Rummut: rumpukamat ›

Pohdiskelen vähän sähkörumpujen hankintaa. Samaan hintahaarukkaan sattuisi dtxpress speciaali ja rolandin td-6kv.
dtx:n puolesta voisi puhua symbaali laajennus ja realistinen haikka, mutta td-6:sta puolustaisi oikealla kalvolla varustettu virvelipadi.
Hinnat t-kaupasta dtx 1444€ ja td6 1390€.
Mikä kallistaa vaa'an ja kummalle puolelle?

No siis dtxpressIII speciaalii tarkoitin tietty...
Onko sähköiset rumpalit todella ihan marginaali porukkaa?
Onko perinteisimmilla rummuttajilla kokemuksii sähkörumpuloihin liittyen?

dtx:n puolesta voisi puhua symbaali laajennus ja realistinen haikka
 
Realismia siinä lähinnä on vaan se, että haikka toimii oikeassa telineessä. Tuntuma on kuitenkin varsin erilainen, eikä vieläkään tunnisteta kovin montaa "aukinaisuuden" astetta.
 
mutta td-6:sta puolustaisi oikealla kalvolla varustettu virvelipadi.
 
Toisin kuin vaikkapa roland.fi sanoo, tuohan ei ole oikea kalvo, vaan verkkokalvo. Hiljainen kyllä, mutta verkkokalvot tahtovat olla hiukan trampoliinimaisia.

Mikä kallistaa vaa'an ja kummalle puolelle?
 
Yleensä vaikuttaisi, että Yamahoissa on enemmän ominaisuuksia ja säätöjä samalla rahalla, mutta Rolandeissa on paremmat äänet.

Kiitti Barley.
Pistäkää lisää kommentteja aiheesta.

Rolandeissa on milestäni paremmat "kalvot" kuin Yamahoissa ja nuo Yamahan kumipädit eivät ota iskua vastaan kun mennään tarpeeksi hiljaiseen soittoon. Rolandit vähän paremmin. Soundit eivät ainakaan DTXpress tasolla ole kauhean vakuuttavia. Melko kliinisiä. Tosin en ainakaan itse pysty edes kuvittelemaan sähkörumpuja aidon tasoisilla soundeilla ja soitettavuudella.

Käväisin tossa testaamassa tota Rolandin TD-6KV-settiä Tammer-Pianossa.
 
Tuntuma kalvollisessa virvelissä on paljon parempi, kuin kumilätkissä. Aika pomppuinen se oli, mutta sitähän saa säädettyä. Pädit on todella herkkiä ainakin noilla oletettavasti vakiosäädöillä, ehkä vähän turhankin herkkiä. Tuntumaa ei siis voi verrata akustisiin rumpuihin.. Noh.. eri soitin kuitenkin on kyseessä.
Soundit on yleisesti ottaen aika hyvät ja täyteläiset. Osittain ehkä jopa häiritsevän täydelliset. Se mikä pisti korvaan on se että hiljaa soitettaessa se sample on silti se sama ja lyönnistä kuuluu epärealistinen kaikuva kumina, mutta kukapa niin hiljaa soittaa? =)
Räkki ja sen tukevuus mietitytti eniten etukäteen, mutta se kyllä vakuutti jämäkkyydellään. Heiluuhan se vähän, mutta oli tukevan ja riittävän kestävän oloinen.
Pellit on kumiset ja ihan ok. Joskus tuntui, ettei ne ottanu kaikkia iskuja oikein, mutta se saattoi johtua kans säädöistä. Sama juttu oli kalvollisen pädin reunassa. Tuntui että se otti välillä iskun niin kuin olisi lyöty kalvoa, vaikka löi kanttiin. Toivottavasti yksilö- tai säätövika sekin.
 
Aivoissa on säätöjä niin paljon, etten niitä ees ruvennu tutkimaan sen kummemmin. Hyvän käsityksen saanee www.rolandus.com -sivulta löytyvästä videosta.
 
Nojoo. Jokatapauksessa semmonen maku jäi suuhun, että kyllä tähän talouteen moiset ilmestyvät, kunhan rahat on kasassa. Ei mitenkään maatamullistavat näin ensikokemuksella, muttei varmasti huono hankinta missään tapauksessa. Pitää mennä tossa joskus uudestaan oikein ajan kanssa kattomaan. =)