
 
Ikävää tässä on se, että lavalta lähtee bassot pois ja sen myötä punttien läpätykset ja kehovärinät. Tähän taas auttaa se että teippaa "pakariin" tuollaisen Bass Shakerin.
http://www.ljudia.fi/cgi-bin/fi/onl … af0fi.cgi?id=930327%20&cart_id=
Tämän jälkeen kaikki on täydellistä.

Itse oon kokeillut kaikenlaisia systeemejä korvamonitoreilla soittamiseksi. Suurimmaksi ongelmaksi olen kokenut korvanappien tiiviyden. Kunnolla tiivistyvät napit (Shure, Etymotic, yms tai halvemmista Koss:in "Plug") toistavat paremmin alapäätä ja antavat parhaan bassosoundin, mutta samalla myös eristävät soittajan täysin ympäristöstä eli sitten mennään täysin miksaajan armoilla.
 
Välillä bändimme keikkailee myös ilman miksaajaa, jolloin esim. rummuista ei oo mikitetty kuin bassari. Silloin mä vedän tavallisilla Sonyn nappikuulokkeilla jotka on sen verran avoimet että kuulen rummut ja muun lavan yleishälinän pääosin backlinesta ja nappien kautta tulee pääasiassa laulua. Mutta silloin mulla on pieni combo omana monitorina vaikka pääosa yleisön kuulemasta bassosta (ja mullekin se alin botne) tulee PA:n kautta.
 
Oon nähnyt kitaristien ja kosketinsoittajien vetävän aika paljonkin erilaisilla ei-tiivistyvillä kuulokkeilla (mm. oman bändin kitaristi), mutta mä en ole avoimilla napeilla koskaan saanut sellaista bassosoundia aikaan milllä olisin suostunut vetämään. Jotta basson saisi kuulumaan ilman että kuulokkeet alkaa särkeä, soundi pitää kompressoida ihan tolkuttoman lyttyyn mikä ei musta kuulosta kovin hyvältä. Jos taas ajaa PA:han kompressoimatonta signaalia ja kuuntelee vaan itse sitä rankasti kompressoitua, voi soittotatsi olla mitä sattuu.
 
Mut jos teillä on miksaaja joka hoitaa homman yleisölle päin ja sä voit vetää tiiviit napit päässä niin suosittelen. Tietty tollanen vahvistimesta luopuminen sotkee bändin lavabalanssin niin että käytännössä toimii parhaiten jos koko bändi siirtyy kuulokemonitoreihin samanaikaisesti. Eli pudotetaan sitä lavavolumea kertaheitolla kunnolla.
 
Ja vinkkinä sellainenkin että tuohon kannattaa varata aikaa, mullakin meni parit treenit niin että olin aika hukassa. Kyse ei ollut pelkästään siitä että etsii oikeita säätöjä vaan osittain myös siitä että pitää oppia kuuntelemaan vähän eri tavalla kuulokkeiden kautta.
 
Tai jos oot oikein kokenut studiokettu niin sit oot tietty tottunut soittamaan luurit päässä. Siinäkin on muuten yksi korvamonitorien etu, studiotilanne ei tunnu enää niin vieraalta kun on aina tottunut soittamaan kuulokkeiden kanssa.
 
Mut rehellisyyden nimissä, vaikka kuulokkeilla tuleekin suurimman osan aikaa soitettua, niin kyllä silti aina vetää suun hymyyn kun isommilla keikoilla rantasauna puhuu persiin takana.

Kunnolla tiivistyvät napit (Shure, Etymotic, yms tai halvemmista Koss:in "Plug") toistavat paremmin alapäätä ja antavat parhaan bassosoundin, mutta samalla myös eristävät soittajan täysin ympäristöstä eli sitten mennään täysin miksaajan armoilla.
 
Vaimentaako nuo suljetut napit siis enemmän kuin esim. kuusitulpat?

Vaimentaako nuo suljetut napit siis enemmän kuin esim. kuusitulpat?
 
No jos ne "eristävät soittajan täysin ympäristöstä" niin luultavasti, en tosin ole kokeillut. Eiväthän kuusitulpat vaimenna kuin 15-20dB.

Kunnolla tiivistyvät napit (Shure, Etymotic, yms tai halvemmista Koss:in "Plug") toistavat paremmin alapäätä ja antavat parhaan bassosoundin, mutta samalla myös eristävät soittajan täysin ympäristöstä eli sitten mennään täysin miksaajan armoilla.

Vaimentaako nuo suljetut napit siis enemmän kuin esim. kuusitulpat?
 
Aikoinani ostin nuo Koss:in Plugit ja vaihdoin saman tien niihin ne kuusen malliset tulpat. Aika lailla samalla tavalla ne eristi kuuntelijan ympäristöstä kuin kunnon Shuren keikkailijoille suunnatut kuulokemonitorit.

