Bassot ›

Niin pitäs ruveta vähä kehittään soitto taitoa ja oppia sormilla soitteleen. kitaraa olen sen 7 vuotta soitellu joten jonkin verran osaan jo beissiä soitella mutta eihän se sama soitin todellakaan ole.Niin että vinkkejä voisitte pistää miten aloitella.
Ja tarkkuutta myös haluan kehittää tuossa soitossa.

Soita vaikka asteikkoja ja sointujen eri käännöksiä. Aloita hitaasti, nopeuta pikkuhiljaa. Metronomi on hyvä kaveri. Jos ei noi jaksa innostaa, niin biisien soittaminen on kanssa hyödyllistä, mieluiten joko metronomin tai levyn kanssa. Metallican Master of Puppets on kiva sorminöppäryystreeni. Bändin kanssa soittaminen kehittää timea ja tarkkuutta muuten ihmeen paljon, sen olen viimeaikoina huomannut.

Lähet vetää Cmaj7 soinnun ääniä apauttia kahden oktaavin alalta parilla eri rytmityksellä ees takas. Esmes ekaks neljäsosina ja sitte vaikka kahdeksas osia svinginä.
 
Sama sitte kaikissa sävellajeissa.
 
Tän jälkee voi rakennella jotain arpeggioita noiden samojen äänien ympärille ja taas eri rytmityksillä ja kaikista sävellajeista... Sitte voi siirtyä jonkin toisen soinnun ääniin ja sama ruljanssi alusta.
 
Lisähaasteena viälä voi heittää metronomin nakuttamaan esmes kakkoselle ja neloselle.
 
Tässä tulee sorminäppäryyttä, taimitreenia ja teoriaa samalla. Plussana vielä tietty otelauta tulee tutuksi.
 
Hmm, vai selitinkö sekavasti?

Kaikki Death-bändin Sound of Perseverance-levyltä löytyvät biisit.

Bassotunnilla oppimiani tehokkaita, mutta tuskastuttavia harjoituksia:
 
Otetaan joku sävellaji, esim. F-duuri. Soitetaan intervalleja ylöspäin seuraavasti.
 
Terssit ylös:
F A G Bb A C Bb D C E D F jne. niin pitkälle ylös otelautaa kun menee ja samalla tavalla alas, eli esim. F A E G D F C E, ei A F G E F D E C
 
Terssit ylös ja alas:
F A Bb G A C D Bb C E F D jne. ylös otelautaa ja takaisin.
 
Kvartit ylös:
F Bb G C A D Bb E C F D G jne.
 
Kvartit ylös ja alas:
F Bb C G A D E Bb C F G D jne
 
Ja sama juttu kvinteillä, seksteillä ja septimeillä. Kun sormitukset alkaa olla hanskassa, lisää tempoa metronomiin ja sama juttu eri sävellajeissä. Kyllä lähtee..

Taimin, tarkkuuden ja ehkä hieman tarpeettomankin nopeuden treenaamiseen, jossakin määrin jopa musiikillisesti, aika käypä homma on soittaa kaulaa ylösalas kromaattisesti, nostaen ja laskien nopeutta ja pitäen tempoa tasaisena kunnes on sen kanssa sujut. Ja tällä tavoin siis tätä tarkoitan:
 
(viittaan vasemman käden sormiin seuraavasti: 1=etusormi, 2=keskisormi, 3=nimetön, 4=pikkurilli)
 
A) Ensimmäisestä asemasta
1. E-kieleltä 1,2,3,4 neljäsosia
2. A-kieleltä 1,2,3,4 neljäsosatrioleja
3. D-kieleltä 1,2,3,4 kahdeksasosia
4. G-kieleltä 1,2,3,4 kahdeksasosatrioleja
 
B) Toisesta asemasta
1. G-kieleltä 4,3,2,1 kuudestoistaosia
2. D-kieleltä 4,3,2,1 kahdeksasosatrioleja
3. A-kieleltä 4,3,2,1 kahdeksasosia
4. E-kieleltä 4,3,2,1 neljäsosatrioleja
 
C) Kolmannesta asemasta
1. E-kieleltä 1,2,3,4 neljäsosia
2. A-kieleltä 1,2,3,4 neljäsosatrioleja
3. jne jne...
 
Ensin etsit tempon jolla saat nuo kahdeksasosat menemään erittäin tasaisesti ja sitten harjoittelet kunnes myös kyseisellä tempolla kaksi kertaa nopeammat kuudestoistaosat menevät myös tasaisesti. Tarpeeksi hidas tempo kannattaa valita koska täten opettelu on itseasiassa helpompaa ja nopeampaa vaikka jollekkin nopeammalla tempolla aloittaminen vaikuttaisikin tehokkaammalta, niin kehtaan väittää että sitä se ei ole ainakaan loppupeleissä.
 
Sitten kun nuo menevät vaikka tempolla Q=130, rupeat vaihtelemaan sormien järjestystä eli ylösnoustessa kaava voisi vaikka olla 1,3,2,4 tai 2,3,1,4 ja alastullessa sama järjestys käänteisenä tai jokin toinen kuten vaikka 3,1,4,2.
 
