Elektroniikka ja soitinrakennus ›

Tuo kytkentä hiljentää volumea 100%. Koska tuossa ei ole kaiutinta ollenkaan!!! Eli miten aiot toteuttaa kaiutin lähdön tuohon?
 
Nyt pistit pahan. Käsitin tuon niin, että se käy kaiuttimen korvikkeesta. Eli jos tuon kytkennän rinnalle, tai tuon kanssa sarjaan (vahvistimen persiiseen) iskee elementin, niin se olisi sama kuin kaksi elementtiä rinnan, tai sarjassa, joista toinen ei vain kuulu.
 
Kyllähän tuo kytkentä siis yksinään hiljentää vahvistimen, mutta jos vahvistimessa on kiinni toinen ohmimäärältään samanmoinen elementti, niin äänenvoimakkuus putoaa 3 desibeliä, kun vahvistimen teho jakaantuu kahteen kuormaan.
 
Mutta en olisi hämmästynyt, vaikka olisin ymmärtänyt väärin.

Noin se on, mutta ei tuo 3dB:tä vielä paljoa ole, mutta jos riittää niin ok. Yleensähän tuosta "+" navasta otetaan vastuksien / potikan kautta lähtö kajarille. Täten voidaan helposti säätää kajarille menevää tehoa ja vahvistin silti kokoajan näkee tuon samaisen kuorman.
 
Mikko

Tässä on vielä käyriä siitä, kuinka vahvistimen vaste muuttuu, kun reaktiivisen kuorman (elementti) rinnalle lisätään passiivinen kuorma (vastus):
 
http://www.aikenamps.com/ParallelLoads.html
 
Noin se on, mutta ei tuo 3dB:tä vielä paljoa ole, mutta jos riittää niin ok. Yleensähän tuosta "+" navasta otetaan vastuksien / potikan kautta lähtö kajarille. Täten voidaan helposti säätää kajarille menevää tehoa ja vahvistin silti kokoajan näkee tuon samaisen kuorman.
 
Sehän tässä onkin, kun tuo 3db ei ihan riittäisi, kuusi jo saattaisi riittää, mutta enempi olisi parempi. Ja toinen ongelma on se, että olen jo aikaa sitten tipahtanut kärryiltä sen suhteen, miten nuo palikat (elementti/emulaattori/vastuskasa) tulisi kytkeä, että saundi ei muuttuisi muutoin kuin hiljaisemmaksi.
 
Ensin ajattelin, että noita emuja tarvitaan kuuden deban äänenpaineen laskuun kolme kappaletta, ja nyt epäilen josko niitä tarvitaan ollenkaan...
 
Pelkästään vastuksilla tuota ei voi mielestäni toteuttaa, sillä kuten yllä oleva linkki osoittaa, vaste/tone muuttuu mikäli passiivista kuormaa käytetään reaktiivisen rinnalla. Pelkästään sarjaan noita vastuksia taas ei voi iskeä, koska kuorma nousee liian suureksi. Ja kyllä, se vaste muuttuu passiivisesta kuormasta kovin vähän, ehkä niin vähän, että sitä ei edes kuule, mutta tässä pyritään kompromissittomaan ratkaisuun.
 
Mun pitäisi piirrellä kuvia noista ajattelemistani kytkennöistä, koska vailla täyttä ymmärrystä niitä on vaikea sanallisesti selittää.

Vastuksilla päästään ihan hyvään lopputulokseen. Esimerkkinä täysin vastuksilla toteutettu Dr Z airbrake jota on kehuttu runsaasti ja reaktiivinen Marshall power brake jota taas on haukuttu verrattuna muihin kuormiin aika lailla.
 
Siispä reaktiivinen kuorma on tietysti hyvä jos se on hyvin suunniteltu (thd?), mutta passiivista kokeilleet eivät ole yleensä olleet pettyneitä.
 
Teki mieli tehdä skemat tuosta THD:stä kun niitä on nurkissa pyörinyt, mutta empä jaksanut alkaa mittailemaan kun oli niin vaikeasti toteutettu.-)
 
Mikko

...Siispä reaktiivinen kuorma on tietysti hyvä jos se on hyvin suunniteltu (thd?), mutta passiivista kokeilleet eivät ole yleensä olleet pettyneitä.
 
VArmasti näin. Kyllä olen itsekkin noita vastuksia käyttänyt ja ihan kelvollisesti ne voimivat. Olevinaan kuulen jonkun eron saundissa, kun on kolme vastusta yhtä elementtiä kohden vaimentamassa, mutta tuskin sokkotestissä erottaisin. Ehkä.
 