Mut rehellisyyden nimissä, vaikka kuulokkeilla tuleekin suurimman osan aikaa soitettua, niin kyllä silti aina vetää suun hymyyn kun isommilla keikoilla rantasauna puhuu persiin takana.
 
pus! kyllä se sauna pitää siellä olla aina!

Itse olen vetänyt pari keikkaa nappikuulokkeilla, siten että tosiaan lavasoundia ei ollut lainkaan. Rummutkin olivat sähkörummut. Ei se ole hauskaa, mutta helpompihan niin on pitää soundit kurissa.
 
Siinä pitää tietenkin olla hyvä mallintava laite ja hyvä PA, jotta saa niin hyvän ja selkeän bassosoundin, johon on tottunut aiemmin.
 
Omasta kokemuksestani voin sanoa, että ei se kuulosta lainkaan bassolta niistä napeista kuultuna, mutta toisaalta en ole kokeillut noita kalliimpia systeemeitä, joista ylläkin puhutaan.

Hmmm...
 
Itse olen soitellut kotistudion kätköissä paljonkin kuulokkeet päässä ilman, että "fiilis" on pahemmin kärsinyt. Tosin väännän kombon aina sen verran äänekkääksi, että tutinatkin välittyy. Keikalle ei tulisi mieleenkään lähtee ilman tunnollista H&K:ta. Kuulokkeiden sijaan suosittelisin komboa keikoille niin säästy selkä ilman että soundi tai soittitatsi kärsii.
 
Niin. Toisaalta olen muutenkin mikityksen vankka kannattaja. Heittäkää ne DI:t jokeen(myönnän: särön kanssa soittaessa se tuo kyllä erottelevuutta soundiin)!

Muutaman keikan heitin,enkä pitänyt.Jotenkin tuntui kuin olisi ollut ihan muualla.Voi toimia esim,laulussa ja keskiääni
voittoisissa soittimissa,mutta bassosoundi on liian "bliisu".
Siinä ei ole munaa.

Hmmm...
 
Itse olen soitellut kotistudion kätköissä paljonkin kuulokkeet päässä ilman, että "fiilis" on pahemmin kärsinyt. Tosin väännän kombon aina sen verran äänekkääksi, että tutinatkin välittyy. Keikalle ei tulisi mieleenkään lähtee ilman tunnollista H&K:ta. Kuulokkeiden sijaan suosittelisin komboa keikoille niin säästy selkä ilman että soundi tai soittitatsi kärsii.
 
Niin. Toisaalta olen muutenkin mikityksen vankka kannattaja. Heittäkää ne DI:t jokeen(myönnän: särön kanssa soittaessa se tuo kyllä erottelevuutta soundiin)!
 
kyllähän studiossa useimmiten vedetään luurit korvilla, eihän siinä mitään uutta ole. korvamonareissa on minusta ainoa miinus juuri toi mitä kaikki on sanoneet eli se että fiilispuoli vähä kärsii. opettelukysymys varmaan sekin mutta itse ainakin vedän mieluiten ihan oikealla vahvistimella.
mikitetty bassosoundi on rautaa.

kyllähän studiossa useimmiten vedetään luurit korvilla, eihän siinä mitään uutta ole. korvamonareissa on minusta ainoa miinus juuri toi mitä kaikki on sanoneet eli se että fiilispuoli vähä kärsii. opettelukysymys varmaan sekin mutta itse ainakin vedän mieluiten ihan oikealla vahvistimella.
mikitetty bassosoundi on rautaa.
 
No kyllä miulla oli sekä kompo, että korvamonitorit. Konpo oli hiljaisemmalla vaan. Enemmän sinne korvamonitoreihin tuli lauluja, varsinkin omaa, ja muitten soittimia. Että ihan pelkän korvamonitorin varaan en jättäytynyt. Hyvin sai nauhattoman kuulumaan selkeästi. Tosi paljon helpompi pysyä nuotissa kuin konpolla pelkästään, varsinkin tulppien kera.

Niin. Toisaalta olen muutenkin mikityksen vankka kannattaja. Heittäkää ne DI:t jokeen
 
mikitetty bassosoundi on rautaa.
 
Miks jampat on innoissaa tuosta mikityksestä live-käytössä?
Kitaristit sitä kovasti käyttävät, johtuen lähinnä siitä, että kitarakaiuttimet ovat niin persoonallisen soundisia. Bassokaiuttimien taajuuskäyrissä tätä ylimenevää persoonallisuutta ei yleensä ole. Ja bassosignaaliketjun yletön laajentaminen (basso>vahvistin>kaiutin>mikrofoni>mikseri>PA-kaiuttimet) sotkevat signaalia ja vievät soundista "terän" ja "munan".
 
