Tanssimusiikki ›

Välillä tuntuu, että ammattisoittajat ovat irti käytännön elämästä kun eivät osaa arvostaa hienoa duuniaan. Tällaiselle "sorvinääriduunarille" soittokeikat ovat yhtä juhlaa.
 
Eilisillan keikan backstage oli mielestäni niin hieno, että pistin siitä kuvan kotisivulleni. Sinne oli katettu kuudelle illallinen ja kaksi tarjoilijaa tarjoili pöytiin sen, alkuruoaksi kaviaaria ja lämminruoka oli mahtavaa härän sisäfilettä.
Meiltä oli tilattu kolme settiä tanssimusiikka, mutta muu ohjelma venyi niin, että kaksi lyhyttä ehdittiin soittaa. Odotusaikana meille tarjotiin sampanjaa, että emme pitkästyisi.
 
Soitin myös tunnin verran taustoja. Multa kysyttiin mihin kohtaa salia herra muusikko haluaisi pianon roudattavan. Ihmiset taputtivat kesken soiton, tosin parhaat taputukset tulivat kun lopetin (?)
 
Ei mulla normaaliduunissa ole näin hyviä safkoja eikä mulle taputeta vaikka satttuisi joskus jotain tekemään oikein.

Aivan näin. Tuo on hyvä syy keikkailla. Kyllä meitä muusikkoja (ainakin amatööri sellaisia) kohdellaan kuin "staroja" missä ikinä kuljemmekaan tässä omassa pienessä universumissamme. Tuommehan sentään lohtua ja iloa maailmaan, eikö?
Onko teiltä "ammattimuusikoilta" koskaan pyydetty nimmaria. Minulta ainakin on.

Kyllä välillä on samanlaisia fiiliksiä, muttei tietenkään aina. On sitä niin monenlaisia keikkoja kun on peikkojakin. (Riimittelijä Fuzzy-Pussy vauhdissa)
 
Kyllä joskus on niin mahtavia hetkiä ollut että itkettää ja naurattaa samaan aikaan

Joka ammatissa on ihan sama juttu, sitten kun se menee sellaiseksi että sitä tekee liikaa tai varsinkin jos se on ainut tulonlähde, suhde sen tekemiseen muuttuu.
Itse olen opiskellut TV-ja Radioasentajaksi 32 vuotta sitten , mutta soittoduuniin silloin ryhdyttyäni en tuota varsinaista "koulutusta vastaavaa työtä" ole juurikaan tehnyt, muuta kun harrastusmielessä.Se on ihan kivaa, vaikka muutamat kaverini jotka ovat tämän alan ammattilaisia sanovat homman olevan ns. "syvältä".

Muistinkin että oon nähny tällasen ennenkin:
 
http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=6&t=67520

Välillä tuntuu, että ammattisoittajat ovat irti käytännön elämästä kun eivät osaa arvostaa hienoa duuniaan. Tällaiselle "sorvinääriduunarille" soittokeikat ovat yhtä juhlaa.
 
Eilisillan keikan backstage oli mielestäni niin hieno, että pistin siitä kuvan kotisivulleni. Sinne oli katettu kuudelle illallinen ja kaksi tarjoilijaa tarjoili pöytiin sen, alkuruoaksi kaviaaria ja lämminruoka oli mahtavaa härän sisäfilettä.
Meiltä oli tilattu kolme settiä tanssimusiikka, mutta muu ohjelma venyi niin, että kaksi lyhyttä ehdittiin soittaa. Odotusaikana meille tarjotiin sampanjaa, että emme pitkästyisi.
 
Soitin myös tunnin verran taustoja. Multa kysyttiin mihin kohtaa salia herra muusikko haluaisi pianon roudattavan. Ihmiset taputtivat kesken soiton, tosin parhaat taputukset tulivat kun lopetin (?)
 
Ei mulla normaaliduunissa ole näin hyviä safkoja eikä mulle taputeta vaikka satttuisi joskus jotain tekemään oikein.
 
