| Aihe: -Tarina ikuisesta rakkaudesta- | |
|---|
|
ainoastaan iskelmämusiikissa noudatetaan jotain akateemisesti tarkkoja linjoja lyriikassa... sehän rippuu ihan miten se biisi menee.. jos tahtilaji ei olekkaan ihan sitä poerushumppaa, tai njos tahdit ei tsämää musiikissakaan.. kaikki ei halua tehdä välttämättä tehdä musiikkiakaan tiettyihin kriteereihin sullottuna. |
|
Jep. Monet runot ovat päätyneet ainakin yhtä moniin lauluihin sanoituksiksi. Mielestäni sanoituksia voisi pitää tavallaan runojen sivutuotteena (vrt. bensa).
Mielestäni runot sopivat mitäparhaitten laulujen lyriikoiksi. Jos eivät aivan suoraan sellaisinaan niin hienovaraisesti muuteltuina.
Onhan kalevalastakin tehty lauluja sun muuta niin miksi ei muutamasta parahisesta runon pätkästä?
|
 noir
21.03.2003 17:52:43 | |
|
Mielestäni runot sopivat mitäparhaitten laulujen lyriikoiksi. Jos eivät aivan suoraan sellaisinaan niin hienovaraisesti muuteltuina.
Onhan kalevalastakin tehty lauluja sun muuta niin miksi ei muutamasta parahisesta runon pätkästä?
Eivätkös Kalevalan tekstit alunperin ole juuri laulaen polvelta polvelle siirrettyjä tarinoita?
No pain, no delight. |
|
Eivätkös Kalevalan tekstit alunperin ole juuri laulaen polvelta polvelle siirrettyjä tarinoita?
Näinhän se on.
Kynä vie miestä, ei mies kynää. |
|
Joo. Samoilla linjoilla ollaan, kyllä runous sopii hyvin myös sanoituskäyttöön, varsinkin pienellä hiomisella.
Bardi kuitenkin puhuu käsittääkseni tällaisesta ammattimaisesta sanoituksesta. Siinä nämä säännöt näyttelevät aika suurta osaa. |
|
Mun "runot" syntyy, kun mä mietin lauluun sanotuksia. Mä keksin jonkun hienon kuulosen pätkän, mutta se on joko huononkuuloinen englanniksi (laulajan puhevian johdosta biisimme ovat englanninkielisiä) tai ei muuten vaan sovi lauluun.
Sikamaisuus ei ole aate, vaan elämäntapa.
-P.J. Petkunterä |
 neco
24.03.2003 17:46:14 | |
|
Sinä jatkat elämääsi.
Vanhat taaksesi unohtaen.
Naarmu sydämmesäni haavaksi repeää.
Vain sinä tiedät sen.
Kaikenkaikkiaan runo oli hyvin miellyttävä mutta suurin ongelma mikä kyseisessä runossa mielestäni on sen pituus. Tunteiden kertominen voi olla kaiken antavaa mutta siinäkin on rajansa. Jos asiaa on paljon niin kannattaa pikajuoksun sijaan keskittyä ensin siihen mitä haluaa sanoa ja sen kirjoittaa tärkeimmät asiat ylös. Runo on mielestäni hyvä ja eteenkin ylläoleva säkeistö kuvastaa hyvin ajatuksiasi, ainakin näin luulisin.
©M.W Kuolehmainen
..no mitäs tuumaatte.. rakentavaa palautetta kiitos. |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
