Tanssimusiikki ›

Olisko jotain tekemistä sillä että soittaessaa konserteissa muusikot ovat puolijumalia viihdyttäessään paikallaan istuvia kuuntelijoita, ja kokojumalia soittaessaan teknobileissä ym., ja jumalihmisiä vetäessään rautalankaa.
 
Ja vain ihmisiä tanssimuusikkoina?
 
Tai oikeastaan vain vähän parempia ihmisiä kuin turakaiset joille he soittavat.
 
No jo se että luulet muusikoiden pitävän itsejään jumalina kertoo sinusta ja sinun arvoistasi paljon. Kukaan _täysjärkinen_ muusikko ei pidä itseään edes yleisöään parempana _ihmisenä_, tietysti niitäkin löytyy muusikoista, kuten myös tanssijoista, ja vaikka mistä.
 
Minusta tässä ei ollut siitä edes kysymys. Miksi tapahtumaan saapunut maksanut asiakas käyttäytyy eri tavalla muusikkoja kohtaan tanssipaikoissa kuin missään muualla? Minä en koe olevani yhtään erilaisempi ihminen soittaessani tanssimusiikkia tanssipaikassa kuin esim. rock/pop-musaa ravintolassa/yökerhossa, silti minua kohdellaan yleisön toimesta välillä hyvinkin eri tavalla.

Miksi tapahtumaan saapunut maksanut asiakas käyttäytyy eri tavalla muusikkoja kohtaan tanssipaikoissa kuin missään muualla?
 
Syystä että tanssijoilla on tanssi-illan aikana ihan muuta tekemistä kuin diggailla musaa. Mielummin mä kuitenkin seurailisin ihan rehellistä "kulli-pillu"-hommaa kuin himotanssimisen taa kätkettyä keski-ikäisten+ parinmuodostusta. Ehkä sitä on vaikeaa käsittää kun ei itse ole VIELÄ ko. iässä.
 
Lainatakseni erästäkin haitaristia: "Sosiaalinen pakko ajaa tunnevammaiset törmäilemään toisiinsa kuin katiskat koskessa".
 
Siinä se on tanssimuusikon työnkuva: soittaa taustamusiikkia kun itseään vanhemmat ihmiset yrittää elää nuoruuttaan uudelleen.

Minusta tässä ei ollut siitä edes kysymys. Miksi tapahtumaan saapunut maksanut asiakas käyttäytyy eri tavalla muusikkoja kohtaan tanssipaikoissa kuin missään muualla? Minä en koe olevani yhtään erilaisempi ihminen soittaessani tanssimusiikkia tanssipaikassa kuin esim. rock/pop-musaa ravintolassa/yökerhossa, silti minua kohdellaan yleisön toimesta välillä hyvinkin eri tavalla.
 
Komppia. Kukaan ei tule narisemaan, että soittakaa hiljempaa tai jenkkaa. Eikä kohtelu rajoitu pelkästään yleisöön, kyllä ravintolan henkilökuntakin, johtoa myöten, suhtautuu aivan eri tavalla. Minä olen kuitenkin edelleen sama humppaturakainen kuin edellisenäkin iltana....

Minusta tässä ei ollut siitä edes kysymys. Miksi tapahtumaan saapunut maksanut asiakas käyttäytyy eri tavalla muusikkoja kohtaan tanssipaikoissa kuin missään muualla? Minä en koe olevani yhtään erilaisempi ihminen soittaessani tanssimusiikkia tanssipaikassa kuin esim. rock/pop-musaa ravintolassa/yökerhossa, silti minua kohdellaan yleisön toimesta välillä hyvinkin eri tavalla.
 
Ehkä taustalla on jonkinlainen primitiivitanssijan alitajuinen kulttuurijäänne ajoilta, jolloin tanssiminen oli yhteisöllistä toimintaa? Tanssijoiden ja soittajien välinen vuorovaikutus oli tiivis ja olennaisen tärkeä tilaisuuden ilmapiirin kannalta. Soitettu musiikki oli näissä muinaisissa yhteisörituaaleissa hyvin perinteistä, tanssit etukäteen suunniteltuja ja soitinten roolit ja rytmikuviot hyvin perinteisiä.

