Elektroniikka ja soitinrakennus ›

Niin, tuli tehtyä tällainen hieno säröpedaali itse. Toimii muuten, mutta särö on laimea, ja kun patterin ottaa irti, soundi ei muutu mihinkään suuntaan.
 
Skemasta varmaan on hyötyä, se on tässä:
http://koti.mbnet.fi/anttinyk/kuvat/schem.png

Niin, tuli tehtyä tällainen hieno säröpedaali itse. Toimii muuten, mutta särö on laimea, ja kun patterin ottaa irti, soundi ei muutu mihinkään suuntaan.
 
Skemasta varmaan on hyötyä, se on tässä:
http://koti.mbnet.fi/anttinyk/kuvat/schem.png
 
Oletkos laittanut patterin miinusnavan maahan? Siinä kai sen pitäisi olla, kuten piuhojenkin maitten, vaikka tuo skema ei sitä näytäkkään.

Oletkos laittanut patterin miinusnavan maahan? Siinä kai sen pitäisi olla, kuten piuhojenkin maitten, vaikka tuo skema ei sitä näytäkkään.
 
Juu. Kyllä on maassa.

Niin, tuli tehtyä tällainen hieno säröpedaali itse. Toimii muuten, mutta särö on laimea, ja kun patterin ottaa irti, soundi ei muutu mihinkään suuntaan.
 
Onko transistori varmasti oikein päin? Noissa BCxxx -trankuissa pinnijärjestys vasemmalta oikealle
on C-B-E (siis silloin, kun trankku on kädessäsi niin päin, että voit lukea tekstin), 2Nxxx -trankuissa taas vastaavassa tilanteessa E-B-C. Skemasta katsottuna vaikuttaa siltä, että C:n ja E:n pyörähtäminen voisi johtaa tilanteeseen, jossa trankku ei tee kytkennässä mitään hyvää, jos ei pahaakaan, vaan signaali vuotaa lähes sellaisenaan inputista outputtiin. Lisääkö 680R emitterivastuksen pienentäminen säröä? Epäilyttää vähän tuo 1M potikka, jolla on ilmeisesti tarkoitus säätää gainia. Toimisikohan paremmin 1k potikka 680R:n paikalla?

Onko transistori varmasti oikein päin? Noissa BCxxx -trankuissa pinnijärjestys vasemmalta oikealle
on C-B-E (siis silloin, kun trankku on kädessäsi niin päin, että voit lukea tekstin), 2Nxxx -trankuissa taas vastaavassa tilanteessa E-B-C. Skemasta katsottuna vaikuttaa siltä, että C:n ja E:n pyörähtäminen voisi johtaa tilanteeseen, jossa trankku ei tee kytkennässä mitään hyvää, jos ei pahaakaan, vaan signaali vuotaa lähes sellaisenaan inputista outputtiin. Lisääkö 680R emitterivastuksen pienentäminen säröä? Epäilyttää vähän tuo 1M potikka, jolla on ilmeisesti tarkoitus säätää gainia. Toimisikohan paremmin 1k potikka 680R:n paikalla?
 
Ai juu, schemassa on virheitä, kun oli suunnittelu piirtovaiheessa kesken. Mutta täytyypi kääntää trankku ja kokeilla sitten.
 
EDIT: Tulipa koitettua. Gainia tuli lisää, mutta vieläkään patterin läsnäolo ei tunnu vaikuttavan.

Ai juu, schemassa on virheitä, kun oli suunnittelu piirtovaiheessa kesken. Mutta täytyypi kääntää trankku ja kokeilla sitten.
 
EDIT: Tulipa koitettua. Gainia tuli lisää, mutta vieläkään patterin läsnäolo ei tunnu vaikuttavan.
 
Skemassa ei sinänsä ole mielestäni virheitä ainakaan tuon transistorin suunnan suhteen, ajattelin vain, että jos se on levyllä eri päin kuin skemassa.
 
Onko käytössäsi yleismittari? Mittaapa patterista lähtevä virta. Kun veivaat 1M potikan päästä päähän, pitäisi virran muuttua suunnilleen välillä 110uA - 130uA. Sitten kollektorin DC-toimintapiste: samoin kun veivaat potikan päästä päähän, pitäisi kollektorin jännite vaihtua n. välillä 2.8-3.8V.
Nuo arvot saattavat vaihdella aika paljonkin, mutta kunhan osuvat edes suunnilleen sinne päin.
 
Sitten kannattaa tarkistaa levyltä kaikki juotokset ja kytkennät; ovatko kaikki komponenttien jalat varmasti juottuneet kunnolla? Entä kytkeytyykö jokainen komponentti varmasti samalla tavalla kuin skemassa? Noinkin pienessä projektissa tekee helposti monta huolimattomuusvirhettä tekovaiheessa.
 
