Aloittelijat ›

Mitä hyötyä on skaaloista? Oikeastaan en ole aloittelija, mutta pistin silti tänne osioon tämän. En mitenkään dissaa skaalojen osaajia, mutta tällä hetkellä ihmetyttää. Osaan soittaa oikeastaan kaikenkuuloista ihan improvisaatiolla enkä osaa yhtään skaalaa. Mihin siis tarvitsen skaaloja? Haluaisin kiitos fiksuja vastauksia.

Jos tiedetään että joku biisi menee E-mollissa, voidaan sen biisin päälle soittaa sooloa E-mollissa tai vaikka G-duurissa. Käytännössä siis tiedetään, mitkä sävelet otelaudalla kuulostavat "hyvältä" jo kappaleen sävellajia tarkasteltaessa.

Mihin siis tarvitsen skaaloja? Haluaisin kiitos fiksuja vastauksia.
 
Syventämään musiikillista osaamista ja ymmärtämistä. Laajentamaan musiikillista sanavarastoa ja edesauttaa siten luovuutta.
Sama koskee oikeastaan kaikkea uuden opettelemista. Skaalat nyt ovat aika pirun tärkeä asia instrumentin hallintaa ja musiikkia yleensäkin. Improvisoidessa sä käytät tahtomattasikin skaaloja, vaikket tietäisikään mitä ne ovat.

Ihan fiksuja nuo skaalat kieltämättä, kun tajuaa jotain. Olen tosin kiero ihminen ja soitan vähän mistä sattuu. Riittää, kun kuulostaa hyvältä.
 
Päätin etten jaksa opetella skaaloja. Laiska paska.

Ihan fiksuja nuo skaalat kieltämättä, kun tajuaa jotain. Olen tosin kiero ihminen ja soitan vähän mistä sattuu. Riittää, kun kuulostaa hyvältä.
 
Päätin etten jaksa opetella skaaloja. Laiska paska.
 
Niitten soitteleminen on aika hyvää tekniikkaharjoittelua soittimesta riippumatta.
Kun vetää sujuvasti kaikki moodit eri sävellajeissa, siitä on apua sooloilemiseen.

Ihan fiksuja nuo skaalat kieltämättä, kun tajuaa jotain. Olen tosin kiero ihminen ja soitan vähän mistä sattuu. Riittää, kun kuulostaa hyvältä.
 
Päätin etten jaksa opetella skaaloja. Laiska paska.
 
Kyllä ne varmaan joskus sullakin hyppää silmille, kun etenet siinä soittohommassa. Kyllä ne kannattaa opetella, usko pois. Kun ne skaalat ei ole musiikissa mikään irrallinen juttu, vaan niiden avulla voi oikeastaan hahmottaa ihan kaiken, soinnutkin.

Osaan soittaa oikeastaan kaikenkuuloista ihan improvisaatiolla enkä osaa yhtään skaalaa.
 
Eli toisin sanoen osaat tavallisimmat skaalat, muttet tiedä niiden nimiä? Se on ihan ok, ei tarvitsekaan tietää. Kyllä korva sanoo, koska jotkut nuotit liittyvät toisiinsa, kun tarpeeksi monenlaista treenaa.
 
Se, että monet opettelevat ensin erilaisia asteikkoja, ja sitten vasta soveltavat niitä musiikkiin, on vain toinen tapa lähestyä samaa asiaa.
 
Tässä elämässä saa aika ajoin törmätä soittajiin, joilla on esimerkiksi sointuoppi aika hyvin hallussa, mutta eivät tiedä yhdenkään sävelen nimeä, saati duuria mollista. Miksi siis pitäisi tietää, mikä on miksolyydinen ja mikä fryyginen? Sen sijaan soittaa ne pitää kyllä osata, siitä olen samaa mieltä, mutta kyllä ne ihan luonnostaankin löytyvät.
 
Musiikki on ollut ensin, ja se on korvalla löydettävissä, erilaiset nimet ja merkitsemistavat on kehitetty vasta jälkeenpäin.

Päätin etten jaksa opetella skaaloja. Laiska paska.
 
Rehellisiä sanoja, plussaa ropisee.

sitten on näitä jamppoja jotka opettelevat skaalat - ja soittelevat niitä lopun ikäänsä kuulostamatta kovinkaan innovatiivisilta. muutenkin olen sitä mieltä että melodiat ovat jautaa, soolot perseestä.

muutenkin olen sitä mieltä että melodiat ovat jautaa, soolot perseestä.
Kummallisen ristiriitainen toteamus.
 
