Elektroniikka ja soitinrakennus ›

Otin projektiksi tehdä wah-bedaali. Lähestulkoon kaikissa waheissä käytetään 500MH induktoria. Joitaikin olen löytänyt, mutta tuntuvat olevan niin yksinkertaisiksi komponenteiksi aika hintavia. Halvimmat on ollut n. 12 ? ja Suomen liikkeistä en ole löytänyt.
 
Yksi vaihtoehto on kiertää käämit itse. Mutta jos jollekkin on tullut vastaan kyseinen komponentti suht edullisesti, jossain ihan tavallisessa elektroniikka liikkeessä, niin ois hyvä. Myös ohjeet moisen tekemiseen kelpaa. Induktanssi mittari on jo hankinnassa.

Mukava projekti ja saa suht helpolla custom wahin itselleen. Mistäs poljin, jokin vanha waukku uusiokäyttöön?
 
Nuo induktorit taitavat olla se hankala osio projektista. Kankaanpään Mikolla pitäisi olla uusio-Faseleita myynnissä, hinnoista ei havaintoa. Valmiit induktorit elektroniikkaliikkeissä pakkaavat olemaan yleensä liian pieniä/epäsopivia arvoiltaan.
 
Itsekin olen pähkännyt oman kelan käämimistä jo useampaankin otteeseen, mutta ilman induktanssimittaria on vaikea saada sopivaksi...etenkin kun ei ole mitään speksejä noihin omiin kelarunkoihin ja ferriitteihin, joten laskeminenkin on hakuammuntaa parhaimmillaan.
 
Siinä hieman keskustelua omatekeleistä:
http://diystompboxes.com/sboxforum/ … ?t=23925&highlight=wah+inductor

Terve
 
Tarkoitat varmaankin mH, et MH. Pieni m on millin ja iso megan merkki eli tarvitset mH:jen arvoista kelaa. Käämi se ferriittisydämelle, niin kierrosmäärä vähenee kummasti. Toisaalta saattaa käydä niinkin, että samalla lähtee soundista yläpäät samalla................mutta sanoisin, että käämi itse.

Juu mH tuon piti olla, eikä voinut jälkeen päin enää korjata...
Olisi tarkoituksena ihan tehdä kotelokin itse. Muutama kaveri on metallipajalla töissä ja itselläkin pysyy työkalut ainakin suurinpiirtein kädessä niin saa nähdä mitä tulee :)
Lienee paras käämiä itse, induktanssi mittarikaan ei loppujen lopuksi ole hirveän hintainen. Myy sitten vaikka jokusen käämin niin saa rahat pois :)
Ilmoittelen myöhemmin miten pärjäsin :P
Noista ferriitti sydämmistä tuli mieleen että eikös niitäkin ole eri arvoisia, vai miten ne menee? Ei ole vielä ihan järjettömästi touhuista kokemusta, mutta kovaa vauhtia opetellaan.
 
Ja niin jos vanhoja/rikkinäisiä waheja ja muitakin efektejä nurkista löytyy niin ostan mielelläni pois.

Vähän aihetta sivuten: onko kukaan yrittänyt korvata tuota kelaa sähköisesti simuloidulla kelalla? Minulla oli pari vuotta sitten kova yritys päällä saada kela korvattua sähköisesti tähän tapaan:
 
http://kotisivu.mtv3.fi/mtme/wah.gif
 
Tuo kahdella oparilla tehty kela (siis juuri se sama yksilö, jonka yritin istuttaa wah-piiriin) toimi loistavasti esim. osana erästä oskillaattoria, erinäisissä RLC-suotimissa ym. Mutta kun sen pisti wahiin kiinni, oparit alkoivat värähdellä n. 1MHz:n taajuudella. Värähtelystä huolimatta wah toimi niinkuin pitääkin, mutta värähtely poiki epämääräistä suhinaa ja säröä audiotaajuuksille. Välillä sain oparit rauhoittumaan, mutten keksinyt mitään takuuvarmaa konstia; jos joku modaus (vaihtelin esim. opareiden tyyppiä, kokeilin eri käyttöjännitteitä ja tökin pieniä konkkia sinne sun tänne) toimi kerran, se ei varmasti toiminut toista kertaa. Lopulta luovutin, mutta jäi vähän kaivelemaan tuo juttu.