Huvittaisi kuitenkin kokeilla tuollaisen reaktiivisen kuorman rakentamista. Ja vielä pohdintaa seuraavasta linkistä:
 
http://www.aikenamps.com/ParallelLoads.html
 
A) saundi muuttuu, kun passiivinen kuorma on elementin kanssa rinnan; b) saundi ei muutu, kun passiivinen kuorma on elementin kanssa sarjassa. =) Kolmen desibelin laskuun päästään ilman, että saundi muuttuu, mutta tällöin kuorma kaksinkertaistuu. Kuuden desibelin lasku äänenvoimakkuudessa vaatii elementin lisäksi kolme samanarvoista kuormaa. Jos kaikki kytketään sarjaan, kuormasta tulee liian korkea, eli kuormia on kytkettävä myös rinnan:
 
sisään 0--i-----vastus(*X)---------(+)elementti(-)------i---0 ulos
..............i-----vastus(*X)---------(+)emulaattori(-)----i
 
Tämä taideteos osoittaa meille, kuinka saadaan äänenpaineessa aikaan kuuden desibelin vaimennus ilman, että saundi _teoriassa_ muuttuu. Suurempiin vaimennuksiin yhdellä emulaattorilla ei minun rajallisen käsityskykyni mukaan päästä.
 
dit. taideteoksen korjailua, ja päivitys rajalliseen käsityskykyyni. Siis tottakai yhdellä elmulaattorilla saadaan vaikka kuinka suuri vaimennus aikaan, kunhan vain lyödään noita vastuksia sarjaan tarpeeksi ja sarjan viimeinen kuorma on emulaattori tai elementti.

Tässä suora linkki sinne uraltonen foorumille kys. aiheessa
 
http://www.uraltone.com/PBLang/post … fid=2&pid=64&page=1&r=1
 
Ajattelin tuollaista passiivista vaimenninta tehdä, kärsiikö siitä sitten tone vai ei mun korvassani, selviää kokeilemalla.
 
Sen verran laiska kun olen, en kirjoita tai edes copypasteta kysymystäni tähän uudestaan vaan kiinnostuneet lukekoon tuolta.
 
Tässä kuitenkin linkkejä aiheeseen:
bridged-t:
http://amps.zugster.net/articles/attenuation/#Bridged-T
valintakytkimillä?:
http://www.niskahiki.com/images/vaimennin_v2.GIF
 
Niiiiiiin ja jos se tehonkesto tekee sitä hintaa noille vastuksille niin mielenkiinnosta, paljonkohan kustannuserot ovat tällaiselle laitteelle jos vertaa tavoitteeksi 20w ja 100w putkivahvarin vaimennuksen?

Niiiiiiin ja jos se tehonkesto tekee sitä hintaa noille vastuksille niin mielenkiinnosta, paljonkohan kustannuserot ovat tällaiselle laitteelle jos vertaa tavoitteeksi 20w ja 100w putkivahvarin vaimennuksen?
 
Tuli mieleen sellainen juttu, että esim. 8 ohmin vastuksen voi korvata kahdeksalla yhden ohmin vastuksella sarjassa. Jännite jakautuu 8 osaan, virta pysyy samana, joten yhden vastuksen teho tippuu kahdeksasosaan. Vielä voi laittaa toisen setin tähän rinnalle, jolloin molempien perään pitää vielä lisätä yhdet setit, jne. jos on tarvetta (riippuu siis käytettyjen vastusten tehonkestosta). Jos vaikka 5W vastuksista virittelee, niin eipä paljon maksa. SP-Elektroniikassa 0,80 €/kpl. Samantapaista juttua taisi tuolla aikaisemmin jo olla, ja ymmärtääkseni Kankaanpään Mikko on myös tehnyt jotain tällaista.

VOi tehdä pikkuvastuksilla mutta siistimpää ja pienempää jälkeä saa 50W aluminiprofilivastuksilla. Ei nuokaan kalliita ole. Lisäksi ruuvataan koteloon kiinni, eli jäähdytys hoituu helposti.

Sillä vain ajattelin tosiaan tuota tehoeroa että voisi joskus kokeilla kavereiden 100w ja 120w putkinuppeja isommalla hanikalla. Ja ehkä äänittäessä saisi mureampaa soundia aikaiseksi. Niitä kun ei pysty edes treeniksellä luukuttamaan koska A) tulee häätö B) kuulosuojauksesta huolimatta tuntuu ihan turpakeikalta jos sitä 120 wattisen volumea kääntää klo10 pitemmälle.
 
EDIT: Tarvitsisin siis 200w tehovastukset jos tuollaisen monsterin tekisin. Taitavat olla jo aika mötiköitä joten ison kotelonkin tarvii kun noita vastuksia tulee sen reilun tusinan verran?

