Tietokoneet ja musiikkiohjelmat ›

Ihan ensimmäiseksi suosittelen hankkimaan kasettidekin ja mikrofonin. On selkeä äänitellä, ja signaali&kohinasuhteen syvin olemuskin avautuu siinä samalla. Nonii, sitten asiaan, ja samalla pahoittelen seuraavan tekstin sekavuutta, siitä tuli isompi kun ajattelin.. Mutta hitaasti ja ajatuksen kanssa, kai tästä jotain saa irti.
 
1. Miten saan äänitettyä kitaraa tietokoneella?
 
- Oletan että sinulla on jo joku pömpeli josta ääni kuuluu. Tarvitset lisäksi
1. äänikortin
2. mikrofonin
3. jonkin sortin ohjelman jolla tallentaa möykkä. Jos äänität mikrofonin avulla vahvistinta, Windowsin ääninauhuri kelpaa. Ja siinä se.
 
----------------------------------
Joistakin vahvistimista löytyy line out, tai headphone out. Näitä voi käyttää hätätapauksessa jos ei mikkiä ole saatavilla. Useimmiten soundi on aika ankea. Mallintavissa tosin soundi on samaa luokkaa kuin vaikkapa Podissa, eli ihan käyttökelpoinen.
 
MISSÄÄN TAPAUKSESSA EI SAA KÄYTTÄÄ KAIUTINLÄHTÖÄ! Silloin pimenee sekä (putki)vahvistin että äänikortti. Transistorivahvistimet ei tuosta säikähdä, mutta äänikortti kyllä päästänee toimintasavut jos kovaa yrittää tuuttailla. Keinokuormalaitteiden kanssa tämäkin onnistuu, mutta jääköön se johonkin toiseen tekstiin. Jos et tiedä mitä teet, älä tee.
----------------------------------
 

 
Toinen vaihtoehto on käyttää jotain mallinnusideaa, jolloin tarvitset vain ohjelmat, kitaran ja piuhan, joskin DI-boksi on suositeltava lisävaruste, joka estää soundin rankan tummumisen line in-menoon kytkettäessä.
 
(Behringerin DI-boksi:
http://www.netzmarkt.de/thomann/tho … ringer_di100_ultra_di_prodinfo.html )
 

 
2. APUVA! Mitäs tietokoneen puolelle?!
 
Ensin ohjelma, joka toimii alustana, eli hoitaa itse äänityksen ja pyörittää efektejä. Yksi ilmainen vaihtoehto on Kristal: www.kreatives.org Muita legendaarisia vaihtoehtoja on esim. Cubase ja Logic, joihin törmää ammattistudioissakin, ja joiden kevytversioita saa hyvinkin halvalla, parhaillaan äänikortin mukana. Jos on joskus ajatuksena tehdä massiivisempiakin projekteja, suosittelen aloittamaan vaikkapa Cubasen kanssa, jotta se tulee pikkuhiljaa tutuksi. Sen verran monesta paikasta se löytyy nykyään.
 
Lisää ilmaisia vaihtoehtoja löydät täältä:
http://muusikoiden.net/keskustelu/p … p?c=33&t=28710&o=0&co=0
 

 
3. Mutta tästähän kuuluu vain plonk plonk?
 
Seuraavana valitaan efekti, joka muokkaa paljaan kitarasoundin muistuttamaan vahvistimen läpi soitettua. Vaihtoehtoja:
http://www.simulanalog.org/guitarsuite.htm
Edellämainittu tuottaa vaikkapa tämän kuuloisia räminöitä:
http://koti.mbnet.fi/fisq/mp3/kitarademot/plugarit/
http://www.askomiko.com/mp3/AntiBlues.mp3
 
http://www.izotope.com/products/audio/trash/#
Demoja:
http://www.izotope.com/products/audio/trash/samples.html
 
http://www.ndzeit.org/guitar/tubebaby.html
 

 
4. Anteeksi tyhmyyteni, mutta miten näiden pitäisi toimia..? Tuolta lataamassani Zip:ssä oli vain yksi .dll tiedosto, ja pari tekstitiedostoa. Pitääkö tuota .dll tiedostoa käyttää jonkun ohjelman kanssa?