Komppia. Kukaan ei tule narisemaan, että soittakaa hiljempaa tai jenkkaa. Eikä kohtelu rajoitu pelkästään yleisöön, kyllä ravintolan henkilökuntakin, johtoa myöten, suhtautuu aivan eri tavalla. Minä olen kuitenkin edelleen sama humppaturakainen kuin edellisenäkin iltana....
 
Ymmärtäkää nyt ihmeessä: On olemassa muusikoita ja humppamuusikoita.
 
Kuka kehtaa printata käyntikorttiinsa "tanssimuusikko"?
 
Täytyy alkaa piruuttaan käyttää ammattinimikettä "osa-aikainen tanssimuusikko" ja tutkia, minkä säväyksen se tekee!

Ymmärtäkää nyt ihmeessä: On olemassa muusikoita ja humppamuusikoita.
 
Kategorioin itseni jäljenpänä mainittuun, yhä pienenevään ihmisryhmään.

Ehkä taustalla on jonkinlainen primitiivitanssijan alitajuinen kulttuurijäänne ajoilta, jolloin tanssiminen oli yhteisöllistä toimintaa? Tanssijoiden ja soittajien välinen vuorovaikutus oli tiivis ja olennaisen tärkeä tilaisuuden ilmapiirin kannalta. Soitettu musiikki oli näissä muinaisissa yhteisörituaaleissa hyvin perinteistä, tanssit etukäteen suunniteltuja ja soitinten roolit ja rytmikuviot hyvin perinteisiä.
 
Hmm...puhutko nyt länsimaisesta vai afrikkalaisesta perinteestä? Sanoisin että aikanaan länsimaisten hovejen "etukäteen suunnitelluissa" tansseissa tilanne on ollut aivan sama, muusikko on tehnyt mitä on käsketty, muusikko ei todellakaan ole ollut se kuninkaita tärkeämpi ihminen. Afrikassa tilanne on taas ollut toinen, improvisointi hyvinkin tärkeä elementti niin tanssissa kuin musisoinnissakin. Tämä siis mutua, joku asiaan oikeasti perehtynyt voi kertoa tarkemmin.
 
Ja kyllä ïhmiset tanssii esim. rock-keikoillakin..yleensä vielä tanssikeikkoja vapaantuneemmin ja iloisemminkin. (Sanotaan tanssibändeille että hymyilkää enemmän; näkisittepä millä prosentilla esim. 500 henkinen tanssiyleisö hymyilee, ehkä jopa 5-10%...ilmeisesti paritanssi on noinkin kivaa puuhaa että vetää naaman vakavaksi.:))

Ja kyllä ïhmiset tanssii esim. rock-keikoillakin..yleensä vielä tanssikeikkoja vapaantuneemmin ja iloisemminkin. (Sanotaan tanssibändeille että hymyilkää enemmän; näkisittepä millä prosentilla esim. 500 henkinen tanssiyleisö hymyilee, ehkä jopa 5-10%...ilmeisesti paritanssi on noinkin kivaa puuhaa että vetää naaman vakavaksi.:))
 
Saman huomion minäkin olen tehnyt.

entäs se ero miten kohdellaan solistin bändiä tai "rivibändiä?"minä olen ainakin havainnut että ilman solistia soittaessa bändi on vieläkin ns.koiran virassa.kun soitetaan solistin matkassa arvostus on aivan erilainen....kokemuksia?

entäs se ero miten kohdellaan solistin bändiä tai "rivibändiä?"minä olen ainakin havainnut että ilman solistia soittaessa bändi on vieläkin ns.koiran virassa.kun soitetaan solistin matkassa arvostus on aivan erilainen....kokemuksia?
 
Komppia osittain. Mua tosissaan ihmetyttää se, että jos menen johonkin soittamaan humppaa, niin sama henkilö käyttäytyy mua kohtaan ihan eri tavalla, kun menen soittamaan siihen samaan paikkaan coverpoppia.
 
Taustabändissa asiat ei ihan näin pahoin kärjisty.

No jo se että luulet muusikoiden pitävän itsejään jumalina kertoo sinusta ja sinun arvoistasi paljon. Kukaan _täysjärkinen_ muusikko ei pidä itseään edes yleisöään parempana _ihmisenä_, tietysti niitäkin löytyy muusikoista, kuten myös tanssijoista, ja vaikka mistä.
 
Puhuin yleisön kokemuksesta.
 
