Keskustelua raskaammasta musiikista ›

Tuli tänään hommattua kyseinen levy ja täytyy sanoa, että levy on aivan helvetin kova!
Blind Eye Halo on aivan mahtavaa tavaraa ja If Possible kolahtaa erittäin hyvän laulu melodian suhteen.
 
Kommentoikaa toki toisetkin.

Vähitellen parantunut sitten ensikuuleman tuossa alkuvuodesta, mutta ei siitä mihinkään pääse, että on bändin heikoin tuotos. Kaukana on TCM:n meno, tunnelma, biisit ja taituruus.

Kyllä, kova levy on kyseessä. Mielestäni parempi kuin edellinen figure number five, mutta ei aivan natural born chaoksen tasoinen lätty. Parhaiten iskee biisit stabbing the drama, weapon of vanity, nerve ja blind eye halo..

Itkeä saa ja meluta saa, mutta muutosta ei tule mielipiteiden taa.
 
http://www.sonosmetallicos.net/arvostelut.php?action=show&id=977

Mielipiteet on aina mielipiteitä ja jokaisella on oma. Itseeni kyllä iski tämä levy todella hyvin kuten teki myös figure number five. Loistava bändi, loistava levy!

loistava levy.

Pitäisi kai hankkia kun en ole tuohon bändiin vielä oikeastaan perehtynyt, mutta jotain odotan kuitenkin kun hyvältä suunnalta tulevat.

Pitäisi kai hankkia kun en ole tuohon bändiin vielä oikeastaan perehtynyt, mutta jotain odotan kuitenkin kun hyvältä suunnalta tulevat.
 
Bändilistastasi päätellen et välttämättä pidä nyky-Soilworkista (melko pop-vaikutteista). Ennen kuin nakkaat koko bändin roskiin, kuuntele myös heidän kolme ensimmäistä levyä, jotka ovat huomattavasti raskaampia ja nopeampia (ja parempia ;) ) kuin nykymateriaali. Levyt ovat siis: Steelbath Suicide (1998), The Chainheart Machine (1999) ja A Predator's Portrait (2001)

Hyvin iskee!! Kyllä on huomattavasti parempi kuin Figure Number Five ja taitaa tää olla kaikkien aikaisempien levyjen tasoa parempi, en tie.... Itteeni kolahtaa todella hyvin!! Nyt pitäis kyl käydä ostamassa tuo, kun alkaa nää mp3-laatuset versiot tökkimään.... =/

Bändilistastasi päätellen et välttämättä pidä nyky-Soilworkista (melko pop-vaikutteista). Ennen kuin nakkaat koko bändin roskiin, kuuntele myös heidän kolme ensimmäistä levyä, jotka ovat huomattavasti raskaampia ja nopeampia (ja parempia ;) ) kuin nykymateriaali. Levyt ovat siis: Steelbath Suicide (1998), The Chainheart Machine (1999) ja A Predator's Portrait (2001)
 
juu ehkäpä vois sitte olla turvallisempaa alottaa noista, tanks for info...

Tämä uusi lätty kyllä potkii ja makeasti. avautuminenEn ymmärrä, aina ja joka ikinen kerta kun joku bändi on useamman levyn tehnyt niin ne vanhat on jotenkin muka aidompaa ja parempaa tavaraa. Kilinvitut, In Flamesia on parjattu tästä, Dark Tranquillity, Soilwork ynnä lukemattomat muut bändit./avautuminen Soilworkin paras levy.

Tämä uusi lätty kyllä potkii ja makeasti. En ymmärrä, aina ja joka ikinen kerta kun joku bändi on useamman levyn tehnyt niin ne vanhat on jotenkin muka aidompaa ja parempaa tavaraa. Kilinvitut, In Flamesia on parjattu tästä, Dark Tranquillity, Soilwork ynnä lukemattomat muut bändit. Soilworkin paras levy.
 
Tämä on muodostunut vallan ikäväksi stereotypiaksi. En kyllä usko että on suhteellisesti olemassa kovin runsaasti sellaisia, jotka pitäisivät vanhasta vain sen takia että se on vanhaa (Syynä juuri nämä aitousseikat ja muut). Omalla kohdallani nämä asiat menevät ihan miten sattuu riippuen tasan yhtyeestä. Toisinaan ensimmäiset levyt ovat vasta kypsyttelyä, joita ei lopulta niin paljoa kuuntele, mutta toisinaan taas ensimmäiset ovat ne kaikkein jämäkimmät. Molemmista löytyy esimerkkejä kuin perunoilta Lopelta.

Loistava levy....ei siitä mihinkään pääse....
 
Näin on sanottava, että Soilwork on yks niitä bändejä mulla, miltä en ole koskaan kuullu ainuttakaan huonoa biisiä. Oli sitten kyseessä uusin lätty, tai ekan levyn demo nauhotukset. Vitun kovaa materiaalia kaikki...
 