Kun tuo jälkimmäinenkin sujuu tuolla Q=130 niin olet ehdottomasti valmis siirtymään hieman musiikillisempaan muotoon ko. harjotuksesta, elikkä muutetaan sormitus asteikon asteiden mukaiseksi seuraavasti:
 
(harjoituksessa 1=aseman ensimmäinen asteikkoon sisältyvä nuotti mainitulta kieleltä jota ei vielä edeltävällä kielellä soitettu, 2=aseman toinen asteikkoon sisältyvä nuotti mainitulta kieleltä jota ei vielä edeltävällä kielellä soitettu, 3=jne jne...)
 
Suosittelen valitsemaan jonkin kaulalla hieman korkeammalla olevan aseman aluksi, koska venytykset ovat pisimmillään viiden nauhan yli ulottuvia. Esimerkiksi kahdeksas asema on sovelias ollen C ja asteikkomuotona tulisi aluksi käyttää duuriasteikkoa, joten nyt kyseessä on C-duuriin pohjautuva harjoitus.
 
Nyt toistat vain edellisessä harjoituksessa mainitut rytmiprogressiot ja harjoittelet kunnes homma sujuu tempolla Q=130.
 
Kirjoitettuina ääninä tuo menisi melodisesti seuraavalla tavalla:
 
A) Nousu
1. E-kieleltä C, D, E, F
2. A-kieleltä G, A, B, C (Käytän nyt B:tä selvyyden nimissä. Nuotti tunnetaan myös H:na)
3. D-kieleltä D, E, F, G
4. G-kieleltä A, B, C, D
 
B) Lasku
1. G-kieleltä E, D, C, B
2. D-kieleltä A, G, F, E
3. A-kieleltä D, C, B, A
4. E-kieleltä G, F, E, D
 
Kuten huomaat päädyit seuraavaan asemaan, eli tässä tapauksessa 10. asemaan ja täten asteikon toiseen eli dooriseen moodiin (korjatkaa jos olen väärässä).
Harjoitusta toistamalla asteikosta johon päädyttiin voidaan edetä moodien mukaan ylöspäin ja täten sisäistetään duuri- (ja sivussa tietenkin molli-) asteikkojen rakenne erittäin hyvin.
Kahdeksannesta asemasta lähdettäessä tosin nouseminen ei ole enää mahdollista basson otelaudan loppuessa ylöspäin mentäessä kesken, jonka takia idean sisäistämisen jälkeen tulisikin pyrkiä jatkuvasti aloittamaan alemmasta asemasta kunnes ensimmäinen asema saavutetaan josta käsin voidaan moodien mukaisesti käydä kaikki F-duuriasteikon seitsemän moodia läpi ylöspäin kiiveten.
 
Myös viimeiseen harjoitukseen pätee järjestyksen muuttaminen entistäkin musikaalisemman harjoitussisällön luomiseksi, elikkä vaihdetaan asteiden paikkaa: soitetaankin F:stä lähtien
näin esimerkiksi vaikka
1. E-kieleltä A, F, G, Ais
2. A-kieleltä D, C, E, F
3. jne jne...
 
Vielä yksi harjoitus on aloittaa kaulan alapäästä mahdollisimman läheltä 1. nauhaa ja valita haluamasi asteikon moodi joka on mahdollisimman lähellä ensimmäistä nauhaa ja siitä sitten lähteä aiempien tapausten mukaisesti nousemaan ylöspäin.
 
Myös näissä viimeisissä tulisi käyttää aiemmin kirjattua "rytmipyramidia" (1/4, 1/4-trioli, 1/8 jne...). Kyseisellä metodilla rytmivaihdosten tulisi muodostua melko arkipäiväiseksi osaksi soittamisa.
 
Kaikkien harjoituksiin liittyvien tekijöiden järjestysten vaihtelu ja sekoittaminen on erittäin suotavaa. Tällä tavoin saadaan hieman kiinnostusta siihen mitä siitä soittimesta ulos tulee, musiikkia se ei vielä ole mutta kyllä ainakin lähempänä sellaista kuin kielten kuolettaminen ja sitten niiden vaimennettujen kielten hipelöinti sillä pluckhandilla, joka lienee yksi tyhjänpäiväisimmistä harjoituksista mihin olen törmännyt.
 
Sitten mainittakoon että kun nämä kaikki harjoitukset joskus vuosien kuluttua ovat helppoja nakkeja esim. tempolla Q=200 niin sanoisin että on turvallista lopettaa tekniikkaharjoittelu ja keskittyä musiikillisen puolen kehittämiseen, koska siitä hommasta ei koskaan valmista tule.
 
Basson soiton soveltamista musiikkiin voit vain ja ainoastaan oppia joko aivan järjettömällä itseopiskelulla tai sitten ihan oikeasti kuuntelemalla muita basisteja ja väljästi heidän soittoaan analysoimalla. Poikkeuksena tietenkin musiikillisesti luonnonlahjakkuudet (joiden olemassaoloon en suostu uskomaan).
 
Siinä nuo nyt sitten taisivat aluksi olla. Näin lopuksi mainittakoon vielä, että metronomin käytön tarpeellisuutta ei tarpeeksi voi painottaa tälläisten harjoitusten yhteydessä.
 
Jos terminologiassa on valittamista niin korjaukset ovat tervetulleita.
 
Viiriäinen on muninut. Kettu kuittaa.