Miksi tapahtumaan saapunut maksanut asiakas käyttäytyy eri tavalla muusikkoja kohtaan tanssipaikoissa kuin missään muualla? Minä en koe olevani yhtään erilaisempi ihminen soittaessani tanssimusiikkia tanssipaikassa kuin esim. rock/pop-musaa ravintolassa/yökerhossa, silti minua kohdellaan yleisön toimesta välillä hyvinkin eri tavalla.
 
Tämä on muuten mielenkiintoinen kysymys siksi etten koskaan millään tanssipaikalla ole havainnut yleisön käyttäytyvän millään erikoisella tavalla muusikkoja kohtaan, heidän soittaessaan tai tauolla ollessaan. Joten en siitä osaa enempää sanoakaan.
 
Silti vaikka ihminen on sama, niin roolit ja merkitykset vaihtelevat eri tilaisuuksissa. Mielestäni kannattaa yrittää hyväksyä että niin on, ja sitten voi ehkä odottaa että alkaa ymmärtää mikä ero on tanssimusiikin ja yleisön viihdytysmusiikin tms. soittamisessa.

 
Asiakkaita palvellaan,toki...joskus jopa kysytään mitä te haluaisitte seuraavaksi tanssia,jos on alkuilta ja hiljaista...ja jopa toteutetaan toivebiisejä joskus,toisin kuin eräät ;-)
 
Et viitsisi lässyttää tota samaa asiakaspalvelupaskaa...mun vaimo on sairaanhoitaja,tiedän tasan tarkkaan sen työn raskauden,mutta ei näitä nyt oikeen voi keskenään verrata,meillä on vastuu AINOASTAAN usein itsekeskeisten turakaisten viihdyttämisestä,hoitsuilla on vastuu vähän toista luokkaa...no vaikeita ihmisiä joutuu kohtaan molemmissa,se on totta;-)
 
Sitäpaitsi bändin mahdollisuus palvella jokaista henk.koht. on aika rajallista,jos on 20 paria turakaisia niin joukosta löytyy erilaisia makuja soitettavan musan suhteen,eli jokainen keikka on kompromissi,aina,koskaan et voi kaikkia miellyttää !!Vaikka kuinka hymyilisit ja palvelisit....
 
Täyttä asiaa kympillä. On tainnut mies käydä joskus keikalla.
Toisaalta näen asian niinkin, että bändimme on tuote, jota kaupataan. Ei siis välttämättä mitään yleisön palvelua. Vaan niin päin, että, kun ovat tulleet paikalle, saa luvan kelvata. Tietääkseni lipun hintaan ei ole useinkaan sisällytetty toivebiisejä, vai? Meillä ainakin yleisön palvelu, toiveiden suhteen, liittyy siihen, kuka pyytää. Veikkaan, että useimmilla on näin.
Tietysti tanssikeikalla tulee soitettua tanssimusiikkia.

(WW toteaa; toista soittajaa voi ymmärtää vain toinen soittaja. Kyllähän se pääpiirteissään näin on.)
 
Tämähän on vanha sosiologinen totuus.
Se on juuri näin myös muiden ammattien suhteen.

(WW toteaa; toista soittajaa voi ymmärtää vain toinen soittaja. Kyllähän se pääpiirteissään näin on.)
 
Tämähän on vanha sosiologinen totuus.
Se on juuri näin myös muiden ammattien suhteen.
 
-Kysyvä ei koskaan tiedä, minne eksyy. Joskus tuntuu, että ainoa, joka ymmärtää on puhelinvastaaja.
 
-Toinen soittaja ei ymmärrä toista soittajaa, vaan itseään toisen soittajan kautta :O
 
...mahoton ahforismi...

Tämä on muuten mielenkiintoinen kysymys siksi etten koskaan millään tanssipaikalla ole havainnut yleisön käyttäytyvän millään erikoisella tavalla muusikkoja kohtaan, heidän soittaessaan tai tauolla ollessaan. Joten en siitä osaa enempää sanoakaan.
 
No sittenhän sinun kannattaisi käydä sivistämässä itseäsi muissakin illanviettopaikoissa kuin tanssiravintoloissa/lavoissa. Ehkä sitten huomaisit eroavuudet asiakkaiden kritiikin/tanssimisen/hymyilemisen/yms. ilottelujen välillä. Ainakin pari muuta täälläkin on todennut saman asian, että en kai voi aivan metsässä olla?
 
