Tanssimusiikki ›

Ja jos tuosta pitää PA:n liittyä, niin sehän tapahtuu sitten Hughes&Kettnerin RedBoxilla.
 
Kun pitää. Aina pitää liittyä PA:han, vaikka olis kuinka pieni paikka. Laajentaa soundia pirusti, vaikka ei avais kanavaa kuin millin. Ei se siihen roudausaikaan vaikuta kuin minuutin.

Onhan se kyllä aivan totta, että ei isokaan läjä nuita erinäkösiä härpättäjiä haittaa hommaa. Yleensä se vaan vaatii sen, että sitä itte kitaraa pitelee kaveri, jolla on hieno tyylitaju ja joka on hieno kitaristi.
 
Tämän allekirjoitan empimättä. Eihän Janne Ahonenkaan hyppää paskoilla suksilla vain sen tähden että on hyvä hyppäämään, sillä on varmaan parhaat sukset mitä löytyy. Mä en ihan aina ymmärrä sitä että jos jollain on saatanasti kamaa ja jos se on vielä laadukasta ja hintavaa niin jonkun on tarve tulla vittuilemaan että "kyllä hyvä jätkä vetää rupisella landolalla niin että kuulostaa hyvältä" tai että "eihän noita purkkeja ja suristimia mihinkään tarvii, kato mulla on vaan vahvistin ja skitta ja ihan hyvältä kuulostaa". En puhu nyt teistä tai minusta vaan yleisestä meiningistä. Onkohan syynä kateus vai onko mielipide todella vilpitön? Mun mielestä jokainen soittaja valitsee itse soittokamansa ja kaiken muunkin mikä soittamiseen liittyy sen lisäksi että osaa tai on osaamatta soittaa, tai toteuttaa itseään ylipäänsä miten tahansa soitossaan. Eikös soittajan soundi ja omaleimaisuus muodostu juuri näistä kaikista elementeistä yhdessä, eikä vain pelkästä soittotatsista ja sekin ainoastaan niin että sen kulee vain silloin kun on mahdollisimman yksinkertaiset ja tylsäsoundiset kamat?

Tämän allekirjoitan empimättä. Eihän Janne Ahonenkaan hyppää paskoilla suksilla vain sen tähden että on hyvä hyppäämään, sillä on varmaan parhaat sukset mitä löytyy. Mä en ihan aina ymmärrä sitä että jos jollain on saatanasti kamaa ja jos se on vielä laadukasta ja hintavaa niin jonkun on tarve tulla vittuilemaan että "kyllä hyvä jätkä vetää rupisella landolalla niin että kuulostaa hyvältä" tai että "eihän noita purkkeja ja suristimia mihinkään tarvii, kato mulla on vaan vahvistin ja skitta ja ihan hyvältä kuulostaa". En puhu nyt teistä tai minusta vaan yleisestä meiningistä. Onkohan syynä kateus vai onko mielipide todella vilpitön? Mun mielestä jokainen soittaja valitsee itse soittokamansa ja kaiken muunkin mikä soittamiseen liittyy sen lisäksi että osaa tai on osaamatta soittaa, tai toteuttaa itseään ylipäänsä miten tahansa soitossaan. Eikös soittajan soundi ja omaleimaisuus muodostu juuri näistä kaikista elementeistä yhdessä, eikä vain pelkästä soittotatsista ja sekin ainoastaan niin että sen kulee vain silloin kun on mahdollisimman yksinkertaiset ja tylsäsoundiset kamat?
 
Omana mielipiteenä kerron vielä että mulla on ihan tolkuttomasti noita pedaaleja,oikeesti en ees tiiä kuin paljon.Niitä on myös joskus ollut jossain laudassa kiinni ja milloin mitenkin. Mulla vaan on hermo mennyt just siihen että aina joku kaataa kaljaa,solistit talloo potikat paskaksi,yms. aina joutuu jotain sähköhässäkkää virittämään ja yhden pedaalin vaihtaminen välistä muuttaa hyvällä tuurilla koko virransyötön. Plus että oikeesti ei pedaalilauta pikkukeikalla mahdu yhtään mihinkään,ei MIHINKÄÄN!!! Ja joskus on kiva olla silleen että ei tarvii keneltäkään mitään apuja,että pääsee vaan äkkiä pois :-)
Siksi kitara ja mallintava kombo(Vox). Kyllä siitä "värejä" saa enemmän kuin yhden.
Kateeksi käy silti Kososen Mikon ped.lautaa ,tuskin Mikkokaan sitä joka kissanristiäisiin raahaa. Anssi Kelalla lautaa muistuttaa jo avaruusalusta. ja Orman vehkeillä saa yhteyden ulkoavaruuteen!!!

Jaahas... mun kamat on kyllä vanhoja tai jopa vieläkin vanhempia, kun ei ole ollut varaa ostaa uudempia.
 
