kovimmat rumpalit kautta aikain mun silmissä sean reinert,gene hoglan,derek roddy,hellhammer,trym,tomas haake,danny carey,vinnie colaiuta,dennis chamber,terry bozzio,dave lombardo,john bonham,billy cobham,jack de johnette,tony williams,nicholas barker,peter erskine,joel rosenblatt,steve gadd,jeff porcaro,virgil donati,simon philips,mike mangini,neil peart,steve smith joey jordison,david silveria,john dolmayan,raymond herrera,abe cunningham, rami eskelinen,teppo mäkynen,jukka uotila,sami kuoppamäki,markus ketola,jaska raatikainen,heikki,malmberg,anssi nykänen,antti lehtinen,jartsa karvonen, pitäisi varmaan sanoa vielä max roach,elvin jones,buddy rich ja gene krupa,art blakey.... tuliko tarpeeksi nimiä. suomalaisista pidän erityisesti rami eskelisen tyylistä soittaa, tarkka ja omaperäinenkin. kuoppamäestä ei tarvii varmaan paljoo erikseen sanoa... |
haake on tarkemman oloinen soittaja,suorastaan konemainen ajoittain.haaken rytmiikantaju/independence on erilainen portnoyhyn verrattuna,portnoyllä hillitön fillaaminen joka välissä pakkomielteenä...haake osaa erikoisesti lukittaa koordinaationsa/ polkemansa tuplabasarit käsien kanssa eri timeen menevään kitarariffiin ja soittamaan käsillä vielä jotain kuviota päälle.. näin näkisin asian. Aika hyvä kuvaus. Itse pidän kyllä Portnoysta (Kaikki DT:n studioalbumit löytyvät hyllystä), mutta jos ihan rehellisiä ollaan, niin Haake vetää pidemmän korren teknisellä tasolla. Makuasia, kumman tyylistä pitää enemmän. Meshuggahilta ei taida edes löytyä biisiä, missä Haake ei vetäisi odd-timellä. Paitsi Acrid Placidity. Kuuntele vaikka Soul Burn, niin kuulee sen Haaken taidon. Hän o Kyrp. |