Jep, eli kyse on vst-pluginista. Oleellisesti joutuu käyttämään jotain nauhoitus/raiturisoftaa johon saa "inserttinä" laitettua tuommoisen pluginin. Homma toimii melko vastaavanlaisesti, kuin insert-efekti oikeissakin miksereissä.
-sphujala
 
Eli ohjelman kansiossa on todennäköisesti kansio plugins, vst, vstplugins tai vastaava. Dll-tiedostot siirretään sinne, ja tadaa, ohjelman käynnistyessä näet plugarit toimivana. Toivottavasti.
 
Todennäköisesti soittaessasi huomaat ilmiön nimeltä latenssi. Eli soittamasi ääni kuuluu kajareista vasta hetken päästä, mikä häiritsee soittamista. Latenssin pienentämisen temput riippuu käytettävissä olevasta äänikortista. Ohjeita löytyy: XXX (tähän joku hyvä threadi tai selostus yleisimpiin ongelmiin ja äänikortteihin)
 
Muita threadeja aiheesta: http://muusikoiden.net/keskustelu/s … d=kitaran&c=33&dest=subject
 

 

 
5. Hyvin suosittuja vaihtoehtoja ovat myös Pod ja muut laitteet, jotka on rakennettu juuri tätä tarkoitusta varten. Laite korvaa siis vahvistimen ja mikrofonin, tai plugarit tietokoneessa. Oma mielipiteeni on että tiettyjsen soundien osalta plugarit pesee ja kuivaa Podin ja kumppanit, mutta Podien vahvana plussana on helppo roudattavuus ja käyttö vaikkapa tietokoneeseen verrattuna, eli jos keikkakäytössä tarvitsee linjasoundia, niin purnukka on hyvä vaihtoehto. Eikä hintakaan paha ole:
 
http://www.netzmarkt.de/thomann/thoiw3_behringer_vamp_prodinfo.html
 

 

 
6. Viimeisenä kuninkuuslaji, eli vahvarin äänitys. Mikrofonin malli ja paikka on tärkeitä muuttujia. Suosittuja mikrofonimalleja ovat mm.
 
Shure SM57 (klassikko, tämän kanssa ei häpeä missään. Yksinänsä vähän ylikirkaskin soundi, mutta kokonaisuudessa toimii hyvin. Jos ei soundi miellytä niin hakkaa vaikka nauloja. Pakko-ostos.)
Sennheiser MD421 (klassikko, kenties jopa vieläkin monikäyttöisempi, varsinkin bassoa sisältäville äänilähteille)
Sennheiser e609 (tästä en osaa sanoa mitään, en ole käyttänyt. Ei vielä klassikko.)
Sennheiser e606 (tunnettu myös nimellä e609 silver. 57:aa keskiäänipainotteisempi soundi)
 
Useimmiten normaaleilla dynaamisilla mikrofoneilla on tapana äänittää läheltä kajaria. Tässä pienetkin paikan vaihdot vaikuttaa hyvin paljon, joten kokeile eri kohtia ennenkuin sinetöit paikan ja pystytät aidan ympärille. Omaksi lemppariksi on muodostunut Shure SM57 ja Rode NT5 melkein keskeltä, kohtisuoraan, muutaman sentin päästä etukankaasta. (Rodesta irtoaa mukavan muhkea keskiäänipaketti, ja 57:sta saha.) Mutta tässä tapauksessa kokeilu on helppoa ja ilmaista, joten eikun väsäämään. Käyttämällä useampaa mikrofonia voit yhdistellä niiden ominaissoundien vahvuuksia (vaikka 57:n kirkkaus, Roden keskiäänet ja 421:n alaosasto), mistä myöhemmin pieni lisähuomautus.
 