...Ja sitten heräsit :)

Ei ole koskaan ollu tuollaista. Ei ikinä. Ei milloinkaan.
On se hienoa, että jollakin on joskus.
Ainut kaviaari, mitä on tarjottu, on Kallen kaviaari laivan messissä.
Takahuoneen häränfileet on ollu kinkkukiusauksia ja haaleaa kahvia. Kukaan niitä ei ole sinne tarjoillu, itse on mikrosta kannettu.

Ei ole koskaan ollu tuollaista. Ei ikinä. Ei milloinkaan.
On se hienoa, että jollakin on joskus.
Ainut kaviaari, mitä on tarjottu, on Kallen kaviaari laivan messissä.
Takahuoneen häränfileet on ollu kinkkukiusauksia ja haaleaa kahvia. Kukaan niitä ei ole sinne tarjoillu, itse on mikrosta kannettu.
 
Mä kun tein keikkaa v.1978 venäjän linjalla ms/Ilmattarella, niin mustaa ikraa eli kunnon kaviaaria söin useina eri päivinä. No, tein hieman kauppoja naapurikansalaisten kanssa. ;)

Muistinkin että oon nähny tällasen ennenkin:
 
http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=6&t=67520
 
No korjataan: Kahta juhlaa!

Heh, tuli mieleen yksi keikka. Taisi olla peräti niin, että bändin, johon menin tuuraamaan kitaristia, urkuri oli myynyt keikan lakkiaisiin!
Soitettiin 2*2 metriä kokoisessa huoneessa, ja PA-kaiuttimet oli sijoitettu kahden huoneesta pois johtavan oven suulle.
Juhlakalun isä tarjoili meille oikein konjakkia pieneen lasiin, mutta hommiin leipiintynyt solisti meni tuopin kanssa, eikä ollut tyytyväinen, ennenkuin se oli puolillaan konjakkia :-D Sitten kun vielä haettiin ominpäin täydennystä, niin konjakit jostakin kumman syystä katosivat itsepalvelupöydästä ennen pitkää :-D
 
Olihan tuossa keikassa muutakin hauskaa, itselläni jäi kotona roudauskengät jalkaan (vanhat ruskeat mokkasiinit, joista toisessa on 10 sentin matkalta pohja irti), sopivat ihan vitun hyvin mustien suorien housujen kanssa.
Urkurilla oli kauluspaita ja liivi päällä, mutta jalassa mustat verkkarit. Oikein resooreilla varustetut... =D

Välillä tuntuu, että ammattisoittajat ovat irti käytännön elämästä kun eivät osaa arvostaa hienoa duuniaan. Tällaiselle "sorvinääriduunarille" soittokeikat ovat yhtä juhlaa.
 
Et viittis...sun siviiliduuniliksoillas voisit käydä keikoilla ja vaikka ite maksaa niistä ja safkoista(niin taidat tehdäkkin?),mun "irtioloni käytännön elämästä" on se että että saa esmes auton kuntoon(=500€ tällä kertaa) että pääsee keikalle josta saa 100-120€ ja kukaan ei maksa matkoista mitään ...ja kun noita keikkoja on se 6-8/kuukausi niin ei oikeen jaksais noita elvistelyjä kuunnella!!
 
Nukutko sä vai elätkö sä jossain fuckin haave/utopiamaailmassa vai mistä sä noi juttus oikeen keksit,ne on kyllä niin kaukana soittajan käytännön elämästä kuin ikinä...

Välillä tuntuu, että ammattisoittajat ovat irti käytännön elämästä kun eivät osaa arvostaa hienoa duuniaan. Tällaiselle "sorvinääriduunarille" soittokeikat ovat yhtä juhlaa.
 
Eilisillan keikan backstage oli mielestäni niin hieno, että pistin siitä kuvan kotisivulleni. Sinne oli katettu kuudelle illallinen ja kaksi tarjoilijaa tarjoili pöytiin sen, alkuruoaksi kaviaaria ja lämminruoka oli mahtavaa härän sisäfilettä.
Meiltä oli tilattu kolme settiä tanssimusiikka, mutta muu ohjelma venyi niin, että kaksi lyhyttä ehdittiin soittaa. Odotusaikana meille tarjotiin sampanjaa, että emme pitkästyisi......Ja ne keikat
 
Soitin myös tunnin verran taustoja. Multa kysyttiin mihin kohtaa salia herra muusikko haluaisi pianon roudattavan. Ihmiset taputtivat kesken soiton, tosin parhaat taputukset tulivat kun lopetin (?)
 