Vähän aihetta sivuten: onko kukaan yrittänyt korvata tuota kelaa sähköisesti simuloidulla kelalla? Minulla oli pari vuotta sitten kova yritys päällä saada kela korvattua sähköisesti tähän tapaan:
 
http://kotisivu.mtv3.fi/mtme/wah.gif
 
Tuo kahdella oparilla tehty kela (siis juuri se sama yksilö, jonka yritin istuttaa wah-piiriin) toimi loistavasti esim. osana erästä oskillaattoria, erinäisissä RLC-suotimissa ym. Mutta kun sen pisti wahiin kiinni, oparit alkoivat värähdellä n. 1MHz:n taajuudella. Värähtelystä huolimatta wah toimi niinkuin pitääkin, mutta värähtely poiki epämääräistä suhinaa ja säröä audiotaajuuksille. Välillä sain oparit rauhoittumaan, mutten keksinyt mitään takuuvarmaa konstia; jos joku modaus (vaihtelin esim. opareiden tyyppiä, kokeilin eri käyttöjännitteitä ja tökin pieniä konkkia sinne sun tänne) toimi kerran, se ei varmasti toiminut toista kertaa. Lopulta luovutin, mutta jäi vähän kaivelemaan tuo juttu.
 
Jonkinsortin gyraattori?

Jonkinsortin gyraattori?
 
Joo, "Antoniou inductance simulation circuit" on puolivirallinen nimi tuolle.
 
Täällä luvussa 29.3 on jotain juttua tuosta, parempaa linkkiä en tähän hätään löytänyt:
http://www.kemt.fei.tuke.sk/predmety/KEMT350_EP/_materialy/ch029.pdf
 
Koulussa aikanaa jäi mieleen, että kaikista eri tyyppisistä simuloiduista keloista tämä Antoniou on paitsi kaikista ideaalisin, niin myös kaikista epäherkin operaatiovahvistimien epäideaalisuuksille ja rajalliselle kaistalle. Minun kokemuksieni mukaan tuolla saa kyllä aikaan todella hyvän kelan. Missään muussa yhteydessä minulla ei ole ollut ongelmia tuon kanssa kuin wahissa.
Lisäksi tuosta saa todella näppärän pseudo-LC sinioskillaattorin:
 
http://kotisivu.mtv3.fi/mtme/sine.gif
 
Tuossa RLC-kaistanpäästösuotimen inputtiin (Rq:n alapää) syötetään kanttiaaltoa, joka suodatetaan siniksi, josta tehdään diodileikkurilla kanttia, joka syötetään...jne.

Hmm mieleeni tulikin juuri että mahtaako jossain olla ohjetta wahille joka olisi toteutettu ic-piirillä, eikä moista kelaa tervittaisi?
 
Niin ja hiukan ohi aiheen voisin samalla udella suhteellisen tuoreena harrastajana. Että tein over drive pedaalin jossa on kytkimellä yhdessä kohtaa mahdollista ottaa 500pF ja 30pF konkat mukaan 470pF konkan lisäksi, ohjeen mukaan tästä pitäisi tulla ns. Mids. Boost, miten/miksi moisen muutoksen ansiosta äänen pitäisi muuttua ja miten voi vaikuttaa mahdollisimman helposti eri taajuuksien korostukseen, nimittäin muutos on hyödyttömän pieni. Kyseessä siis on Blue Magic http://www.generalguitargadgets.com/diagrams/bmagic_lo.gif
 
Edit: tämä ei enää ole ongelma, sain selvitettyä miten toimii :)

Joo, "Antoniou inductance simulation circuit" on puolivirallinen nimi tuolle.
 
Täällä luvussa 29.3 on jotain juttua tuosta, parempaa linkkiä en tähän hätään löytänyt:
http://www.kemt.fei.tuke.sk/predmety/KEMT350_EP/_materialy/ch029.pdf
 
Koulussa aikanaa jäi mieleen, että kaikista eri tyyppisistä simuloiduista keloista tämä Antoniou on paitsi kaikista ideaalisin, niin myös kaikista epäherkin operaatiovahvistimien epäideaalisuuksille ja rajalliselle kaistalle. Minun kokemuksieni mukaan tuolla saa kyllä aikaan todella hyvän kelan. Missään muussa yhteydessä minulla ei ole ollut ongelmia tuon kanssa kuin wahissa.
Lisäksi tuosta saa todella näppärän pseudo-LC sinioskillaattorin:
 
http://kotisivu.mtv3.fi/mtme/sine.gif
 
Tuossa RLC-kaistanpäästösuotimen inputtiin (Rq:n alapää) syötetään kanttiaaltoa, joka suodatetaan siniksi, josta tehdään diodileikkurilla kanttia, joka syötetään...jne.
 
Gyraattori piirejä on muistaakseni ihan komponenttipuodeissa,niitä käytettiin puhelinpuolella,ja sitten ne kekkasi eqvalisaattorien rakentajat,en nyt ihan suoralta kädeltä muista esimerkiksi yhtäkään,mutta tämä alkuperäinen kysymys tuosta induktorista hämää,eli onko kysyjä etsimässä kelaa vai oikeasti induktoria joka löytyy jokaisesta kenttäpuhelimesta esimerkiksi,sillä kehitetään soittosignaali keskukselle...

