Eikös tossa vois jo käyttää vaihtuvia tahtilajeja, turha tehdä asiasta turhan monimutkaista.... Noissa isommissa tahtilajeissa pointti lienee usein just se että sillä merkinnällä mikä siellä alussa lukee ei välttämättä oo mitään merkitystä. Se voi olla vaan meidän länsimaisen musan tapa yrittää lyödä pulssi semmoseen pinoon mikä meille on ymmärrettävää. En tunne kyseistä tapausta mutta voi helposti olla, että 2/16- ja 3/16-iskualat vaihtuvat juurikin niin, ettei kertautuvaa pulssia ole muuta kuin esim. 34:llä jaollinen. Tällöin tahtilajimerkinnästä tulee tosin vain kuriositeetti, sillä ei ole merkitystä, kun todellinen pulssi kulkee noissa eri iskualoissa. Tollasissakin tahtilajeissa saattaa löytyä jotain muita säännönmukaisuuksia, joita seuraamalla rytmiikka voi olla helpompi sisäistää. Ilpo Saastamoinen on tutkinut saamelaisten joikuja ja järjestänyt niitten tahtilajeja seuraavalla tavalla: Puhutaan ns. puhelinnumeroista, tahtilajeista joiden melodinen ja rytminen tematiikka jakautuu enemmään tai vähemmän tiettyihin jaksoihin jokseenkin luonnostaan. Tässä erään joikun (Valg'gon guoika) tahtilaji 75/8 jaettuna viiden iskualan sykleihin. 23233 22332 32232 33223 32323 23223 Näistä "puhelinnumeroista" löytyy kaiken epäsäännöllisyyden keskeltä toistoa pienellä varioinnilla maustettuna. Kun viides ja kuudes rivi hahmottuvat variaatioiksi kolmannesta ja neljännestä ja vielä toinen rivi variaatioksi ensimmäisestä ollaan jo helpottavan lähellä länsimaisen musiikin säännönmukaisuutta. Huh! Helpotus! Mutta mitä sitten? Eipä mitään. Ainoa järkevä tapa hahmottaa rytmiikka loppupeleissä on opetella biisi ulkoa ja heittäytyä oudon pulssin vietäväksi kun sen löytää selkärangastaan. Eli tahtiosoitus (vaikkapa 34/16) voi tosiaankin olla turhan monimutkainen tapa esittää jokin kertautuva rytmi mutta totuus on vielä monimutkaisempi: Iskualojen järjestys ja pulssi pitääkin opetella ulkoa, jotta rytmiikka aukeaa. Pastilli?
They can't prove whose vomit it was, they don't have the facilities in Scotland Yard. You can't really dust for vomit. |
Minkälaisiin eriskummallisiin tahtilajeihin sitten olette törmänneet (ja kuinka olette selvittäneet ne)? Tämä ei ole mun aikaansaannostani mutta juttuna mielenkiintoinen niin kerron. Eräs opettajani väänsi ensimmäisenä ihmisenä maailmassa suht täydellisen transkription Beatlesin kappaleesta "Happiness is a warm gun". Siinon jo meleko pahaa koukkua, vaihtuvia oddtimejä (esim. 9/8 ja 11/8), polyrytmiikkaa (eli päällekkäin soivia erilaisia rytmejä ja tahtilajeja) jne. Tää tyyppi on Balkan-friikki, eli soittanut balkanilaista perinnemusaa useita vuosia. Sen takia se pysty tekeen kipaleesta järkevän pahvin, kun osas suoraan hahmottaa noita pahempia koukkuja tutuiksi rytmikaavoiksi. Tommonen tekele. Jouni Koskimäki: "Happiness Is A Good Transcription" Pastilli?
They can't prove whose vomit it was, they don't have the facilities in Scotland Yard. You can't really dust for vomit. |