Ei mulla normaaliduunissa ole näin hyviä safkoja eikä mulle taputeta vaikka satttuisi joskus jotain tekemään oikein.
 
No nyt kun on päässy takas päivätöihin, niin voisin Baronin lailla yrittää taas hekumoida, jos vaikka se "Good Old Feeling" vielä jostain vaikka löytyis.

Sanoma WW:lle: Kyllä täällä siviilipuolellakin on duuneissa omat varjopuolensa, täältä katsoen ei soittajan duuni ole pahimmasta päästä, mutta tietysti tää on soittajien foorumi, täällä kuuluu kirjoitella sen duunin valo- ja varjopuolista.

Sanoma WW:lle: Kyllä täällä siviilipuolellakin on duuneissa omat varjopuolensa, täältä katsoen ei soittajan duuni ole pahimmasta päästä, mutta tietysti tää on soittajien foorumi, täällä kuuluu kirjoitella sen duunin valo- ja varjopuolista.
 
Niinpä. Mut näin sivusta seuraten täytyy sanoa käsittääkseni te puhutte hyvin erilaisista keikoista WW:n kanssa eli paha edes verrata..
 
Mutta keikkoja on kyllä ihmisillä monenlaisia. Todella laidasta laitaan

Mutta keikkoja on kyllä ihmisillä monenlaisia. Todella laidasta laitaan
 
Onhan siinä se ratkaiseva ero, että kun tekee keikkoja huvikseen rentoutuakseen, niin eihän sellaisia keikkoja ota edes vastaan, joissa etukäteen arvioiden em kohdat ei toteudu.

Samahan se olis tuossa TV.n korjauksissa , ottais vaan sellaisia mitkä saa nopeasti korjattua ja kunnon lasku perään. Kuitenkin todellisuudessa ainakin puolet on ns. v-mäisiä vikoja joissa tuhraantuu aikaa eikä' asiakkaalta voi kaikkia tunteja laskuttaa koska esim. Gigantista telkkareita saa halvemmalla.

Jos nyt vielä jatketaan: Mä teen suhteellisen pitkää siviiliduuniviikkoa, 50 tuntia 5 päivässä ei ole harvinaisuus.
Kun mä pääsen viikonloppuvapaalle, on harvassa ne duunit, joita viitsin/haluan vapaa-aikanani tehdä.
Ei tuu mieleen muita vaihtoehtoja kuin mökillä metsurin hommia tai keikalle.
 
Edit: Jos täällä olisi metsureita, saisin varmaan nytkin turpiini.

Jos nyt vielä jatketaan: Mä teen suhteellisen pitkää siviiliduuniviikkoa, 50 tuntia 5 päivässä ei ole harvinaisuus.
Kun mä pääsen viikonloppuvapaalle, on harvassa ne duunit, joita viitsin/haluan vapaa-aikanani tehdä.
Ei tuu mieleen muita vaihtoehtoja kuin mökillä metsurin hommia tai keikalle.
 
Edit: Jos täällä olisi metsureita, saisin varmaan nytkin turpiini.
 
...olen mystinen metsätyömies! liito-oraville oikeuksia, sinä metsänraiskaaja ;)

Et viittis...sun siviiliduuniliksoillas voisit käydä keikoilla ja vaikka ite maksaa niistä ja safkoista(niin taidat tehdäkkin?),...
 
Sen verran sattui että:
Vaikka kirjoittamasi mun kohdalla saattaa pitää paikkansa, niin onhan tässä sellainen sosiaalinen näkökohta, että vaikka mä aina puhun meistä "minä"-muodossa, kun samaistun bändiin ("mun bändi"), niin kyllähän viisi persaukista muusikkoa mun siivellä saa vähän taskurahaa ja saavat syödäkseen sellaista ruokaa, mistä ovat vain lukeneet.