Kitarat: kitarakamat ›

MIkä olisi teidän mielestä hyvä blues keppi? Olen katellu Telejä, Stratoja, Les pauleja ja Sg:tä?

Telecaster tai puoliakustinen.

Stratocaster ehdottomasti

Äsgeessä ei ole mitään bluesia(paitsi se että clapton on käyttänyt sellaista)
 
Oikeastaan mikään kitara itsessään ei tee minuun suunnatonta bluesvaikutelmaa, vaan se on se miten sitä soitetaan. Mutta onhan se selvää ettei millään teinihevikepillä bluesia soiteta ainakaan vakavasti.

Äsgeessä ei ole mitään bluesia(paitsi se että clapton on käyttänyt sellaista)

 
Niin ja Buddy Guy, muun muassa.
 
Strato lienee se ykkös blueskeppi. Ja sitten ES-335/Les Paul. Kaikilla kitaroillahan blues taittuu. Ja ehkä kurkoimmat blueskitarat on ne metallikoppaiset akustiset (resonaattori/dobro/national). :D

Äsgeessä ei ole mitään bluesia(paitsi se että clapton on käyttänyt sellaista)
 
Eikös Johnny Winter soittanu Woodstockissa Sg:llä?

Eiköhän ne ole ne telet, stratot ja les paulit niitä bluussikepejä.

ES-335 tyyliset ja paksummat Archtop kitarat.
Strato tuli sitten myöhemmin kuvioihin ja se ei ole mulle ollut koskaan blues.

Eiköhän ne ole ne telet, stratot ja les paulit niitä bluussikepejä.
 
Mulle SG on myös blues. Ostin sen vasta äskettäin. Olishan se pauli ollut myös mukava, mutta tuo finanssipuoli rajoitti.

ES-335 tyyliset ja paksummat Archtop kitarat.
Strato tuli sitten myöhemmin kuvioihin ja se ei ole mulle ollut koskaan blues.
 
Brittibluusin eliittiä
http://cgi.ebay.com/ws/eBayISAPI.dl … =38085&item=7310181389&rd=1
 
Wintterin Jussi soitti vaikka 12-kielisellä Fenderin XII:llä, enimmäkseen kuitenkin Firebirdillä.
Työkalusta viis, jälki meinaa. =)

ES-335 kait julkaistiin ekan kerran 1959? Että aikas lailla samoihin aikoihin ovat tulleet. T-Bone Walker kai soitti ES-250:tä ja BB King soitti kuvien mukaan kaiken näköisiä archtoppeja ja teleä ja Stratoakin, ennenkuin ES-345 tuli markkinoille. Sumlin ja Muddy Waters soitti mm. LP Gold Toppia, Muddy Waters tietty myös teleä.
 
335 ja 355 (B.B.Kingin suosikki) tuli molemmat 1958 myyntiin.. Että kauan ovat nekin olleet markkinoilla. 345 tuli sitten vuotta myöhemmin.

nevalaisen sound of blues on aika blues

Strato.

Tykkäsin Telestä missä oli kaulassa SD Pearly Gates humbucker, Straton kaula-Singlecoilista ja tietysti 335-mallisista... niistä sai mielestäni hyvät blues-saundit. Vahvistinkin vaikuttaa paljon, mutta Fenkun ja Peaveyn pienistä putkicomboista lähti mukavat blues-rösöt :)

Periaatteessa blues-kitaraksi käy vaikka männynkarahka jos vaan saat sen soimaan(onhan se aika blues). Tietenkin ehkä epäuskottavin näky minkä olen nähnyt on kun joku veti Jacksonin V-mallilla Red Housen ja muita vastaavie blues-vetoja.
 
Puoliakustiset on mun mielestä aivan loistavia bluesiin, ei välttämättä niinkään 335 vaan hieman paksumpikoppaiset. Ja miksipä se ei voisi olla onttokoppainenkin. Sellainen telkänpönttölankku varustettuna jollain P90-mikeillä antaa aika mukavan blues soundin.

Mä tiedä kyllä yhden kuningas hyvän P90 blues-kitaran, mutta mä en voi siitä puhua ;-)

Tässä minun suosikkini bluesiin:
 
1. Gibson les paul humbuckereilla
2. Fender telecaster
3. Fender stratocaster
4. Gibson es-335
5. joko Gibson les paul p-90:llä tai Gibson es-175.
 
Noi kun omistais, niin pitäs bluesin lähteä. Tuossa oli siis vain sähkökitaroiden top-lista. Minun mielestäni blues-kitaristin kannattaa omistaa joku suurella bodyllä oleva teräskielinen, silloin vasta tuntee olevansa tosi blues.

-Joku hirvee rotjo mimmosta ei oo ikinä nähty (mielellään vanhasta akustisesta itse sähkikseksi värkätty) :)
-Telecaster
-SG p90 mikeillä
-ES335

Äsgeessä ei ole mitään bluesia(paitsi se että clapton on käyttänyt sellaista)
 
Oikeastaan mikään kitara itsessään ei tee minuun suunnatonta bluesvaikutelmaa, vaan se on se miten sitä soitetaan. Mutta onhan se selvää ettei millään teinihevikepillä bluesia soiteta ainakaan vakavasti.
 
Kyllä Cläpälta tosiaan blues taipui Cream-aikoihin tuolla legendaarisella The Fool-SG:llä, mutta ei SG kovin yleinen ole bluessoitossa. - Tuossa hiljakkoin katselin Claptonin järkkäilemää kitarafestari-livetaltiointia ja siellä strato oli lähes kaikilla pelimanneilla - kyllä stratossa eniten sielua onkin mukana soinnissa.
 
Mutta kyllä blues taittuu kunnon soittajalta vaikka tilulilukepillä; juuri tuosta syystä EI minulta!