Bassot ›

Terve!
 
Pohdiskelin tässä, mihin perustuu tuo viimeaikoina suurta suosiota bassomaailmaassa saanut oil finish -tekniikka perustuu? Onko kyse vain ja ainoastaan estetiikasta, vai uskotaanko sillä olevan suurempikin merkitys saundiin tms.?
 
Mulla on itelläni nyt ollut pidemmän aikaa tollanen öljypintanen warwick, jota silloin tällöin mehiläisvahalla vahailen. Tuntuu, että tuollainen lakattu lankku olisi helvetisti kätevämpi, ja pintakin säilyisi pidemmän päälle siistimpänä, etenkin släppäyshommien vuoksi mulla on "siinä kohdassa, missä yleensä on sormipleksi" helvetinmoiset kolot, ja muutenkin body lommoilla. Tietty saahan lakatunkin tollaseen kondikseen, mutta väittäsin, että se vaatii vähän kovakourasempaa käsittelyä.
 
Joonas.

Terve!
 
Pohdiskelin tässä, mihin perustuu tuo viimeaikoina suurta suosiota bassomaailmaassa saanut oil finish -tekniikka perustuu? Onko kyse vain ja ainoastaan estetiikasta, vai uskotaanko sillä olevan suurempikin merkitys saundiin tms.?
 
Öjyäminen on nopeampaa ja helpompaa, siksi myös halvempaa.

Mä tykkään käyttää öljykäsittelyä omissa projekteissani siinä tapauksessa, jos soitin on rakennettu ns. kovista puulajeista. Käsittely on helppo ja edullinen tehdä ja suojaa kovia puulajeja riittävästi kunhan muistaa silloin tällöin vahailla soitinta.
 
Öljykäsittely voittaa lakkauksen mennen tullen materiaalin tunnulla. Puu tuntuu edelleen puulta eikä muoviin pakatulta luontokappaleelta. Öljykäsitelyt puu on heti sellainen vastaanottavainen, eli jos talviaamuna tekee mieli soitella ilman rihman kiertämää, niin soitin tuntuu heti lämpöisen kotoisalta. Kokeileppa samaa lakatulla soittimella. 10 min menee kärvistellessä.

Tosiaan, tuo öljykäsittely on uskomattoman kaunis verrattuna sieluttomaan lakkakäsittelyyn.

Tosiaan, tuo öljykäsittely on uskomattoman kaunis verrattuna sieluttomaan lakkakäsittelyyn.
 
Vähän riippuu, jos on tarkoituksena se että puu näkyy selkeästi sen hienouden takia, niin silloin tuo öljykäsittely on omiaan. Jos on vaikka joku bursti niin ei siinä paljoa vaihtoehtoja ole, ja kyllä nekin komeita ovat. Riippuu ihan soittimesta. Joku vähän perinteisempi puu (esim. leppä) monasti kaipaa selkeästi jotain väriä ja lakkaa pintaan kun taas monet eksoottiset puut ovat usein jo itsessään niin paljon hienoja että turha niihin on mitään laittaa sitä nättiä puuta peittämään.

Tosiaan, tuo öljykäsittely on uskomattoman kaunis verrattuna sieluttomaan lakkakäsittelyyn.
 
Ei nappaa sitten ollenkaan nuo öljytyt, noin ulkonäkönsä puolesta. Lähinnä pidän oikopolkuna koko käsittelyä. Lisäksi kuluvat käytössä aika mähnäsen oloisiksi liian nopeasti. Mehiläisvaha alkaa pian haisemaan ätläkältä kun sen kanssa joutuu enemmän läträämään. Samalla se öljykäsitellyn puun mukava tuntu vaihtuu sellaiseen tahmaavaan kuoreen. hyj.

LakkaKAULA, yrgh. Kamala.
 
Vahattu kaula toimii ainakin mulle pahuksen paljon paremmin, ei muutu ikinä nihkeäksi ja tahmeaksi. Luisto säilyy läpi hikisemmänkin keikan.

LakkaKAULA, yrgh. Kamala.
 
Vahattu kaula toimii ainakin mulle pahuksen paljon paremmin, ei muutu ikinä nihkeäksi ja tahmeaksi. Luisto säilyy läpi hikisemmänkin keikan.
 
Kunnon hiki käsissä lakka luistaa kyllä hyvin!

Ei nappaa sitten ollenkaan nuo öljytyt, noin ulkonäkönsä puolesta. Lähinnä pidän oikopolkuna koko käsittelyä. Lisäksi kuluvat käytössä aika mähnäsen oloisiksi liian nopeasti. Mehiläisvaha alkaa pian haisemaan ätläkältä kun sen kanssa joutuu enemmän läträämään. Samalla se öljykäsitellyn puun mukava tuntu vaihtuu sellaiseen tahmaavaan kuoreen. hyj.
 
Mun vahatuissa soittimissa tuoksuu vain vahojen raikas tuoksu. Aikoinani vahailin Warreanin pelkällä mehiläisvahalla, eikä minkäänlaisia hajuhaittoja ilmenny. Oma perushygienia vaikuttaa varmasi hajuihin, eli jos sormet, kainalot ja pupiikki on pestynä, niin hajuja ei pitäisi soittimeen tarttua.
 
Joskus öljytyn soittimen alkuvaiheessa saatta kaula muuttua tahmaiseksi pitkän soittosession aikana. Tähän auttaa se, että pitää pienen tauon ja sen jälkeen hioo kaulan 0000-teräsvillalla vahan kanssa. Sitten antaa vahan kuivua ja kiillottaa voimakkaasti villasukalla kaulan. Ja taas on kaula uuden veroinen.
 
Tosin on lakatuissa soittimissa omat etunsa. Lakkaus on vaivaton pitkällä tähtäimellä.
 
Mutta öltytyn basson satiinimainen pinta on yliveto!

Mun vahatuissa soittimissa tuoksuu vain vahojen raikas tuoksu. Aikoinani vahailin Warreanin pelkällä mehiläisvahalla, eikä minkäänlaisia hajuhaittoja ilmenny. Oma perushygienia vaikuttaa varmasi hajuihin, eli jos sormet, kainalot ja pupiikki on pestynä, niin hajuja ei pitäisi soittimeen tarttua.
 
Mutta öltytyn basson satiinimainen pinta on yliveto!
 
Haiseeko sinulla kainalot mehiläisvahalta? :) Ja en kyllä puhdasta mehiläisvahaa olisi nimenomaan raikkaaksi kehumassa.
 
Kaulassa toimii öljy minustakin, kunhan ei erehdy vahailemaan sitä vaan nimenomaan öljyllä huoltaa. Vaikka se kiinanpuuöljy vasta haiseekin.

Kaulassa toimii öljy minustakin, kunhan ei erehdy vahailemaan sitä vaan nimenomaan öljyllä huoltaa. Vaikka se kiinanpuuöljy vasta haiseekin
 
Joo, otelautaan pelkästään öljyä, mutta kaulan taakse mä kyllä vetelen vahaa ja hyvin tuntuu toimivaa.