| Aihe: Sähkökitaran soittamisen aloittaminen | |
|---|
|
Kitaraa tekisi mieli soittaa, mutta et oikein tiedä mistä aloittaisi? Koulussa tai kaverilla on tullut soiteltua kitaraa, mutta tämä ei oikein riitä ja oma kitara pitäisi saada kotiin? Vai haluaako lapsesi soittaa kitaraa? Et kuitenkaan tiedä yhtään mitä pitäisi tehdä?
Olen tähän kerännyt tältä foorumilta muutamia yleisimpiä jippoja, jotka kannattaa muistaa ensimmäisiä kitaraa hankittaessa ja lisäillyt oman itse hyödylliseksi kokemani faktan.
Kitarassa on hyvä muistaa muutama seikka. Ensinnäkin kitaran tuli monen (etenkin nuoren) aloittelijan mielestä olla hyvännäköinen. Vaikka tämä ei kovinkaan tärkeä ominaisuus ole soiton kannalta, on se jokaisen pienelle rocktähdelle hyvin tärkeää. Varsinkin kun monella aloittelijalla on niin vähän kokemusta kitaran muiden ominaisuuksien punnitsemisesta, että ulkonäkö ja se ketkä junnun suosikit soittavat kyseisellä kitaralla ratkaisee usein kitara ostoksilla sen kahden viimeisen loppusuoralle jääneen pelin väliltä. Myös vanhempien kannattaakin ottaa selvää, että minkälaisilla kitaroilla heidän lapsensa suosikki kitaristi soittelee ja ehdotella lapselle kitaroita, jotka näyttävät samalta kuin heidän idolinsa kitara. Tämä voi vaikuttaa pintapuolisesti typerältä, mutta tällä on soittoharrastukseen positiivinen psykologinen vaikutus, kun lapsi voi tuntea itsensä idolinsa kaltaiseksi. Lisäksi tällä on toinenkin merkitys; metallista kiinnostuneelle lapselle ei kannata ostaa mitään ultimaattista Jazz-kitaraa.
Mutta sitten asiaan. Kitaraa ostettaessa on hyvä muistaa muutama asia: vire, soitettavuus ja kunto .
Monet halvat kitarat (varsinkaan floikkatallaiset) eivät pidä virettä hyvin. Soittointo saattaa laantua hyvin nopeasti, jos kitara menee koko ajan epävireeseen, varsinkin kun soittoharrastuksen aloittamisvaiheessa on kitaran virittäminen korvakuulolta hankalaa. Kiinteätallaiset kitarat pitävät vireen yleensä paremmin kuin floikkatallaiset. Floikka eli Floyd Rose -talla on niin sanottu kelluva talla, jotta liikuttamalla siinä olevasta kammesta saa vireen joko nousemaan tai laskemaan. Halvemmissa kitaroissa näitä näkyy aika paljon esimerkiksi Ibanezilla, Jacksonilla ja ESP-LTDllä. Halvoissa kitaroissa nämä floikat on kuitenkin tehty niin huonoista materiaaleista, että vire pysyy järjestäen todella huonosti. Lisäksi floikan viritys on vaikeampaa kuin myös kielten vaihto. Kaikki kammelliset tallat eivät kuitenkaan ole floikkatalloja. Siksi suosittelen, että ensimmäisessä kitarassa olisi lähes aina kiinteä talla, joka pitää vireen paremmin.
Virittimet ja satula vaikuttavat myös vireeseen. Tämä on kuitenkin enemmän tapauskohtaista. Kaupassa kannattaakin testata kitara huolella jo vireenkin pysymisen kannalta.
Soitettavuus on kuitenkin tärkeintä kitarassa. Normaaleissa kitaroissa (pois lukien baritonet) on yleensä kolmenlaisia skaaloja (mitta, mikä on satulasta tallaan). Skaalat, joita tuotetaan on 25.5 tuumaa, joka on vakiintunut Strato –mallisissa kitaroissa, 24.75 tuumaa joka on taas Les Pauleille tyypillinen ja selvästi harvinaisempi 25.1 tuumaa, jota tuotetaan tällä hetkellä mielestäni vain Ibanezin SZ sarjassa. Skaalat ovat makukysymys, mutta suosittelen, että jos kyseessä on aloittelija, jolla on pienet kädet kannattaa hänen kokeilla ensiksi 24.75 skaalan omaavaa kitaraa.
