Pistetään nyt toisetkin lyriikat tänne. Kyllähän näitä riittäisi. Jos jollain herää tästä tuntemuksia, niin kerro toki. Kiitän.
1.säk: Muovi sulaa ihoani vasten – säteet minua lämmittää. Vesihöyry ikkunoiden pinnalle sormenjäljet paljastaa. Hiiltä me hengitämme, se hampaamme saa tummumaan. Yksi kaunis synkkä päivä ilmatta maassa maataan.
Kertosäe: Ainoastaan kielletyt, pahoja asioita ovat. Aavistamatta pahaa – lasini huuruntuvat. Alkaliparistot, ne loppuun kuluvat. Me palamme taas, poskemme hehkuvat.
2.säk: Kengänpohjat asfalttiin painuu – katoaa höyrynä ilmaan. Sanat kuivuu huulilleni, huomenna kukaan ei kuule. Lasi sulaa, virtana valuu viemäriin. Maa suree tuskissaan, ei jaksa enää ponnistaa.
C-osa: Tänään meitä tarvitaan, vielä kerran meitä tarvitaan. Viimeisen kerran sanon: päivä koittaa – huomenna olen sanomaton. Olen oman itseni oma. |
proosarunoutta. en tiedä kuinka hyvin toimii biisin sanoituksena menemättä liikaa tuonne tekotaide-osastolle, mutta muuten lyyrisenä pläjäyksenä ihan suolta kutkuttavan mielenkiintoista verbaaliantia. "if we can´t be free, let´s at least be cheap!" - Frank Zappa |
JanneeBDB
ganesha
