Yleistä keskustelua musiikista ›

http://www.hob.com/artistfeatures/special/gospelbrunch/
 
ja sieltä Blind Boys of Alabaman livepätkää pyörimään. Niissä ukoissa on enemmän munaa kuin kokonaisessa hautomossa.

Gospel on pop ! positiivisena ilmiönä on, vaikka monet sen "paasaamisena" käsittävät, se että sanoituksissa on yleensä ihan joku idea.
 
Tuosta gospelin yhdistämisestä eri musiikkilajien kanssa voisin lainata pelastusarmeijan perustajaa William Booth:ia joka huomasi että sen aikainen uskonnollinen musiikki ei toiminut hänen "kohderyhmällään" (eli syrjäytyneet, tavan duunarit, alkoholistit, jne...). Niinpä hän otti sävellykset suosituimmista kapakka- ja juomalauluista sanoittaen ne uudestaan hengellisiksi. Tämähän aiheutti tietysti kauhean haloon, kun herra Boothia sitten asian tiimoilta kritisoiden lähestyttiin hän totesi että : "miksi saatanalla pitäisi olla parhaat sävelet" :-)

Gospelhan on rock vaikutteista musiikkia, missä on sanomaa Herrasta ja jotain. Se nyt on ihan jees, mutta en enää oikein oo kuunnellut sitä. Se vaan ärsyttää, kun porukka sekoittaa gospelin ja kristillisenmusiikin keskenään.

Itsellä ei mitään gospelia vastaan.

No kyllähän tuota hyllystä löytyy...The Rain ja Terapia etunenässä...

Gospelhan on rock vaikutteista musiikkia, missä on sanomaa Herrasta ja jotain. Se nyt on ihan jees, mutta en enää oikein oo kuunnellut sitä. Se vaan ärsyttää, kun porukka sekoittaa gospelin ja kristillisenmusiikin keskenään.
 
Juurikin ei näin. Siitä, pitäisikö sanaa "gospel" käyttää kaikesta hengellisestä musiikista vai vain siitä genrestä mitä se alunperin tarkoittaa on puhuttu M:netissä jo aivan tarpeeksi.

Miksi ylipäätään sellaiset levyt, joilla on kristillistä sanomaa, on pistetty erilleen muista levyistä? Mikseivät ne Terapian ja The Rainin levyt voisi olla saman tien rock-hyllyssä, kun rokkiahan ne selvästi ovat? Onko Jeesus joillekin ihmisille niin paha kirosana, että heidän mielikseen on pistetty kaikki Jeesus-musiikki omaan hyllyynsä, etteivät he vahingossakaan siihen törmäisi?
 
Eiköhän se ole lähinnä päinvastoin, että nämä jotkut "äärikristiyt", jotka eivät kuuntele muuta kuin gengellistä rock-musiikkia, vahingossa löydä saatanan musiikkia tai jotain
 
Ja tarkoituksena ei ollut siis vittuilla tai mitää, vaikka käytin tollasta ilmaisua kuin "äärikristiyt". Tykkään itsekin tietystiä gospeljutuista, kuten Juha Tapio ja Pekka Simojoen projektit.

Nyt ällistyin. Täällähän ei edes tapeltu.
 
Sen sijaan, jos sävellys on hyvä ja sanoituksessa pohdiskellaan mielenkiintoisia asioita älykkäästi kristillisestä näkökulmasta (ilman liian räikeää julistusta), tilanne onkin vallan erilainen.
 
Näinpä. Tälläisiä bändejä on vain valitettavan vähän. Oikeastaan tulevat mieleen ainoastaan Terapia sekä The Rain, ja näistäkin ensiksi mainittu lopettaa ensi kesänä. Hyvää gospelrokkia etsivien kannataa katsastaa Terapian Hoosianna, K23 ja Joona, sekä Rainilta ainakin uudempi levy Tie 316.
 