Toinen tärkeä soitettavuus kysymys on se millainen kitaran kaula on, sen tulee sopia käteen. Kaulojakin on yhtä monta erilaista kuin on kitaroitakin. Siksi onkin tärkeintä, että se kenelle kitara tulee testaa myös huolellisesti itse kitaraa kaupassa. Paras vinkki soitettavuuden testaamiseksi on se, että sitä kitaraa oikeasti soittaa ennen kuin sen ostaa. Kaikenlaisiin kaulan malleihin kyllä tottuu, mutta aloittelijoille on helpompaa, jos kitaran kanssa ollaan sinut alusta lähtien.
Soitettavuuden kannalta tärkeää on myös se, missä sähkökitaran namiskuukkelit, joilla valitaan volume, tone ja käytettävä mikki. Nämä tulisi olla helposti saatavilla, koska asetuksia tulee usein vaihdettua soiton aikana.
Kannattaa myös huomioida, että jos mielestäsi kielet ovat liian korkealla on niitä lähes kaikissa kitaroissa mahdollisuus säätää alaspäin. Tätä kannattaa kysyä kuitenkin myyjältä!
Kitaran kunto on myös tärkeä. Monesti näkee kaupassa uutena myytäviä kitaroita, joiden kunto on todella huono. Tärkeintä on hyvä viimeistely. Kaulassa olevien nauhojen tulisi olla tasaisia ja kulumattomia, lisäksi ne eivät saisi pistää yli laidan, koska tällöin soittamisesta tulee epämiellyttävää, koska nauhat ottavat käteen. Myöskin kaulan tulee olla ”suora”. Kaula on aina vähän kaarella, mutta jos toinen puoli ote laudan puolelta on enemmän kaarella kuin toinen ja kaula on ns. propellilla on kaulaa todella vaikea suoristaa ja koko kaula on melkein aina susi. Kannattaa myös varmistaa se, että kaikki kielet soivat kunnolla jokaiselta nauhalta (öh, metalliset jutut otelaudalla). Mikäli Fret Buzzia (kielet särisevät) esiintyy kannattaa pyytää myyjää korjaamaan se. Yleensä tämä onnistuu, mutta mikäli ei kannattaa kitara unohtaa. Myös elektroniikan kunto kannattaa tarkistaa vahvistimen kanssa. Kitaran kuntoa tarkistaessa on kuitenkin hyvä pyytää jotakuta kitaraa soittavaa tuttua tarkistamaan kitaran kunto.
Soundi kysymys on niin monimutkainen, että voin sanoa vain voi itku. Juuri missään halpis kitarassa ei soundi ole täydellinen, mutta muutama juttu on hyvä pitää mielessä.
Mikit ovat tärkeät. Mikkien soundi on usein sitä ohuempi mitä halvempi kitara on. Mikit voi kuitenkin vaihtaa, mutta yleensä hintaa tulee melkein yhtä paljon, kuin kitaralle. Siksi olisikin hyvä löytää mikit, jotka toimivat vähintään kohtalaisesti. Tämä on kuitenkin haku ammuntaa. Monet kitara valmistajat käyttävät usein omia mikkejään, ja nämä ovat yleensä valitettavasti huonoja tai välttäviä. Hyvät mikit joita joissain halvemmissa kitaroissa näkee ovat EMG HZ:tat, joita näkee ESP-LTD:ssä. Huono mikki valmistaja on taas Ibanez.
Puumateriaaleja on monia ja jokaisella on oma suosikkinsa. Monisssa halpis kitaroissa näkee kuitenkin agathista, jonka sanotaan olevan kitaraan sopimaton. Itsellä on kuitenkin agathis kitara ja mielestäni tämä on vähintäänkin kohtuullinen puu.
