Elektroniikka ja soitinrakennus ›

Olen käyttänyt omissa bassoissan ja kitaroissani muutamia erimerkkisiä vahoja, mutta en ole ollut niihin oikein tyytyväinen. Olen käsitellyt soittimeni Danish oililla ja päälle olen vetänyt muutaman sipauksen vahaa.
 
Olen käyttänyt Liberonin ja Cloun vahoja ja haluaisin tiedustella, löytyykö kenelläkään kokemuksia paremmista vahavaihtoehdoista? Osmocolori on tietysti yksi vaihtoehto, mutta autovahoista kuulemma löytyy myös merkkejä, jotka käyvät myös puulle.
 
Pistäkääs siis hyviä vahamerkkejä tänne ja kertokaa omia kokemuksia niiden paremmuudesta.

Mitä! Eikö kenelläkään ole tänän kommentoitavaa?
Eikö täällä ole ketään vahamestaria, tai edes kisälliä?
Häh!?!

No niin no, eipä tämä kovin kummoinen vastaus ole. Mutta vastaus kuitenkin.
 
Mä olen tota Danish oilia käyttänyt kyllä ja kokeillut vahaillakin. Mutta kun ovat nuo sottimet olleet kaikki sellaisia joissa on filleröimätöntä huokoista puuta (mahonki ja wenge). Noissa se vaha tukkii puun huokoset ja jää melkein väkisin näkyviin.
 
Joten olen jättänyt vahaamatta. Edelliseen vedin kolme reipasta Danish oil -kerrosta kevyin välihionnoin Mirkan harmaalla karhunkielellä. Viimeisen kerroksen hioin myös kevyesti samalla värkillä ja kiillotin sellaseksi puolikiiltäväksi vanhan t-paidan kappaleella. Miellyttävän tuntuinen ja -näköinen pinta siitä tuli.
 
Vaahterakauloihin olen kokeillut jotain vanhaa carnaubavahaa (en muista merkkiä), Korrekin carnaubavahapohjaista autovahaa sekä Bilteman Brilliant Waxia. Kaikki toimivat ihan kelvollisesti, joskin mun käteen tuo pelkkä Danish oil edellä kuvatulla tavalla laitettuna tuntuu mukavammalta.

Sanotaan nyt sen verran, että yhden kepakon olen osmolla vahaillut ja mielestäni tuli oikein hyvä siitä. Pinta on sopevan kiiltävä eikä jäänyt kaulakaan yhtään tahmeaksi, vaikka siitä joku on varoittanutkin. Pätkääkään tuo ei toki kolhuilta suojaa ja saa nähdä millainen on pitää pinta puhtaana.
 
Autovahaa en laittaisi kuin maalatulle/lakatulle pinnalle.