Mainittakoon myös M.netin oman Juccizen gospelbändi Turvakytkin, joka on myös ihan kelpo tavaraa. Se on kylläkin enempi poppia kuin edellämainitut.
 
Hevijyyrille suosittelen Oratoriota ja Lumina Polarista, räppimaakareille Daikinia, Jagea ja Ruudolfia.

Varmasti hyvää kamaa ja hienoa miten monet ihmiset saavat voimaa arjen koettelemuksiin hengellisistä ralleista. Itse en ole gopselin puolelta löytänyt musiikillisesti niin kovaa aktia, että olisin faniksi julistautunut, mutta iso käsi kaikille jotka sanomaa näin vievät eteenpäin.
 
Esim. Dylanin Slow train coming on komea hengellinen kiekko, kun hän jättää julistamisen vähemmälle ja jättää pelivaraa kuulijan omalle tulkinnalle. Jos haluan hengellistä kuulla, niin se on tällaista vähän lunkimpaa menoa, sen moneen kertaan kierrätetyn ylistämisen sijaan.

Onko se kuorolaulusetti gospelia?

Tietääkö joku muuten jotain gospelbändiä tai -artistia (tai edes gospelhenkistä), jonka musiikki luokiteltaisiin jossain määrin progeksi? Olen kyllä koettanut etsiä, mutta ei oikein tunnu löytyvän. Niitä harvoja löytöjä on aiemmin mainitsemani Iona, joka kolahtaakin sitten todella kovaa.

Suosittelen Elvis Presleyn levyjä: How Great Thou Art, His Hand In Mine, Amazing Grace

Tietääkö joku muuten jotain gospelbändiä tai -artistia (tai edes gospelhenkistä), jonka musiikki luokiteltaisiin jossain määrin progeksi? Olen kyllä koettanut etsiä, mutta ei oikein tunnu löytyvän. Niitä harvoja löytöjä on aiemmin mainitsemani Iona, joka kolahtaakin sitten todella kovaa.
 
V.I.P:n levyt Maahan Kauneuden ja Plugged. Ovat semmosta heviprogea. Äijät on tekniikkansa opetelleet.

Sysimusta jenkkigospel (ns. nykygospel) puree kyllä täysillä.
 
Groove FM:n Higher Ground on nykyään pakkokuunneltavaa.

Groove FM:n Higher Ground on nykyään pakkokuunneltavaa.

Jep, aivan sairaan hienoa musaa tuolta tulee. Ehkä paras kevyen musan ohjelma radiossa tälllä hetkellä...jopa tällanen pakana kuuntelee sunnuntaina aina ton.

Höh. Ovatko ihmiset löytäneet netiketin jostain vai miksi täällä ei tapella? Vaikka joku joskus saisi erävoiton tässä aiheessa niin eihän sota siihen lopu! :D
 
Mun kantani kysymykseen on että gospel-musiikki on ihan yhtä miellyttävää kuunneltavaa kuin mikä tahansa musiikki. Se on siis muusikosta kiinni mitä se tekee - oli se sitten uskoaan tunnustava ja toteuttava kristitty tai ei. On sitä huonoakin gospelia, muttei pahaa ;)

Höh. Ovatko ihmiset löytäneet netiketin jostain vai miksi täällä ei tapella?
 
Eiköhän näinkin aktiivisesti ja johdonmukaisesti valvotulla keskustelupalstalla riitä tuo, että joka toisessa viestissä muistetaan toivoa asiallista keskustelua puolivillaisen vittuilun sijaan.

eikä niin vähääkään. Hölynpölyä höystettynä jeesustelulla.
 
kyllä. jeesustelijat saavat mun puolesta ihan vapaasti mesota kunhan mun ei tarvi kuunnella

Eipä ole mitään gospelia vastaan. Tosin ainut gospelbändi joka minuun kolahtaa on The Rain, mutta se sitäkin enemmän.