Eikö olis fiksumpaa vetää keikalla puhdassoundi DI-boksin kautta ja mikittää hyväsoundinen bassokaiutin näppärällä mikillä tuomaan "jännitystä" soundiin. Kummatkin signaalit omaan kanavaan ja pikku miksailua päälle. Mutta kuka sitä kuitenkaan yleisössä kuulee...
Studiossa tuo toimii kyllä. Hmmm. Onkohan tämä juttu ohi tuon otsikon...

Miks jampat on innoissaa tuosta mikityksestä live-käytössä?
Kitaristit sitä kovasti käyttävät, johtuen lähinnä siitä, että kitarakaiuttimet ovat niin persoonallisen soundisia. Bassokaiuttimien taajuuskäyrissä tätä ylimenevää persoonallisuutta ei yleensä ole. Ja bassosignaaliketjun yletön laajentaminen (basso>vahvistin>kaiutin>mikrofoni>mikseri>PA-kaiuttimet) sotkevat signaalia ja vievät soundista "terän" ja "munan".
musta ton mikityksen idea on kitaralla se, että linjaan soitettuna varsinkin särösoundit soundaa ihan scheisselta eikä puhtaatkaan erityisen hehkeitä ole. vaikka on niissäkin tietty oma hohtonsa. tsekatkaa vaikka eppujen levyjä, esim kahdeksas ihme jossa on paljon pantsen linjakitaraa.
basson live-mikitys ei ehkä ole aina järkevää mutta pohjimmaisena idiksenä siinä on minusta mikitetyn soundin luonnollisuus. vahvistin, kaiutin ja lyhyt ilmalento kompressoivat soundia mukavasti ja tuovat siihen pehmeää lämpöä. tietty live-äänentoiston olosuhteet on useimmiten niin paskat että saa olla tyytyväinen jos basso edes erottuu miksauksessa joten siltä pohjalta nää mikitysfiilistelyt voi laittaa sinne mihin aurinko ei paista. DI-soundihan yleisimmin on käytössä. jos (ja kun) basistilla on rutosti efektejä niin silloin kaapin mikitys on musta oiva optio just tuon kompression ja parempien särösoundien takia.
Eikö olis fiksumpaa vetää keikalla puhdassoundi DI-boksin kautta ja mikittää hyväsoundinen bassokaiutin näppärällä mikillä tuomaan "jännitystä" soundiin. Kummatkin signaalit omaan kanavaan ja pikku miksailua päälle. Mutta kuka sitä kuitenkaan yleisössä kuulee...
niinpäniin. tuota mäkin vähän yritin tossa lanseerata että ei sitä eroa välttämättä yleisössä kuule kukaan. jos kohta se riippu myös miksaajasta ja musasta ylipäänsä.

Eli hankin tossa pari viikkoa sitten Shuren korvamonitorijärjestelmän E2-kuulokkeilla. Valitettavasti oli aikamoinen pettymys. Ainakaan noilla mukana tulleilla silikoni- ja vaahtomuovisovittimilla ei kuulokkeet meinaa pysyä päässä minuuttia pidempään. Toistaiseksi ne onkin sitten pikkusiskolla lainakäytössä kun taitaa olla lauluhommissa vähän tarpeellisemmat.
 
Viimeinen oljenkorsi on kuusitulppasovittimet, joita tilasin musakauppaan. Jos ei sen jälkeen toimi, taitavat vaihtaa omistajaa tai jäädä pölyttymään siihen asti että on varaa hankkia valetut tulpat. Perhana. Kuudellapuolellasadalla ois hankkinu vaikka sen yamahan diginupin..

Eli hankin tossa pari viikkoa sitten Shuren korvamonitorijärjestelmän E2-kuulokkeilla. Valitettavasti oli aikamoinen pettymys. Ainakaan noilla mukana tulleilla silikoni- ja vaahtomuovisovittimilla ei kuulokkeet meinaa pysyä päässä minuuttia pidempään. Toistaiseksi ne onkin sitten pikkusiskolla lainakäytössä kun taitaa olla lauluhommissa vähän tarpeellisemmat.
 
Viimeinen oljenkorsi on kuusitulppasovittimet, joita tilasin musakauppaan. Jos ei sen jälkeen toimi, taitavat vaihtaa omistajaa tai jäädä pölyttymään siihen asti että on varaa hankkia valetut tulpat. Perhana. Kuudellapuolellasadalla ois hankkinu vaikka sen yamahan diginupin...
 
Mikä on ettei vaahtomuoviset pysy päässä? Mulla ei ole ollut mitään ongelmaa koskaan niiden kanssa (jos ei lasketa sitä että hiki tekee tepposia välillä) enkä ole muidenkaan kuullut valittelevan. Sori jos kysymykset tuntuvat tyhmiltä, mutta kai sä rullaat vaahtomuovin kunnolla kasaan ennen korvaan asettamista ja laitat ne napit tarpeeksi syvälle?
 
(Maailmassa kun on sellaisiakin ihmisiä jotka eivät osaa laittaa Eareita korviin kunnolla.)