Monesti lisukkeeksi laitetaan toinen mikki kauemmas, poimimaan avarampaa ääntä. Tässä normaalisti käytetään kondensaattorimikkiä, herkkyytensä takia. Mikkejä on puoli miljardia erilaista, plus niiden halpakopiot. Muutamia sekalaisia kohtuullisen edullisia:
Rode NT1A: http://www.netzmarkt.de/thomann/tho … sm1_grossmembranmikro_prodinfo.html
Rode NT5: http://www.netzmarkt.de/thomann/thoiw3_rode_nt_5_prodinfo.html
Behringer B2: http://www.netzmarkt.de/thomann/thoiw3_artikel-160027.html
 
Tähän semmoinen huomautus, että jos on tarkoituksena poimia härvelin ääni mahdollisimman autenttisena, kantsii kikkailla juurikin tilamikkien sun muiden kanssa, mutta jos ollaan tekemässä roketirollia tai hevanderia, ei välttämättä kannata/tarvitse käyttää tilamikkejä, koska kokonaisuuden kanssa useimmiten paremmin toimii kuiva ja kirkas soundi, johon 57 on klassikkoresepti. Lisäksi useamman mikin käyttö, aiheuttaa monesti kaikenlaista jännää vaihevirhettä. Niistä pääsee toki eroon kikkailemalla, mutta vaatii lisätyötä. Helpoin ja nopein ratkaisu jolla ehkäisee päänvaivaa, on siis yksi mikki. Toisaalta, vaikkapa kolmen mikin käytöllä saa valtavan valikoiman ääntä, joka equttaa itseänsä vaiheiden siirtymisen mukaan. Eli puoliluonnollisia EQ-vaihtoehtoja saa kymmenittäin, paljon, loputtomasti. (=Valitsemisen vaikeus.)
 
Soundipätkä, särösoundi kahdesta vahvarista, toiselle SM58, toiselle SM57, ja lisäksi linjasoundia sekaan.
Vahvari1: kirkas, hieman ponneton särö
Vahvari2: tummempi, liiankin tumma, tukkoinen mutta voimakas
 
Livenä maailmanmullistava jyräsoundi, nauhalla toimii jotenkuten.
http://koti.mbnet.fi/~fisq/mp3/nauhotus-demo/Skitarat2.mp3
 
Kantsii kokeilla erilaisia temppuja myös itse kajarin sijoitukselle, eli vaikkapa penkin päälle, jolloin lattiaheijastukset vähenee, tai nurkkaan jolloin saa maksimimäärän em. juttuja, tai selälleen maahan (ei comboille, kuumuu hengiltä), tai kattotuulettimeen roikkumaan tai.. Rok!
 

 

 

 
8.-20. Asiaa purukumista ja roudarinteipistä. Yllä olevilla ajatuksilla saat jo mekkalaa talteen, tämä on extraa.

#1. Normaalia mikrofonia käyttäessä on mikrofoni parempi kytkeä etuvahvistimeen kuin suoraan soundblasteriin. Etuasteen tehtävä on vahvistaa mikrofonin signaali linjatasoiseksi mahdollisimman hyvin. Suoraan Soundblasteriin tai vastaavaan kytkiessä saa kylkiäisinä huomattavan paljon suhinaa, sekä usein epäselvän soundin. Avustavaksi laitteeksi kelpaa vaikkapa pikkumikseri, tai erillinen purnukka.
 
http://www.netzmarkt.de/thomann/tho … inger_ub1002_eurorack_prodinfo.html
http://www.netzmarkt.de/thomann/tho … w3_art_tube_mp_studio_prodinfo.html
 
#2. Useampaa mikrofonia käyttäessä (joko monta mikkiä per ämyri, tai monta vahvaria yhtäaikaa, joka on kuningassoundin resepti) törmää vaihevirheisiin, jotka sotkevat soundin. Huomaat tämän siitä, että kuunnellessa yhden mikin ääntä, ja lisättäessä siihen toisen mikin ääntä, taajuusvaste muuttuu ikävästi (yläpää ja/tai basso häviää, tai ilmaantuu omituisia piikkejä tai kuoppia vasteeseen), ja voluumitaso saattaa jopa hieman laskea jossain vaiheessa kakkoskanavan nostoa. Silloin kannattaa soveltaa seuraavaa temppua:
 
