Rock, pop, alternative ›

Coldplay.com:
 
Coldplay's new album X&Y will be released by Parlophone on 6th June, preceded by the single 'Speed Of Sound' on 23rd May.
 
The follow up to 2002's Brit and Grammy award winning 'A Rush Of Blood To The Head', X&Y was recorded over the past year at studios in the UK and has been produced by Danton Supple (Morrissey, Elbow), Ken Nelson (Badly Drawn Boy, Kings of Convenience) and the band.
 
"We wanted to try new things out, to move our sound along," says Jonny, "but the focus remains on the songs, and Chris's voice is sounding amazing. Everyone is playing at the top of their game."
 
Following the release of X&Y the band embark on their biggest world tour yet, starting with dates in Europe. Support Acts confirmed for the UK & Eire leg of the tour include Doves, Supergrass, Elbow, Interpol and Morning Runner.
 
----------------------
 
Sivuilta löytyy myös Euroopan kiertueen päivät, mutta Suomea ei listalla näy ainakaan vielä. Siisti juttu, innolla ootamme.

Hienoa. Eihän siihen ole muuten kuin kolme kuukautta, nopeeta se menee. Ei kun odottelemaan mitä tulee.

Jees. Coldplay on A Rush of Bloodin ilmestymisestä lähtien ollut mun ehdoton ykkösbändi. Kolmessa kuukaudessa ehdin varmaankin sekoamaan useampaan kertaan odotellessa sitä levyä. Toivotaan että tuo ensi kuussa alkava radiosoitto vähän hillitsisi intoa.
 
Saa luvan olla muuten hyvä paketti, niin kauan ovat sitä nyt työstäneet perfektionismin nimissä.

Ne biisit joita olen Coldplaylta kuullut ovat olleet kammottavan hajutonta, mautonta ja munatonta PERUS-rockia. Ehkä olen kuullut vääriä kappaleita, mutta mikä siinä on niin hyvää ja fanittamisen arvoista?

Ne biisit joita olen Coldplaylta kuullut ovat olleet kammottavan hajutonta, mautonta ja munatonta PERUS-rockia. Ehkä olen kuullut vääriä kappaleita, mutta mikä siinä on niin hyvää ja fanittamisen arvoista?
 
Tämä on kai yksi niistä makuasioista. Minusta ne biisit on hyviä ja Martin on erittäin hyvä laulaja.

Ne biisit joita olen Coldplaylta kuullut ovat olleet kammottavan hajutonta, mautonta ja munatonta PERUS-rockia. Ehkä olen kuullut vääriä kappaleita, mutta mikä siinä on niin hyvää ja fanittamisen arvoista?
 
Tuskimpa kavereilla on mielessäkään ollut mitään "munarockia" tehdä. Mielestäni Coldplayn musiikkia vois lähinnä sanoo kauniiksi. Parachutes levyltä esimerkiksi biisi Everything's not lost on aika pirun hieno, biisin rakentelu loppua kohti on aika kaukana tylsästä perus-rockista :)

Ne biisit joita olen Coldplaylta kuullut ovat olleet kammottavan hajutonta, mautonta ja munatonta PERUS-rockia. Ehkä olen kuullut vääriä kappaleita, mutta mikä siinä on niin hyvää ja fanittamisen arvoista?
 
Vaikea sanoa. Pidän jotenkin Coldplayn tunnelmasta ja musiikin aitoudesta.

tuo on ihan ykköshankinta. Odotan niin täysillä jo tuota sinkkua...

Jeh! Coldplay osaa tehdä rehellisen simppeliä kaakkua. Se on juuri sellaista 'mussaakkia', ei mitään suurenmoista, mutta aina takuulla hyvää ja koskettavaa. Toivottavasti palaavat parachutesin vaihteleviin maisemiin, Rush jne. kuivahti liian nopeasti.

Jees, tippa knöölin päässä odotellaan.
Kovat on odotukset Rush of blood to the headin jälkeen.
 
Saas nähdä millaista kauraa ovat saaneet purkkiin.

Kuola valuen olen kesäkuuta odotellut siitä lähtien kun tuosta uudesta levystä tuli ilmoitus sähköpostiin. En tiedä miksi, mutta Coldplay iskee meikäläiseen kuin mikäkin. Loistavaa, aivan loistavaa. Olettehan kaikki käyneet coldplay.comissa kattomassa Nappiesin? X) ,etten paremmin sanois.

paranoid android: Parachutes on mukava levy, semmoinen aamulevy. Rush of blood on aika kamalaa hajutonta poppia.
 