Helpointa on kuitenkin testata kitaran yleistä soundia on soittaa sitä muutamaan eri vahvistimeen, jos soundi on kaikilla vahvareilla hyvä niin hyvä-
Mikeistä ja niiden vaihdosta: http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=15&t=63008&o=0&co=0
Hyvät aloittelijan sähkökitarat, joita minä tai Muusikoiden.net yleisesti suosittelee (yleistäen).
Ilman floikkaa:
Squier
Yamaha Pasifica –sarja
Ibanez Rg321
Floikalla:
Ibanez Rg550
Huonot:
Floikalliset Jacksonin halpis -sarjat
Floikalliset ESP-LTD halpis –sarjat (numero 100 tai alle)
Floikalliset Ibanezin Gio -sarjalaiset
Harley Benton
Floikka kitara: http://www.ibanez.com/guitars/guitar.asp?model=RG320FM
Floikaton kitara: http://www.ibanez.com/guitars/guitar.asp?model=RGA321F
Ja vielä
Kaupassa kannattaa rohkeasti kysyä. Myyjät ovat useasti todella palvelu alttiita varsinkin jos vanhemmat ovat mukana. Lisäksi kannattaa heti alusta alkaen ilmoittaa minkä tasoiselle soittajalle, millaista musiikkia kuuntelevalle henkilölle ja missä hintaluokassa tavaraa etsitään.
Jos on olemassa jokin tuttu, joka osaa kitaraa soittaa kannattaa häntä kysyä mukaan soitin kaupoille. Hän yleensä huomaa asiat, jotka kokemattomalta on jäänyt huomaamatta.
Käytettyä kannattaa metsästää, mutta pitää muistaa, että liikkeellä on myös yllättävän paljon huijareita, jotka vedättävät kokematonta. Käytettyä ostettaessa yksityiseltä kannattaa aina ottaa mukaan jokin kitaristi tuttu kitaraa kokeilemaan.
Kitara kannattaa soittaa sekä vahvistimen kanssa, että ilman jotta saisi selville kitaran todellisen luonteen.
Vertaile eri kitaroita ennen kuin ostat.
Kysy tarjousta. |  weelie
01.03.2005 13:20:56 (muokattu 01.03.2005 14:03:09) | |
|
Paul Reed Smith -kitaroiden skaala on 25". Mutta skaalan pituus ei mielestäni ole soitettavuuden kannalta niin tärkeä kuin kaulan muoto.
Tärkeätä on esimerkiksi "width at the nut" eli kaulan leveys otelaudan alussa. Perussähkökitarassa se vaihtelee yleensä ehkä noin 40mm - 44mm, peruskitarassa perinteisesti 43mm. Squiereissa on ikävän kapea otelauta (40mm), joka vaikeuttaa näppäilyä tai soinnutusta, ellei soittajalla ole ohuet ja pienet sormet.
Myös soitettavuuteen vaikuttaa se kuinka lättänä otelauta on. Joissain se on aivan suora (moderniin tapaan), toisissa se on melko kaareva. Kaareva otelauta sopii perinteisesti aloittelevalle soittajalle jota kiinnostaa soinnut, kun taas lättänä sopii paremmin soolojen soittamiseen ja kielten vääntelyyn. Toisaalta nauhojakin on eri kokoa, kaarevassa otelaudassa on yleensä pienet. Kaikista pienimmät ei ehkä ole kaikista parhaimmat, koska ne kuluvat nopeammin loppuun.
Agathis ei mielestäni nyt ihan älyttömän yleinen kitara puu ole. Mutta varmasti aivan kelpo. Sitä ei vain ollut helposti saatavilla kun kun sähkökitara keksittiin, ja siksi monet snobit eivät sitä hyväksy. Muita yleisiä runkomateriaaleja ovat leppä, saarni, lehmus, mahonki, ja yleisiä ovat myös erilaiset vaahterasta tehdyt kansiviilut. EI kannata ostaa kitaraa jonka runko ei ole kokopuinen, vaan lastulevystä/vanerista tehty. Tällainen kitara on usein todella painava eikä soi hyvin, eikä sitä ole helppo myydä eteenpäin. Squiereista tällainen on vain halvin Bullet-malli.