EDIT: Tarvitsisin siis 200w tehovastukset jos tuollaisen monsterin tekisin. Taitavat olla jo aika mötiköitä joten ison kotelonkin tarvii kun noita vastuksia tulee sen reilun tusinan verran?
 
Tulee jo niin kalliiksi, että kannattanee sijoittaa kaupalliseen kuormaan - semminkin kun ainakaan itse en (vielä) ole vakuuttunut tuon kytkennän äänenlaadullisesta hyvyydestä. Suosittelen kokeilemaan ensin tuota kytkentää, halvoilla palikoilla ja vain yhdellä vaimennusasteella, ennen kuin sijoittaa rahansa tusinaan muutaman euron arvoisia aluprofiililivastuksia.

50W aluminiprofilivastukset on ekonomisin vaihtoehto. 100W maksaa yleensä reilusti yli tuplan. Eli jos tarvit 200W vastuksia niin rakennat ne neljästä kappaleesta.
 
Hyvä idea on kokeilla ensin mahd. edullisesti, sillä kaikki keinokuormat huonontaa soundia jonkun verran, jotkut ei tästä piittaa, toiset taas heittää näillä vesilintuja kokeiltuaan...
 
Mikko

En lukenut koko ketjua, mutta siitä huolimatta, onko kukaan kokeillut seuraavaa vaihtoehtoa:
 
Kaiutin elementistä kartio, runko ja pölysuoja pois ja kela kiinni magneettiin vaikkapa epoksilla. Eikös näin syntyisi aikaslailla todellista vastaava kuorma vahvistimelle, ei tietenkään täysin vastaa liikkuvaa kelaa mutta aika lähelle. Noita sopivasti sarjaan ja rinnan kytkemällä saisi akustista tehoa pudotettua reippaasti.

En lukenut koko ketjua, mutta siitä huolimatta, onko kukaan kokeillut seuraavaa vaihtoehtoa:
 
Kaiutin elementistä kartio, runko ja pölysuoja pois ja kela kiinni magneettiin vaikkapa epoksilla. Eikös näin syntyisi aikaslailla todellista vastaava kuorma vahvistimelle, ei tietenkään täysin vastaa liikkuvaa kelaa mutta aika lähelle. Noita sopivasti sarjaan ja rinnan kytkemällä saisi akustista tehoa pudotettua reippaasti.
 
Tuo kyllä kiinnostaisi. Osaisiko joku tehdä tarkemmat ohjeet. Rikkinäisiä elementtejä kyllä pyörii jaloissa.

Kaiutin elementistä kartio, runko ja pölysuoja pois ja kela kiinni magneettiin vaikkapa epoksilla. Eikös näin syntyisi aikaslailla todellista vastaava kuorma vahvistimelle, ei tietenkään täysin vastaa liikkuvaa kelaa mutta aika lähelle. Noita sopivasti sarjaan ja rinnan kytkemällä saisi akustista tehoa pudotettua reippaasti.
 
Jossain ketjussa tuota pohdittiin, nimittäin kartion ottamista pois elementistä ja puhekelen liikkeiden kontrolloimista jousin ja muin vempelein. Itse en viitsinyt kokeilla. Mutta ideaa tuossa on. Kuuleman mukaan Weberin paljon kehutut vaimentimet ovat toteutettu tuohon malliin.
 
Ongelmana tuossa puhekelan liimaamisessa epoksilla olisi nähtävästi se, että elementin resonanssitaajuus heittäsi voltin. Elementin resonanssitajuus kun on (käsittääkseni) hyvinkin paljon riippuvainen puhekelan painosta ja liikkeestä. Tuo resonanssitaajuuden synnyttämä piikki impedansskäyrässä on juuri niitä juttuja, mitä pelkillä vastuksilla ei pysty jäljittelemään.
 
NOilla Aikenin sivuilla kuvattu vaimenninkytkentä simuloi kyllä riittävän hyvin elementtiä. Oikea elementti on arvatenkin reaktiivisempi kuin tuo kytkentä (joka ei oikeasti ole ollenkaan reaktiivinen), eli oikean elementin impedanssi elää signaalin ja muiden kytkennässä olevien osasten vaikutuksesta. Ei ehkä kuitenkaan niin merkittävästi, että sillä olisi juurikaan vaikutusta. Tuollaisen aikenin sivuilla kuvatun kytkennän olen rakentanut ja se on toimiva laitos. Ongelmaksi muodostuu se (tai minulle, kun en juurikaan näistä asioista ymmärrä), että miten vahvistimen syöttämän signaalin saisi jaettua oikean elementin ja simulaattorielementin kesken eri suhteissa ilman, että impedanssi muuttuisi. Se kun on niin, että jos tuon vaimentimen heittää elementin rinnalle, signaali ainoastaan puolittuu ja vaimennus on kolme desibeliä. Vahvistimen impedanssisäätimellä ja sarjaan kytketyillä vastuksilla vaimennusta saa lisättyä, mutta impedanssi muuttuu. Rinnan vastuksia ei voi kytkeä, sillä silloin muuttuvat käyrätkin. Yllä on linkkejä siitäkin asiasta...