Varmistin muuten simuloimalla sen, mitä jo aiemmin epäilinkin: tuo 1M potikka ei vaikuta gainiin juuri lainkaan. Sen sijaan 1k potikka R3:n (680ohm) tilalla vaikuttaisi, ei kyllä sekään mitenkään dramaattisesti.
 
Vielä varmistaisin yhtä jo edellä kysyttyä asiaa: ovathan input- ja output -piuhojen maat kytketty samaan pisteeseen (siihen, joka on skemassa merkitty maaksi)? Tuo C3 on skemassa piirretty niin vinkeästi kyljelleen, että tumpelo voisi hätäpäissään juottaa output-piuhan maan sen väärälle puolelle.

Onko käytössäsi yleismittari? Mittaapa patterista lähtevä virta. Kun veivaat 1M potikan päästä päähän, pitäisi virran muuttua suunnilleen välillä 110uA - 130uA. Sitten kollektorin DC-toimintapiste: samoin kun veivaat potikan päästä päähän, pitäisi kollektorin jännite vaihtua n. välillä 2.8-3.8V.
Nuo arvot saattavat vaihdella aika paljonkin, mutta kunhan ouvat edes suunnilleen sinne päin.
 
Taitaapi olla oikosulkua jossain. Kun trankulla on jännitteet sellaista kahdeksaa volttia. Täytyy diagnosoida.

Niin, tuli tehtyä tällainen hieno säröpedaali itse. Toimii muuten, mutta särö on laimea, ja kun patterin ottaa irti, soundi ei muutu mihinkään suuntaan.
 
Skemasta varmaan on hyötyä, se on tässä:
http://koti.mbnet.fi/anttinyk/kuvat/schem.png
 
Saivartelen vähän,,onkohan tuo transistori mukana signaaliketjussa,pitäisikö tuon 1,6M (R1) vastus olla kollektorinkanssa kontaktissa,piirosohjelmasi ei ehkä ole
kytkentäpistettä piirtänyt tähän kohtaan,mutta jos tuo
ketju C1-->V1-->R1--->C2---V2 menee suorana ketjuna,ei ole ihme jos ei mitään tapahdu,koska ne ohittaa transistorin.
 
Tuota transistoriastetta voisi kokeilla kahdella BC547:lla,
eli kaksiasteinen vahvistin.Mitens nuo V2 ja V3 ,muodostavat
C3:n kanssa RC-ketjua,,jonkinlainen sävynsäätö ja ulostulon
säätö?

Saivartelen vähän,,onkohan tuo transistori mukana signaaliketjussa,pitäisikö tuon 1,6M (R1) vastus olla kollektorinkanssa kontaktissa,piirosohjelmasi ei ehkä ole
kytkentäpistettä piirtänyt tähän kohtaan,mutta jos tuo
ketju C1-->V1-->R1--->C2---V2 menee suorana ketjuna,ei ole ihme jos ei mitään tapahdu,koska ne ohittaa transistorin.
 
Se on jäänyt uupumaan. Todellisuudessa näin onkin. Ja oikosulkua en löytänyt, joten vian syy on edelleen hämärän peitossa.
 
Tuota transistoriastetta voisi kokeilla kahdella BC547:lla,
eli kaksiasteinen vahvistin.Mitens nuo V2 ja V3 ,muodostavat
C3:n kanssa RC-ketjua,,jonkinlainen sävynsäätö ja ulostulon
säätö?
Juu, sävyn ja ulostulon säädöthän ne.

Ja oikosulkua en löytänyt, joten vian syy on edelleen hämärän peitossa.
 
Älä luovuta, kokeilin viime viikon lopulla itse vastaavaa kytkentää, ja voin vakuuttaa, että kytkennän yksinkertaisuuteen nähden lopputulos on ällistyttävän hyvä.
 
Ehdotan että alotat kaiken alusta. Juota trankku irti ja testaa yleismittarin Hfe-asennossa sen toimivuus; samalla selviää pinnijärjestys, jos siinä vielä on jotain epäselvää.
 
Sitten otat neitseellisen piirilevypalan, ja juotat siihen ensiksi trankun ja vastukset R1, R2 ja R3. Muuta skemaa siten, että heität V1:n mäkeen ja kytket pelkästään R1:n suoraan kollektorilta kannalle. R3:n tilalle vaihda 10k potikka.
 
Ennen kuin teet muuta, kytke sähköt päälle ja tarkista trankun toimintapiste. Mittaa jännite maasta (=R3:n alapää) kannalle; pitäisi olla n. 0.55-0.75V. Sitten maasta kollektorille (=R1:n ja R2:n liitospisteeseen). 1.6M vastuksen kanssa tämän jännitteen pitäisi olla n. 2.5-4V potikan asennosta ja komponenttien toleransseista riippuen. Patterista pitäisi lähteä virtaa jotain luokkaa 90-150uA.
 
Jos saat tämän kuntoon, jatka komponentti kerrallaan miettien koko ajan tarkasti mitä teet.