Kaupassa kitaraa voi tarkastella esim näin:
1. "Tuohan näyttää kivalta"
2. Ota kitara käteen. onko liian painava? Onko kielet tummuneet tai kaula likainen? (tuntuma siis huono ja saundi hitu tunkkainen, mutta kielet on edullista vaihtaa ja kaula iisi puhdistaa)
3. Katso rungon ja kaulan yli niin että näet että kaula on suora ja nauhat tasaisesti rivissä.
4. Tarkasta onko rungon ja kaulan maalaus virheetöntä ja onko runkopuut hyvin asetettu ja kuinka monesta palasta runko on tehty (kaksi jälkimmäistä tietysti vain jos läpinäkyvä maali).
5. Lukeeko jossain, että missä maassa tehty? Halvimpia yleensä ovat aasiassa tehdyt (Kiina, Indonesia, Korea jne) ja kalliimpia PohjoisAmerikka/Japani/Eurooppa. Vaikuttaa luultavasti valittujen osien laatuun ja kitaran jälleenmyyntiarvoon.
5. Ota soittoasento istualteen. Onko liian kaulapainoinen, tai muuten vaika soittaa istualteen?
4. tunnustele otelautakädellä että nauhan päät eivät ole terävät otelaudan reunalla.
5. Soita jokaiselta nauhalta yli koko otelaudan ja jokaiselta nauhalta. Säriseekö, tai onko "kuolleita kohtia"? Tarkista onko nauha toiseksi ohuimman kielen ensimmäiseltä nauhalta kulunut (sieltä yleensä ensimmäiseksi kuluu)? Nauhojen kuluminen on normaalia, mutta halvoissa kitaroissa voi olla myös todella nopeaa. Nauhoja voi hiotuttaa tai vaihdattaa, mutta sehän tietysti maksaa. Halvoissa kitaroissa on huonompaa metallia nuo nauhat, ja siksi jopa "uudessa" voi olla kulumaa.
6. Pyydä viritin ja viritä kitara vireeseen, jotta saat tuntuman siihen kuin virittimet toimivat. Ovatko tukevan oloiset, eivätkä pyöri tyhjää? Aseta hienovire kohdalleen jos mahdollista. Väännä kieliä tai kampea ja tarkista kuinka vire pysyy.
7. Soita jotain jota osaat, hae tuntumaa saundista verrattuna muihin vastaaviin mitä liikkeestä löytyy. Pyydä myyjää tai toista asiakasta soittamaan soitinta. Ota mukaan soittokykyinen kaveri ja pistä hänet soittamaan ja kuuntele tarkkaavaisena.
8. Kytke mahdollisimman tuttuun vahvistimeen, ja aseta vahvistimesta kaikki äänenvärisäädöt puoleen väliin tai jotenkin muuten niin että vahvistimen osuus saundista neutralisoituu. Vääntele kitaran valitsimia ja nuppeja ja kuuntele onko jotain rahinoita tai muuta ongelmaa (jokaisessa kytkimen asennossa saundin pitäisi olla hitu eri).
Jos mitään virheitä kitarasta löytyy, ilmoita myyjälle ja vaadi niiden takia alennusta tai korjausta samaan hintaan. Älä usko mitä myyjät sanovat siitä kuinka joku on parempi kuin joku toinen, he ovat siellä myydäkseen sitä mitä heillä on ja mistä katteet ovat parhaimmat. Jos tuote on hyvä ei sitä tarvitse kehua, mutta jos kate on hyvä tai kitarat ei mene kaupaksi, kehuja on tietysti pakko etsiä ja keksiä. Esimerkiksi saksalainen nettikauppa www.thomann.fi on monesti hyvä vertailukohta sille mitä joku kitara voi/saa maksaa.
jne.
Pahoittelen syvästi kaikkia tekemiäni yhdyssana- ja kielioppivirheitä, kiitän korjauksista ja pyydän anteeksiantoa. | |
Paul Reed Smith -kitaroiden skaala on 25". Mutta skaalan pituus ei mielestäni ole soitettavuuden kannalta niin tärkeä kuin kaulan muoto.