EDIT: On muuten A Predators Portraitilla astetta tuhdimmat demppaukset välillä...

Itse kyllä arvotan tämän tekeleen Figure Number Fiven yläpuolella. Yksi erikoismaininnan arvoinen suoritus levyllä on Rannan saappaat vähintäänkin täyttävä Scarven rumpuguru. Aivan älyttömiä juttuja. Miten helvetissä se Blind Eye Halon blast/grind/whatsoever -komppi on mahdollista soittaa! :)
 
Aivan loistava esimerkki tuo herra siitä, että kun on kerran sessiorumpalina tuossa niin on vaan blokannut aikas hyvin Rannan jutut ja sit vähä maustanu itse siihen päälle jotain.
 
Mitkähän ovat muuten Soilworkin tulevaisuuden suunnitelmat rumpalin osalta? Tuollaista kannuttajaa joka koko tuotannon tikkaa menemään ei löydy ihan joka sopesta :)

Itse kyllä arvotan tämän tekeleen Figure Number Fiven yläpuolella. Yksi erikoismaininnan arvoinen suoritus levyllä on Rannan saappaat vähintäänkin täyttävä Scarven rumpuguru. Aivan älyttömiä juttuja. Miten helvetissä se Blind Eye Halon blast/grind/whatsoever -komppi on mahdollista soittaa! :)

Aivan loistava esimerkki tuo herra siitä, että kun on kerran sessiorumpalina tuossa niin on vaan blokannut aikas hyvin Rannan jutut ja sit vähä maustanu itse siihen päälle jotain.

Mitkähän ovat muuten Soilworkin tulevaisuuden suunnitelmat rumpalin osalta? Tuollaista kannuttajaa joka koko tuotannon tikkaa menemään ei löydy ihan joka sopesta :)
 
Näin on, loistava kannuttaja(HUOM! katsokaa omakuva.HOHO!). just tuota Blind Eye Haloa on tullu mietittyä muutamankerran, ja yritettykkin ilmarummuilla vääntää, mutta ei oikeen irtoo yhtä tiheesti.
 
Mieletön kaveri, senhän jo Lutakon keikallakin hokas. Tulis vaan vakkariks. siinä sen Scarve yhtyeessä(joka muuten tulee Tuskaan), ni siinäki kaveri takooo kohtalaista tahtia...

Tulipa eilen kyseinen levy kaupasta kannettua. Parin läpikuuntelun perusteella voi sanoa ettei pitäis jäädä pölyttymään mun hyllyyn, vaan varmasti pyörii soittimessa tulevaisuudessakin. Ehkä jotkut rokahtavat riffit ei ihan kolahtanu, mutta raskauttakin onneksi löytyy vielä. Onhan bändin evoluutio alkupään levyistä ollut keventyneeseen suuntaan,mutta ihan samanlailla voin kuunnella tätä kuin vanhempiakin bändin tuotoksia. Ei ahdista mua :)

Vähitellen parantunut sitten ensikuuleman tuossa alkuvuodesta, mutta ei siitä mihinkään pääse, että on bändin heikoin tuotos. Kaukana on TCM:n meno, tunnelma, biisit ja taituruus.
 
Täysin samaa mieltä. Oli kyllä melkoinen pettymys!

Metalliliitto su 6.3. tarjoaa:
 
Haastattelussa uuden Stabbing The Drama -albuminsa julkaissut ruotsalainen melodeath-kopla Soilwork. Solistinsa Björn "Speed" Stridin jutustelujen lisäksi tarjolla uutta mättöä mm. yhtyeiltä Paradise Lost, Black Label Society, Trail Of Tears, The Monolith Deathcult ja Horna. Mukana myös ennakkomaistiainen tulevalta Kotiteollisuus-levyltä.
 
Metalliliitto, YleX 18-20.

Tämä on muodostunut vallan ikäväksi stereotypiaksi. En kyllä usko että on suhteellisesti olemassa kovin runsaasti sellaisia, jotka pitäisivät vanhasta vain sen takia että se on vanhaa (Syynä juuri nämä aitousseikat ja muut). Omalla kohdallani nämä asiat menevät ihan miten sattuu riippuen tasan yhtyeestä. Toisinaan ensimmäiset levyt ovat vasta kypsyttelyä, joita ei lopulta niin paljoa kuuntele, mutta toisinaan taas ensimmäiset ovat ne kaikkein jämäkimmät. Molemmista löytyy esimerkkejä kuin perunoilta Lopelta.
 
Jep. Harva varmaan tosissaan diggailee musiikista verenmaku suussaan vaan siksi, että se olisi vanhempaa ja siten ollen sitä aitoa matskua. Yleensä se levy, jonka myötä saa bändistä otteen on se paras levy ja kaikki siitä poikkeavat kuvastavat joko "musiikillista kasvua" tai "itsensä myymistä".