Olen hyvin pitkälle samaa mieltä. Rakastuin Parachutesin tuoreuteen ja "epävireisyyteen". Ja ennen kaikkea todella kovaan biisikatraaseen, ei heikkoja lenkkejä. Rush of... on tainnut jaksaa pyöriä soittimessani tasan kahdesti. Pahimpia pettymyksiä ikinä. Minun mielestäni.

Ne biisit joita olen Coldplaylta kuullut ovat olleet kammottavan hajutonta, mautonta ja munatonta PERUS-rockia. Ehkä olen kuullut vääriä kappaleita, mutta mikä siinä on niin hyvää ja fanittamisen arvoista?
 
Täytyy yhtyä näkemykseen. Coldplay on nimenomaan täysin aistitonta. Tuntuu siltä että puolet biiseistä lähtee liikkeelle tunteettomalla pianolla: *KLANGGGG~*
Soittaja kuulostaa siltä kuin olisi soittanut tuhat vuotta ja on pakko jatkaa.
Sitten tulee tylsä komppikitara päälle joka yrittää etsiä tunnetta soittimestaan. Harmi ettei jakseta etsiä kyllin kauan. Ja laulaja on suhteellisen mitäänsanomaton.
 
Coldplay on tunteiden ja musiikillisuuden surkasmi.
 
Mutta mikäs siinä jos tykkää..

Mutta mikäs siinä jos tykkää..
 
ja minkäs teet kun et tykkää.

ja minkäs teet kun et tykkää.
 
Vuodatan.

Kovasti odottelen minäkin tuota uutuutta, sen verran hyvä bändi kyseessä. Ja mä ainakin kehtaan tunnustaa pitäväni Rush of... levystä hitosti. Älyttömän hyviä biisejä ja toudella hyvä tuotanto. Hitto kun tulisivat tällä kertaa myös suomen kamaralle soittelemaan.
 
Mitäs mieltä Coldplayn live-DVD:stä? meitsi diggasi.

Kovasti odottelen minäkin tuota uutuutta, sen verran hyvä bändi kyseessä. Ja mä ainakin kehtaan tunnustaa pitäväni Rush of... levystä hitosti. Älyttömän hyviä biisejä ja toudella hyvä tuotanto. Hitto kun tulisivat tällä kertaa myös suomen kamaralle soittelemaan.
 
Mitäs mieltä Coldplayn live-DVD:stä? meitsi diggasi.
 
Täälläkin odotellaan. Se live-DVD soundaa meikäläisen mielestä aivan perkeleen hyvältä. Tosin jotkut kappaleet kuullostavat niin täsmälleen samanlaisilta kuin levyllä, että pistää miettimään, kuinka paljon sille DVD:lle on tehty muutoksia jälkeenpäin.

Aivan loistavaa! Joskus näin Trouble videon Jyrkissä vuonna 2000 ja bändi kolahti aivan täysillä. Sen jälkeen olen fanittanut ihan täysillä ja uuden levyn myötä vielä enemmän. Saisivat jo tulla Suomeen että ei aina joutuisi keikoille matkustelemaan.
 
...uusista biiseistä olen kuullut "Talk"in ja lupailee hyvää levyä.

No perkele, ei auta kun odottaa, vaikkei kärsivällisyys ole vahvin puoleni.
 
"Löysin" Coldplayn vasta viime kuukausien aikana kunnolla, vaikka olihan sitä tullut kuultua ennenkin. Ennen, kun ei jaksanut paljon keskittyä kyseisen orkesterin musiikkiin, niin kieltämättä vähän hajuton vaikutelma tuli, paitsi tietenkin muutamasta instant-klassikosta.
Tuli sitten ostettua Parachutes, ja en ole aikoihin seonnut levyyn niinkuin siihen. Aivan helvetin kaunista musiikkia, ja tuntuu että kaikki menee kohdalleen. Jotenkin omituisella tavalla laulut ovat samalla yksinkertaisia ja samalla sitten taas eivät ollenkaan.
Samalla rosoisia ja samalla viilattuja.
Laulu on upeaa, kitarat on upeat, basso on upea, piano on upea, sanat myös. Tulee vedettyä nyt vähän ylisanoja, mutta minkäs teet, olen vaan helvetin tyytyväinen että kyynistyvä mielenlaatuni löysi jotain näinkin puhdasta ja hienoa nykymusiikista.
 
Rush of blood to the headin hommasin pari päivää sitten, ja seonnut olen siihenkin.
Jos pojat tulisivat kadulla vastaan, tarjoaisin tupakat.