Tärkeätä on esimerkiksi "width at the nut" eli kaulan leveys otelaudan alussa. Perussähkökitarassa se vaihtelee ehkä noin 40mm - 44mm. Squiereissa on ikävän kapea otelauta, joka vaikeuttaa näppäilyä tai soinnutusta, ellei soittajalla ole ohuet ja pienet sormet.
Totta, hyvä täsmennys. | |
Minä en ole kitaristi, enkä tiedä koko aiheesta mitään. Minä olen kuitenkin todella tiukka välineasioissa, niinkuin sähkörumpujutussa ilmeni. Eli minun mielestäni sähkökitaran ostaminen heti alkuun on todella typerää. Varsinkin jos haluaa kalliin kitaran. Eli jos et osaa soittaa ja haluat oppia, osta akustinen. Sähkökitaratunteja ei taideta edes pitää vaan kitaratunneille tarvitsee akustisen. Bändini kitaristi osti vasta kolmen vuoden harjoittelun jälkeen ja kun osasi todella hyvin, sähkökitaran. Sillä oli vahvistimineen päivineen hintaa kolmisen sataa. Joku Ibanez ja kuulemma pitää vireen ja tämmöisen älyttömän hyvin niinkin halvaksi kepiksi.
Tämä oli siis vain minun mielipiteeni. | |
Eli minun mielestäni sähkökitaran ostaminen heti alkuun on todella typerää. Varsinkin jos haluaa kalliin kitaran. Eli jos et osaa soittaa ja haluat oppia, osta akustinen.
Tämä nyt on ihan makukysymys. Itse kyllä kanssa reenasin akustisella alkuun, mutta kovin kauaksi aikaa ei soitto innostusta olisi riittänyt, jos olisin joutunut vain akustisella rimputtelemaan. Samanlailla se soittotaito kehittyy soitti sitten akustisella vai sähköisellä.
Sähkökitaratunteja ei taideta edes pitää vaan kitaratunneille tarvitsee akustisen.
Annetaan. Yksityiset antavat ainakin. |  Wolffie
12.03.2005 19:05:01 (muokattu 12.03.2005 19:06:27) | |
|
Annetaan. Yksityiset antavat ainakin.
Ja ihan musiikkiopistoissakin.. Itse olen pop/jazz-puolella.. Nimi nyt voi olla hieman harhaanjohtava, kyllähän tuotakin genreä paljon soitellaan, mutta hevi/rock kuuluu myös opetukseen.
Liiallisella käytöllä voi olla laksatiivisia vaikutuksia |  blastoff
22.03.2005 00:55:06 (muokattu 22.03.2005 00:59:44) | |
|
Mielestäni ensimmäistä kitaraansa ostava henkilö ei tee YHTÄÄN MITÄÄN Floyd Rose -tallalla. Dive bombeja nyt tuskin ihan aluksi kuitenkaan ruvetaan harjoittelemaan :) Lisäksi floikkatalla vaan turhaan monimutkaistaa kitaran virittämistä, jonka oppiminen on aloittelevalle kitaristille ehkä se tärkein juttu.
Vähän Weelien kommentteja mukaillen suosittelen suhtautumaan soitinmyyjien puheisiin pienellä varauksella. Yleensäkin kannattaa ottaa etukäteen hyvin selvää eri tyylisistä kitaroista, niiden ominaisuuksista ja etenkin yleisestä hintatasosta. Näin nettiaikana tämä ei maksa muuta kuin pienen vaivan. Ja se kitaroiden päälle ymmärtävä ystävä ehdottomasti sitten mukaan sinne musakauppaan. | |
KAIKKI ALOITTELEVAT SÄHKÖKITARISTIT HUOMIO!!!
Kirjoittelin tuossa tuollaisen listan tsekattavista kitaramerkeistä ja -malleista aloittelijalle (ja vähän edistyneemmälle soittajalle). Tsekatkaa se ja etsikää vaikka omia suosikkimallejanne. Muiden on helpompi auttaa teitä kysymyksienne kanssa kun ekaksi olette itsellenne selvittäneet millaista soitinta haluatte jne jne...
http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=15&t=89787&o=40&co=0
"I have tried so fuckin' many tubeamps and they all sound like some fuckin' AC/DC... except Krank" - Darrell Lance Abbott |  Rakkikoira
26.05.2005 13:02:43 (muokattu 27.05.2005 08:46:28) | |
|
Kitaraa tekisi mieli soittaa, mutta et oikein tiedä mistä aloittaisi?