Silti vaikka ihminen on sama, niin roolit ja merkitykset vaihtelevat eri tilaisuuksissa. Mielestäni kannattaa yrittää hyväksyä että niin on, ja sitten voi ehkä odottaa että alkaa ymmärtää mikä ero on tanssimusiikin ja yleisön viihdytysmusiikin tms. soittamisessa.
 
Toki, mutta ratkaisu ei ole se "vaihda ammattia". Pitää pystyä kehittämään omaa toimialaansa positiivisempaan suuntaan. Tuo ammatin vaihto on se viimeinen ratkaisu.

entäs se ero miten kohdellaan solistin bändiä tai "rivibändiä?"minä olen ainakin havainnut että ilman solistia soittaessa bändi on vieläkin ns.koiran virassa.kun soitetaan solistin matkassa arvostus on aivan erilainen....kokemuksia?
 
On siinä eroa, mutta sanoisin että erot syntyvän lähinnä maksavan osapuolen suunnalta (joka ei tod. ole pääsylipun ostajat vaan se _todellinen tilaaja_). Kyllä ne yleisön urpot heittää ihan mitä vaan oli siellä kuka tahansa laulamassa, mutta esim. bäkkärillä saattaa olla asiat paljon paremmin solistibändillä.
 
Mutta jos pistetään joku suomen suurimmista tanssiartisteista samalle keikalle jonkun suomen suurimmista pop/rock/cover -bändeistä, niin ei ole kysymystäkään kummasta poppoosta järjestäjä pitää parempaa huolta.

On siinä eroa, mutta sanoisin että erot syntyvän lähinnä maksavan osapuolen suunnalta (joka ei tod. ole pääsylipun ostajat vaan se _todellinen tilaaja_). Kyllä ne yleisön urpot heittää ihan mitä vaan oli siellä kuka tahansa laulamassa, mutta esim. bäkkärillä saattaa olla asiat paljon paremmin solistibändillä.
 
Mutta jos pistetään joku suomen suurimmista tanssiartisteista samalle keikalle jonkun suomen suurimmista pop/rock/cover -bändeistä, niin ei ole kysymystäkään kummasta poppoosta järjestäjä pitää parempaa huolta.
 
Siinähän olisikin pölinää kun Jean S. ja Jari Sillanpää kerjäisivät huomiota.

Täytyy alkaa piruuttaan käyttää ammattinimikettä "osa-aikainen tanssimuusikko" ja tutkia, minkä säväyksen se tekee!
 
-Ihan yhtä hyvän kuin 'osa-aikainen työtön'.

Puhuin yleisön kokemuksesta.
 

 
Tämä on muuten mielenkiintoinen kysymys siksi etten koskaan millään tanssipaikalla ole havainnut yleisön käyttäytyvän millään erikoisella tavalla muusikkoja kohtaan, heidän soittaessaan tai tauolla ollessaan. Joten en siitä osaa enempää sanoakaan.
 
Silti vaikka ihminen on sama, niin roolit ja merkitykset vaihtelevat eri tilaisuuksissa. Mielestäni kannattaa yrittää hyväksyä että niin on, ja sitten voi ehkä odottaa että alkaa ymmärtää mikä ero on tanssimusiikin ja yleisön viihdytysmusiikin tms. soittamisessa.
 
asiahan on nyt niin että jos tanssivan kansan mielipide on tuollainen että tanssimuusikoiden pitää vaan karistaa ylpeys viimeistä pisaraa myöten ja alkaa alistua siihen mitä suuri osa tanssikenkien kuluttajista lavoilla tekee, niin luulenpa että kohta siellä onnutaan kävelyhumppaa ihan säilykemusiikin tahtiin.
se että iki-ihanat finlandersin ukot hymyilee aina kuin hangon keksit, ei välttämättä tarkoita sitä että nekään aina niin vitun onnellisia on. (tää oli siis vaan esim.)
turakaiset odottaa että aina on hyväntuuliset ukot lauteilla huutamassa että: vittu mä rakastan humppaa!
silti useimmiten ainoa palaute on että olipa huono pändi, kai ne oli jotain juonutkin...
 
nimim: entinen huttumuusikko