Ongelmana tuossa puhekelan liimaamisessa epoksilla olisi nähtävästi se, että elementin resonanssitaajuus heittäsi voltin. Elementin resonanssitajuus kun on (käsittääkseni) hyvinkin paljon riippuvainen puhekelan painosta ja liikkeestä. Tuo resonanssitaajuuden synnyttämä piikki impedansskäyrässä on juuri niitä juttuja, mitä pelkillä vastuksilla ei pysty jäljittelemään.
 
Noin mäkin sen näkisin. Ominaistaajuuksia on mekaanisessa värähtelyssä ääretön määrä, mutta merkittävimpiä amplitudiltaan ja siten käytännön kannalta ovat muutamat alimmat. Jos tarkasteltaisiin yksikertaisinta mekaanista värähtelijää, massaa jousen päässä, värähtelyn taajuus olisi riippuvainen jousen jäykkyydestä ja kappaleen massasta, siten, että taajuus=(k/m)^0,5. Sikälihän tämä on nyt ongelmallinen tilanne, että kaikki vaikuttaa kaikkeen ja tarkastelussa on sekä mekaaninen että sähköinen värähtely.

Joo... Tylsää :) Pitänee ensin kokeilla yksinkertaisinta mahdollista ratkaisua. Mutta onkos noita vastuksia sitten tarvittavilla resistansseilla saatavilla vai pitääkö senkin suhteen kikkailla? Aika tarkkoja tuossa taulukossa nimittäin.

Joo... Tylsää :) Pitänee ensin kokeilla yksinkertaisinta mahdollista ratkaisua. Mutta onkos noita vastuksia sitten tarvittavilla resistansseilla saatavilla vai pitääkö senkin suhteen kikkailla? Aika tarkkoja tuossa taulukossa nimittäin.
 
Eiköhän esim. 8,2 ohmia ole ihan tarpeeksi lähellä 8 ohmia. Eihän nuo elementtienkään impedanssit niin täsmällisiä ole, vai?
 
Oikea elementti on arvatenkin reaktiivisempi kuin tuo kytkentä (joka ei oikeasti ole ollenkaan reaktiivinen), eli oikean elementin impedanssi elää signaalin ja muiden kytkennässä olevien osasten vaikutuksesta.
 
Kyllähän pelkkä kelakin on reaktiivinen, koska sen impedanssi riippuu taajuudesta ja induktanssista. Kuitenkin täysin soundiin vaikuttamaton (siis myös teoreettis-matemaattisesti tarkasteltuna) keinokuorma lienee mahdottomuus koska eri elementit reagoivat eri lailla. Pitäisi siis simuloida jotain tiettyä elementtiä.

Uraltonen foorumilta:
 
...Huomasin itseasiassa, että kun vaihtoi perään pienempiresistanssisen elementin (siis niinkusta mittarin mukaan), niin saundi parani ja voimistui huomattavasti. Sama ilmiö tapahtui, kun kasasin tuollaisen vaimentimen 8,2 ohmin vastuksista. Vaikuttaisi aika herkältä puuhalta tuo vastusarvojen sovittamien elementtille oikeiksi?
 
Niin, onko se soundin kannalta tärkeää, että nuo vastusten arvot ovat lähellä laskettuja?

Kyllähän pelkkä kelakin on reaktiivinen, koska sen impedanssi riippuu taajuudesta ja induktanssista.
 
Tuo kuorman tarjoama käyrä on kuitenkin aina sama. Se tarjoaa kyllä eri impedanssin eri taajuuksille, mutta se ei reagoi, ts. muutu mihinkään minkään muuttujan vaikutuksesta (esim. signaalin voimakkuus).
 
"Following is a design for a circuit that will simulate the impedance variations you get with a 16 ohm speaker cabinet. The real speaker will probably vary depending upon how hard it is driven, due to motional restrictions of the cone, which this circuit will not do."
 
Näissä vaimentimissa on näemmä hyvin paljon käsitteellistä epäselvyyttä. Voiko tuota Aikenin kytkentää pitää (re)aktiivisena? Minun mielestä ei voi. Se on passiivikytkentä, joka simuloi kaiutinelementtiä.