Kitarana 70-luvun Fender Strato, pedaaleina joitakin Ibanetsin, MXR:n ja Bossin ikivanhoja 70-luvun pedaaleita (joku tubescreamer 808, dynacomp, phase90, chorus ce-2 jne. jne)
 
Olisi tietenkin kiva vaihtaa nämä joihinkin uudempiin (esim. joku Zoomin multiefekti kiinnostais), mutta kun näin vanhoista laitteista ei kukaan ole kiinnostunut eikä musaliikkeissäkään niistä paljoa hyvitetä vaihdossa, niin täytyy vain vetää näillä.
 
Vie kirpparille myyntiin. On niissä kai semmonen kilohinta että saat niillä rahoilla Zoomin! =o)

Keikkavehkeistökseni on aikojen saatossa vakiintunut fender strato, fender twin reverb -vaffistinkompo, jonka alla lisäkaappi. Sekä pedaalilauta, jossa muutama erityyppinen särötin ja delaykaiku. Näillä vedän humpat ja roketit.

Mulla vaan on hermo mennyt just siihen että aina joku kaataa kaljaa,solistit talloo potikat paskaksi,yms. aina joutuu jotain sähköhässäkkää virittämään ja yhden pedaalin vaihtaminen välistä muuttaa hyvällä tuurilla koko virransyötön. Plus että oikeesti ei pedaalilauta pikkukeikalla mahdu yhtään mihinkään,ei MIHINKÄÄN!!!
 
Noh... niin jos ongelmia syntyy liiaksi niin ehkä se voi alkaa viiksettämään siinä määrin että luopuu. Niin pienessä kopissa en vielä ole keikalla ollut etten lautaani sais jalkojen juureen mahtumaan, mielummin jätän basistin kotiin. Mulla ei toistaiseksi ole ollut pahempia ongelmia sähköjen kanssa, joskus pedaalilaudan historian alussa oli enempi mutta nykyään paketti toimii aika jees.(koputin päätäni oksanreiän kohdalta)
 
Siksi kitara ja mallintava kombo(Vox). Kyllä siitä "värejä" saa enemmän kuin yhden.
Taatusti ja hyvä jos homma toimii, itse en vaan ole mallintavien tahi multiräkkylöiden kannalla.
 
Kateeksi käy silti Kososen Mikon ped.lautaa ,tuskin Mikkokaan sitä joka kissanristiäisiin raahaa. Anssi Kelalla lautaa muistuttaa jo avaruusalusta. ja Orman vehkeillä saa yhteyden ulkoavaruuteen!!!
 
Joo, kyllä vehkeet on oltava tilanteen mukaan. Enpä minäkään esim. jaskan soitossa tartte pedaaleja.

Kun pitää. Aina pitää liittyä PA:han, vaikka olis kuinka pieni paikka. Laajentaa soundia pirusti, vaikka ei avais kanavaa kuin millin. Ei se siihen roudausaikaan vaikuta kuin minuutin.
 
Näin se vaan on ja koskee myös bassoa.

Mullon 1990 Strat Plus ja Suzuki(!) Les Paul, tosin aikalailla laitettu. Stratolla tosin soitan käytännössä aina. Omistan yhden vahvistimen, Marshall JCM900 100W combo, jolla olen soittanut joka ikisen keikkani vuodesta 1991 saakka. Oli mulla Rocktron Intellifex härpättimenä, mutta möin rahapulassa pois (chromazonelle...), ostin viis vuotta sitten PODin, ja sitä ajelen sinne Marshallin päättärille nykyjään. Ois ne oikeet parempia kuin noi mallintavat, mutta kivaa on se, että pääsee helvetin äkkiä pois tarvittaessa (terveisiä ruuveille!), mutta on silti niitä härpättimiä (ja Martsolle) joilla voi sitten feikata tyyliä kuin tyyliä riittävän uskottavasti kaikille muille paitsi kitaristeille... ;)

Prkl...mä mitään voi kitaroilla soittaa kun kaikki kamat on kanissa,toissapäivänä vein rakkaan vasuri- Yamahan SG 2000 vm -79 ja POD II/+Floorboadin panttiin,että pääsis keikalle viikonloppuna soittaan koskettimia...vaihteeks meni taas rahat autoremppaan,pikkusen kyllä vituttaa tällä kohtaa ;-(
 
Kanissa on myös Amerikan-Strato(vasuri myös)ja vasuri Yamahan basso ;-/
 
Hyvin menee mutta menköön..
 
Toisaalta ei ainakaan viinaan menneet noi kanirahat,niinkuin muusikoilla yleensä ;-))

Prkl...mä mitään voi kitaroilla soittaa kun kaikki kamat on kanissa,toissapäivänä vein rakkaan vasuri- Yamahan SG 2000 vm -79 ja POD II/+Floorboadin panttiin,että pääsis keikalle viikonloppuna soittaan koskettimia...vaihteeks meni taas rahat autoremppaan,pikkusen kyllä vituttaa tällä kohtaa ;-(
 
Kanissa on myös Amerikan-Strato(vasuri myös)ja vasuri Yamahan basso ;-/
 
Hyvin menee mutta menköön..
 