500 mH induktoria etsin kai... En ole vielä kovin kokenut näissä touhuissa :) tuossakin piirissä sellainen näytetään tarvittavan.
 
http://www.generalguitargadgets.com/diagrams/wah_847_lo_tb.gif

500 mH induktoria etsin kai... En ole vielä kovin kokenut näissä touhuissa :) tuossakin piirissä sellainen näytetään tarvittavan.
 
http://www.generalguitargadgets.com/diagrams/wah_847_lo_tb.gif
 
Inductor on suomeksi kela. Induktori-sanaa on käytetty ennenmuinoin, mutta se tuo enemmänkin mieleen sellaisia tekniikan ihmeitä kuin tuo jo mainittu kenttäpuhelimen induktori taikka ensimmäisten radiolähettimien kipinäinduktori.

Hmm mieleeni tulikin juuri että mahtaako jossain olla ohjetta wahille joka olisi toteutettu ic-piirillä, eikä moista kelaa tervittaisi?

 
On niitä. Tässä muutama.
 
Morley power wah; en tiedä tästä tämän enempää:
http://www.diystompboxes.com/cgi-bi … /webbbs_config.pl?noframes;read=237
 
Tästä klassikkoartikkelista löytyy myös pari kelatonta:
http://www.geofex.com/Article_Folders/wahpedl/wahped.htm#twintee
 
Tässä artikkelissa on mielenkiitoisia filttereitä, joita voisi varmasti soveltaa myös wah-käyttöön.
http://www.geofex.com/Article_Folders/EQs/paramet.htm
Erityisesti tämä "Simple Parametric EQ" voisi olla aika näppärä pohja persoonalliselle wahille:
http://www.geofex.com/Article_Folders/EQs/paramet.htm#variable_l
 
Tässä yksi, jonka löysin kovalevyltäni:
http://kotisivu.mtv3.fi/mtme/vau.gif
Tästä minulla ei ole mitään tietoa, mutta ainakin nuo transistorit voi korvata esim. 2N3904:lla :)
 
Tässä yksi itse suunnittelemani:
http://kotisivu.mtv3.fi/mtme/wah_2n3904.gif
Säädettävä Q-arvo ja mahdollisuus säätää portaattomasti kaistanpäästö-/alipäästövasteen välillä.
 
Ja vielä käyttämäni ohituskytkentä edelliseen:
http://kotisivu.mtv3.fi/mtme/wah2_2n3904.gif
Wah menee päälle/pois, kun jalan laskee polkimen päälle teipatulle alumiinifolion palaselle, joka on osa yläreunassa näkyvää oskillaattorikytkentää (ei toimi kengät jalassa :( )
 
Jos jotakuta kiinnostaa tuo oma wahini, voin selventää noita hiukkasen epätäsmällisiä raapustuksia.
 
EDIT: yksi linkki korjattu + hienosäätöä

www.uraltone.com osta tuolta parilla kympillä

http://colomar.com/Shavano/inductor_info.html
 
Tuossa on laskin kelojen omatoimista käämimistä varten. Laskimen rajat tosin tulevat vastaan 200 mH:n kohdalla, mutta toivottavasti tästä on jollekin apua. Jos joku tietää muita kelan käämimissivustoja, niin niistä olisin kiitollinen.
 
Sellainen kysymys tuli mieleen, että mitä merkitystä on käämilangan paksuudella (tehonsiedon kasvamisen lisäksi) ja sitä myöden kelan resistanssilla? Voiko periaatteessa ajatella, että audiosovelluksissa kelan pieni resistanssi on hyvästä?

Sellainen kysymys tuli mieleen, että mitä merkitystä on käämilangan paksuudella (tehonsiedon kasvamisen lisäksi) ja sitä myöden kelan resistanssilla?
 
Lieneekö muuta, kuin että tavoitellessa joidenkin vanhojen kelojen arvoja, täytyy arvioida kokonaisuutta silmällä pitäen.
Eli jos haluaa kelasta 500mH ja 40-50 Ohm (jonkinmoiset suositukset), kelarungon ominaisuudet ja mitat huomioiden, käämilangan läpimitta käy tiettyjen rajojen puitteissa.
 
AWG38-42 läpimitoilla kelalle pitää mahtua useita satoja kierroksia, jotta yllämainitut arvot olisivat kohdallaan, näin on arveltu. Itse kelarungon materiaaleilla on sitten omat ominaisuutensa ja vaikutuksensa, ken niitä kuulee ja kaipaa.
 
Paksuinta mahdollista käämilankaa kannattaa käyttää, jotta käämiminen olisi mahdollisimman vaivatonta...mutta saavuttaakseen riittävän induktanssin, kierroksia täytyy tulla myös riittävästi, mikä asettaa omat rajansa.