Rummut: rumpukamat ›

Ärsyttävintä on se, kun yleisö taputtaa 4/4 musassa ykköselle ja kolmoselle!
 
Joo, perhana. Suomalaiskansallinen rytmitys. Tuntuu siltä, että koko biisi kaatuu nenälleen. : )

Joo, perhana. Suomalaiskansallinen rytmitys. Tuntuu siltä, että koko biisi kaatuu nenälleen. : )
 
Näin on, siitä on rytminen tasapaino kaukana, jos ykskol-läpsytys lisätään afroamerikkaista rytmiikka soittavan rytmisektion päälle. Taitaa olla koko Euroopan ongelma: kun kapellimestarin tikku heilahtaa, niin sitä seuraa jättimäinen unisonoykkönen, JYMS! Mahtavaa kun ei enää näy Saksan kanavat töllöstä: preussilainen yleisö kansallispuvut päällä läpsyttävät toinen toistaan vahmempia tahdinosia ja Vokswagen sponsoroi.

Näin on, siitä on rytminen tasapaino kaukana, jos ykskol-läpsytys lisätään afroamerikkaista rytmiikka soittavan rytmisektion päälle. Taitaa olla koko Euroopan ongelma: kun kapellimestarin tikku heilahtaa, niin sitä seuraa jättimäinen unisonoykkönen, JYMS! Mahtavaa kun ei enää näy Saksan kanavat töllöstä: preussilainen yleisö kansallispuvut päällä läpsyttävät toinen toistaan vahmempia tahdinosia ja Vokswagen sponsoroi.
 
vähän alkaa lipsua jo aiheesta, mutta menköön.
 
Aika paljon huomaa että yleisöä pidetään tyhmänä ja osaamattomana musiikin suhteen, vaikka se joillekkin on se joka tuo leivän pöytään. Joskus ihmetyttää tämä pikkurilli pystyssä hienostelu ja keskustelu jostain nyansseista rumpujensoitossa joita ei kuitenkaan valtayleisö huomaa.
 
Musiikki on kuitenki pitkälti viihdettä, jota ihmiset kuuntelevat ja tulevat katsomaan. Eniten olen huomannut että kommentoidaan jostain megabändien rumpaleista, että kuinka on "huono tekniikka, huono time ja jne. jne."
 
Tyhjästä ne ei ole sinne tähtitaivaalle kuitenkaan nousseet, ja kyllä jotain omaa he ovat pystyneet luomaan. Jonkun tunnetun kappaleen opettelu viimeiseen dynaamiseen ja soitolliseen pilkkuun asti on mielestäni ajan haaskausta, koska kukapa muistaa sen rumpalin joka "soitti pirun hyvin" jonkun cover-biisin, joka kuitenkin on jo jonkun toisen toimesta soitettu paremmin ja ennenkaikkea sillä yhdella ja ainoalla tavalla oikein. Nimittäin sillä tavalla millä alkuperäinen tekijä sen soitti.
 
Kaikenkaikkiaan tällainen yleisön/kuuntelijan halveksuminen aikaan saa ainakin sen tosiasian, ettei uraa musiikin parissa ainakaan kovin kirkkaana tähtenä ole näköpiirissä.
Sen sijaan että naureskelee ja osoittelee sormella sitä intti-kaveria joka ei pysy tahdissa, voi ottaa ja opettaa kaverille sen pirun tahtimarssin.
 
Kaikki musiikki on saanut alkunsa kuitenkin ihmisen luovuudesta, ja nykypäivänä suurin mittari mitä voi muusikolle olla on se umpitollo kuuntelija joka yömyöhään istuu luurit päässä kuuntelemassa vaikkapa juuri sinun levyä, tietämättä teknisesti musiikista tuon taivaallista.

 
Aika paljon huomaa että yleisöä pidetään tyhmänä ja osaamattomana musiikin suhteen, vaikka se joillekkin on se joka tuo leivän pöytään. Joskus ihmetyttää tämä pikkurilli pystyssä hienostelu ja keskustelu jostain nyansseista rumpujensoitossa joita ei kuitenkaan valtayleisö huomaa.
 
Kaikenkaikkiaan tällainen yleisön/kuuntelijan halveksuminen aikaan saa ainakin sen tosiasian, ettei uraa musiikin parissa ainakaan kovin kirkkaana tähtenä ole näköpiirissä.
Sen sijaan että naureskelee ja osoittelee sormella sitä intti-kaveria joka ei pysy tahdissa, voi ottaa ja opettaa kaverille sen pirun tahtimarssin.
 
Eikös tämä ole juuri se paikka missä rumpalit voivat päästää höyryjä vaikkapa inttikavereista tai 1-3-taputuksesta. Parempi täällä kuin keikalla, minun mielestäni.

Sisäinen rumpalisi alkaa herätä. Älä vastustele. Se on väistämätöntä.
 
Juu, kun tuli jo rumpsuttajan puutteen vuoksi vaihdettua kitara bassoon, että saisi jonkun erottuvan rytmisoittimen(basso on rytmisoitin, kai) bändiin. Kiinnostaisi sellainen jatsahtava rumpu-perkussio-setti. ja sitten viä pitäisi opetella soittamaan.

1-3 taputus on kyllä todella hyvä groove juu, mutta kuinka moni saa bändinsä keikalla yleisön ylipäätään taputtamaan?