Äänitä äkäistä pörinää, jollaista saa kätevästi vaikkapa laittamalla kitarapiuhan kitaran jakin sijasta sormeen vahvistimen ollessa särökanavalla. Käännä yhden äänitetyn raidan vaihe. Viivästä toista raitaa niin, että saat kajarista kuuluvan äänen minimiin, eli raidat ovat mahdollisimman tarkasti vastavaiheessa. Sitten vain toisen kanavan vaihe takaisin oikeinpäin, ja tadaa! Nyt voit säädellä mikkien balanssia sopivaa soundia varten ilman kampasuodatusongelmia.
 
#3. Särön kanssa ei kantsi mennä överiksi. Liian paljon säröä -> nauhalla täysin muhju ääni, vaikka livenä voikin tuntua sopivalta. Vähempi särö kuuluu paremmin. Jos ahdistaa niin signaali kahtia, toinen hirmusäröön ja toinen miedompaan.
 
#4. Äänittäessä kannattaa kiinnittää huomiota kitaran vireeseen... T: nimim. ei näin. Hyvän virittimen saa ilmaiseksi: http://www.cerlsoundgroup.org/cgi-bin/aptuner/apmain.html
.
 
#7. Jos huvittaisi virittää tarkasti muutenkin kuin oman koneen ääressä, niin suosittelen enemmän kuin lämpimästi Petersonin purkkeja, joista uusin ja pienin on suorastaa nerokas, sillä samalla hoituu myös alussa mainittu DI-boksin virka...
http://www.petersontuners.com/products/strobostomp/index.cfm
 
#6. Äänittäessä on jo liian myöhäistä, mutta jos tuntuu että kitara ei oikein pelaa vireensä suhteen, niin kurkkaa:
http://muusikoiden.net/keskustelu/p … hp?c=31&t=37618&o=0#p467322
 
#7. Jos ahdistaa äänittää tuhatta ja sataa hönkyvän vahvaripinon vieressä, koska on pakko, että saa kiertoa aikaan, kantsii jälleen jakaa signaali kahdeksi. Jättipino huutamaan oven taakse, kitaran viereen pikkuvahvari hirmusäröllä, josta saat sen feedbackin. Mesa Boogie Studio22 on kova peli kiertämään kauniisti todella hiljaisellakin voluumilla. Kierto on tyyppiä "loputon sustaini oktaavia ylempää", vs. joidenkin vahvarien heinäsirkkakorkea "SKRIIIIII!!!!", jonka ihmisreaktio on "No voi ny perkele!"
 
#8. Keinokuormat on kivoja. Vahvaria ei yleensä kannata tykittää aivan täysillä, jos ei juuri sitä soundia hae, mutta puolivälin tienoilla ajaminen tuo monesti eloisamman soundin kuin volumenapin asento 0.01.
 
#9. Signaalin jakamiseen hankkisin Voodoo Labin amp selectorin (4 vahvaria, jippii!!), jos ei jo olisi hankittuna Roger Mayerin Crossroadsia. Voodoo Labista en tiedä, mutta Crossroadsissa on muuntajaerotettu lähtö, eli olet turvassa maahurinoiden lisäksi myös sähköiskuilta. (Saan kotona sähköä sormille joka kerta kun kytken vahvarin eri huoneeseen, ja se pääsee kosketukseen tietokoneen kanssa. Eli kitara -> jakopurkki -> piuha1 koneeseen -> piuha2 vahvariin, ja sitten koskee yhtäaikaa kitaran kieliin ja tietokoneeseen. Vaarallista touhua... Crossroads siis poisti tämän vaaran, joskin vain silloin kun se on päällä, jonka huomasin taas siitä sähköstä sormissa...)
 
Noni, sit eikun parantelemaan.