Toisaalta ei ainakaan viinaan menneet noi kanirahat,niinkuin muusikoilla yleensä ;-))
 
-Perskule. Noudatat liian tunnontarkasti Aroma-Killan peiaatteita!
 
Ei vaines: -Nuo peltilehmät, joita on pakko pitää työn vuoksi, tulevat niin tyyriiksi remontteineen, että hampaita pitää narskuttaa joskus pitkään ja hartaasti.
 
Hemmetti. Tuttu tilanne joskus takavuosilta. Autot, joita on pakko olla kaksi, nielivät suunnilleen kaiken ylimääräisen valuutan.
 
Kitaroita on jäljellä erityyppisiä vielä 6. Gibson SG ja Toikain ES-60 suosikit. Deanin elektroakustinen myös käytössä, Muut satunnaisesti.
 
Edit: Comboina Peaveyn Classic 30 ja Fenderin Hot Rod de Luxe.

Prkl...mä mitään voi kitaroilla soittaa kun kaikki kamat on kanissa,toissapäivänä vein rakkaan vasuri- Yamahan SG 2000 vm -79 ja POD II/+Floorboadin panttiin,että pääsis keikalle viikonloppuna soittaan koskettimia...vaihteeks meni taas rahat autoremppaan,pikkusen kyllä vituttaa tällä kohtaa ;-(
 
Kanissa on myös Amerikan-Strato(vasuri myös)ja vasuri Yamahan basso ;-/
 
Hyvin menee mutta menköön..
 
Toisaalta ei ainakaan viinaan menneet noi kanirahat,niinkuin muusikoilla yleensä ;-))
 
-Perhana. Taitaa olla aika mennä nukkumaan. Minähän vastasin jo WW:lle.

tanssimusaa tulee soitettua jonkin verran, mittavissa määrin kuitenkin enemmän "laulettua raut'lankaa".
 
Fenderi 50's Stratocasteri - kitarainen
Philipson XL50R Vintage - kiuas
Dod FX80B - kompressööri
Alesis QuadraVerb - kaikulaite
Danelectro Reel Echo - nauhakaikusimulaattori
 
Siinäpä toi perussetti.

Grestch 6120 Brian Setzer Signature model
Marshall JCM900 Dual Reverb
Danelectro Slap Echo
Ibanez Flanger 80-luvulta
Ibanez Tube Screamer

Ennen basson aikakautta ja toisinaan vieläkin
Fender Strato -85 Japsi
Ampeg trans.
Boss- multiefekti
Alesis microverb- kaiku

Jaahas... mun kamat on kyllä vanhoja tai jopa vieläkin vanhempia, kun ei ole ollut varaa ostaa uudempia.
 
Kitarana 70-luvun Fender Strato, pedaaleina joitakin Ibanetsin, MXR:n ja Bossin ikivanhoja 70-luvun pedaaleita (joku tubescreamer 808, dynacomp, phase90, chorus ce-2 jne. jne)
 
Olisi tietenkin kiva vaihtaa nämä joihinkin uudempiin (esim. joku Zoomin multiefekti kiinnostais), mutta kun näin vanhoista laitteista ei kukaan ole kiinnostunut eikä musaliikkeissäkään niistä paljoa hyvitetä vaihdossa, niin täytyy vain vetää näillä.
 
Mun 17-v kitaristipoika taas ei välitä ollenkaan näistä Zoom-digimultihärveleistä (on niitä ollut) Sillä on kaikki efektilootat 80-ja 70-lukulaisia , jopa Ibanezin Overdrive 1970-luvun alusta, ja itse tekemäni Fender Reverb-klooni Käsistä se lähtee..(meinaan soitto)

Mä en kyllä jättäis pasistia vempeleitten takia pois keikalta.
Kyllä se alapään soitto kuuluu musaan kuin musaa...

Schecter Mercury Strat -85 (haaveissa PRS Custom24 kakkoseksi->aika kallis->elämä on)
Line 6 POD

Onhan noita vermeitä vuosien saatossa( keikkaillut yli 25 vuotta) ollut vaikka mitä(pisimpään Strato vm. jotain -90 ja Peavey Classic 30 sekä Korg Ax1000) ja aina PA:n kautta. Vuoden alusta olen käyttänyt Line6 Variax (500), Korg AX ja Line6 Spider II. Soudimaailma laajeni huomattavasti.

Sama se melkein on millä vetää. jos yleisö on sarjassamme juopunutta ja yleensö hyvinkin välipitämätöntä. Line 6 on helppo. ei tarvii roudata.