Näin on. Mutta kun ei vaan oikein tiedä koko asiasta yhtikäs mitään.
Tiedän kuitenkin etten halua ensimmäiseen satsata älyttömästi euroja, eikä se varmaan olisi kannattavaa, puhumattakaan siitä että sitä rahaa olisi.
YAMAHA PACIFICA on sellainen mitä olen katellut ja saanut sellaisen kuvan että olisi hyvä aloittelijalle.
Akustista mietin myös kovasti, mutta en taida siihen päätyä.
Musiikki mitä tulen soittamaan, tai ainakin yrittämään on sellaista perus rockia, mutta ei mitään raskasta. Jos tämä vaikuttaa jollain tavalla.
Olisi kiva saada vähän tietoa millainen vahvistin sitten olisi riittävä itselleni, tarkoitus on siis todellakin vain opetella soittamaan, kerkeän sitten mahdollisesti vuosien ja vuosien päästä ostamaan parempaa jos olen jotain oppinut. 15w varmaan riittää kotikäyttöön?
Olen lukenut tässä aikalailla noita tärkeitä asioita mitä kannattaa ottaa huomioon.
Ei vaan huvittaisi jättää kokeilematta tätä juttua vaan sen takia kun ei nyt itse ole oikein varma mitä pitäisi hankkia.
Ilmeisesti mukana ei tule piuhoja, mitä pitää olla? Mistä tiedän että sopii?
Eikä myöskään hihnaa, -//-?
Eiköhän joku jaksa auttaa hieman, että pääsen asiassa eteenpäin. Yritän vastailla parhaani mukaan. |  Cujo
28.05.2005 14:02:41 | |
|
Ilmeisesti mukana ei tule piuhoja, mitä pitää olla? Mistä tiedän että sopii?
Eikä myöskään hihnaa, -//-?
Eiköhän joku jaksa auttaa hieman, että pääsen asiassa eteenpäin. Yritän vastailla parhaani mukaan.
Vahvistimeksi sopisi varmaankin Rolandin Cube 15 tai sitten se Microcube. Piuhojahan ei tavallisesti mukana ole, mutta aina kannattaa koittaa tinkiä mukaan. Piuhat taitaa olla kaikki samankokoisilla plugeilla, joten ei huolta sen suhteen. Hihna nyt on myös tarpeen, en sitten tiedä saatko tingittyä sitä kitaran mukaan. Ehkäpä? Varsinkin jos kitara on kevyempi (Pacifica) ei sillä hihnalla nyt niin suurta väliä ole. Tietysti kannattaa ostaa kerralla kunnollinen, vaikkapa sitten nahkahihna.
Yst. vast. tälle palstalle ASAP. |  Turder
29.05.2005 01:07:55 (muokattu 02.12.2005 10:34:27) | |
|
E: Vanhaa juttua...
Holy Mackinaw! | |
Vahvistimeksi sopisi varmaankin Rolandin Cube 15 tai sitten se Microcube. Piuhojahan ei tavallisesti mukana ole, mutta aina kannattaa koittaa tinkiä mukaan. Piuhat taitaa olla kaikki samankokoisilla plugeilla, joten ei huolta sen suhteen. Hihna nyt on myös tarpeen, en sitten tiedä saatko tingittyä sitä kitaran mukaan. Ehkäpä? Varsinkin jos kitara on kevyempi (Pacifica) ei sillä hihnalla nyt niin suurta väliä ole. Tietysti kannattaa ostaa kerralla kunnollinen, vaikkapa sitten nahkahihna.
Kiitos tästä. Pääsin sen verran alkuun että nyt on edes jotain millä harjoitella. Jos tässä harjoittelun aikana oppisi myös lisää näistä asioista, ettei tarvitse kaikkea kysellä.
Ei kyllä kaduta, hyvä mieli on vaikka aikamoista rävellystä tämä on vielä, "soittaminen" siis. | lintus
08.07.2005 00:21:58 (muokattu 08.07.2005 00:22:54) | |
|
Behringerin vahvistin oli niin kauhea mistä sattuu kokemusta kaverilla olemaan. Ennen bändissä oli hemmo jolla oli ko. vahvistin, niin hohhoijjaa. Särö oli niin hakusessa. Aikamoista tuhnua. (GT-6:lla tosin meni jotenkuten) Clean-soundi oli ihan jees ja hyvä. Kanavansäätönappi lagasi (Kesti hetken ennenkuin vaihtoi kanavaa) ja sellasta sälinää. Hk. kokemus. | |
Ensinnäkin kitaran tuli monen (etenkin nuoren) aloittelijan mielestä olla hyvännäköinen. Vaikka tämä ei kovinkaan tärkeä ominaisuus ole soiton kannalta, on se jokaisen pienelle rocktähdelle hyvin tärkeää
Ulkonäkö on erittäin tärkeää kokeneellekin kitaristille. Se että on vanha ja kokenut muusikko ei tarkoita esteettisyyden hukkaamista. Estetiikka on tärkeää myös uskottavuuden kannalta. Pukeudun tyylikkäästi ja yritän näyttää hyvältä, miksei kitaranikin? Monet bändit saavat hymähtelyjä kun bändin imagolle sopivan avaruuskitaran tilalla onkin nössö gibson tai fender. | |
...niin jos ei sitten ole ihan wannabeeälykkö/roots/blues/true ja pitää juttua tyhmänä turhamaisuutena. | |
...niin jos ei sitten ole ihan wannabeeälykkö/roots/blues/true ja pitää juttua tyhmänä turhamaisuutena. Samuli Putro on ruma ja luotaantyöntävä, siksi musiikkikaan ei oikein kolahda. | |
Osta akustinen aluksi ja sillä vähä aikaa perus asiat opettelet. | |
itse ainakin hommasin akustisen ja sillä pari kolme kuukautta harjoittelin niin että perusasiat tuli kuntoon.
Mikä vitun juttu toi Pastilli on? | |
Okei eli paska kitara tuli ostettua halvalla. Muuta en oikeastaan odottanutkaan. Kyllä se soi..
Mutta kuitenkin, vahvistin on taas liian huono. Puuttuu oikeastaan kaikki. Tahtoisin ryöpyttää maan päälle viimeisiä tuomioita, eli tummaa säröä pitäisi kuulua.
http://www.thomann.de/thoiw3_harley_benton_hb80r_prodinfo.html#fpix
Mihin tuosta on? Jättäkää ominaisuuskritiikit pois ja sanokaa onko se edes hintansa arvoinen vai olisiko jokin muu samanarvoinen merkittävästi kannattavampi ostos? Ottakaa tosiaan huomioon että olen pikkupikkuhevari, joka tykkää alavireisestä metallista. Rahat ei tosiaan paljon suurempiin ostoksiin riitä.
(Tulikohan tarpeeksi oikeaan topiciin edes..?)
Astu kammiooni:
http://www.kolumbus.fi/trootin/ | Cujo
17.11.2005 17:12:52 | |
|
http://www.thomann.de/thoiw3_harley_benton_hb80r_prodinfo.html#fpix
Mihin tuosta on? Jättäkää ominaisuuskritiikit pois ja sanokaa onko se edes hintansa arvoinen vai olisiko jokin muu samanarvoinen merkittävästi kannattavampi ostos? Ottakaa tosiaan huomioon että olen pikkupikkuhevari, joka tykkää alavireisestä metallista. Rahat ei tosiaan paljon suurempiin ostoksiin riitä.
Eipä juuri mihinkään. Tuleeko se vaan kotisoitteluun vai pitäisikö riittää bändijuttuihinkin ääntä?
"Sometimes there's so much beauty in the world I feel like I can't take it, like my heart's going to cave in." AKKK #15 Romantikkoitkijät #40 | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
|
|