Enpä oo melodiasoittaja, mutta mielestäni hyvä soolo on melodinen, oli siinä tilua tai ei. Tilussakin on ne kiintopisteensä, jotka muodostaa melodian. Ja melodinen soolonsoitto on taito sinänsä (puhun siis yksiäänisestä linjakkaasta improvisoinnista, ei saivarrella arpeggioilla tai block chordeilla). Eikä niitä melodioita synny ilman skaaloja. Ja (Provo alert) skaalatiedottomien soittajien melodiat tuppaa olemaan sitä sun tätä.
 
Tietämättään mitä on tekemässä voi saada hienoja juttuja aikaan. Mutta kannattaako se pidemmän päälle? Kyllä laulajankin olisi hyvä tietää kappaleen sanojen merkitys, esim. eri kielellä (puhumattakaan omalla äidinkielellä) laulettaessa. Sitä paitsi, jos soittajan tulee tietää mitä säveliä mihinkin sointuun kuuluu, niin siihen muutaman (mieluiten oikean) lisäsävelen opiskelun ei luulisi olevan liian suuri kynnys.
 
Oikeasti:Ihme meininki nykyään. On tullut muutamakin kitaristi vastaan jotka repivät jotain maj+11, 9,+11,13-sointuja fiilispohjalta. Kun sitten kysytään että mikä sointu tuo on, niin vastaus kuuluu: emmä tiiä. Randomillahan ne runotkin kirjoitetaan.....

Aika jännää: Se, että osaisi teknisesti oman soittimensa, jotenkin haittaisi luovuutta???
 
Aika jännä näkemys.

Mistäköhän löytäisi mukavaa oppimateriaali noiden opetteluun ?

Mistäköhän löytäisi mukavaa oppimateriaali noiden opetteluun ?
 
Älä nyt ainakaan:
 
1) vilkaise teoria ja säveltäminen -palstalle
2) käy kirjastossa
3) huomioi, että käytössäsi on koko Internet ja sen sisältämä tieto.

Mitä hyötyä on skaaloista? Oikeastaan en ole aloittelija, mutta pistin silti tänne osioon tämän. En mitenkään dissaa skaalojen osaajia, mutta tällä hetkellä ihmetyttää. Osaan soittaa oikeastaan kaikenkuuloista ihan improvisaatiolla enkä osaa yhtään skaalaa. Mihin siis tarvitsen skaaloja? Haluaisin kiitos fiksuja vastauksia.
 
Niiden tietäminen helpottaa kuulemista/soittamista. Haluaisin olla soittaja, jonka korva toimii koko ajan paremmin. Teoria (tässä skaalat) helpottaa työtäni. Erikorkuisten äänten kuuleminen suhteessa sointuun (moodi/skaala) johtuu ositttain "kuulemaan oppimisesta", osittain "valistuneesta arvauksesta"/"tiedosta". Toisin sanoen, korvakuulolta soittaminen ja "fiksusti improvisoiminen" helpottuu huomattavasti kun tietää skaalan(/moodin) sävelet ja niiden tehtävän.
 
En siis ajattele skaalaa edestakaisin kelattavana asteikkona. Valitettavasti varmaan aika usein soittelen tuontyyppisiä asioita.

Pikkasen off topic, mutta miten te harjottelette yleensä skaaloja. Nauha kerrallaan vai kieli kerrallaan vai miten se kävis parhaiten?

Pikkasen off topic, mutta miten te harjottelette yleensä skaaloja. Nauha kerrallaan vai kieli kerrallaan vai miten se kävis parhaiten?
 
Ensin opettelin kaikki ulkoa ja sitten soitin ne. Tosin en kitaralla vaan fonilla. Todella luovalla tavalla treenasinkin, eka duurimoodit, sit melodisen ja harmonisen mollin...
 
Ehkä hyvä tapa treenata niitä ois soittaa aina yhteen sointuun liittyvät kerrallaan? Ehkä?

Älä nyt ainakaan:
 
1) vilkaise teoria ja säveltäminen -palstalle
2) käy kirjastossa
3) huomioi, että käytössäsi on koko Internet ja sen sisältämä tieto.
 
älä nyt ainakaan tee näitä virheitä..

Nuotitkin menee,
 
Eli osaat jo periaatteessa perusskaalat.
 
Niin ja mitä hyötyä skaaloista, no tota: Auttaa lukemaan sujuvasti nuotteja, mahdollistavat sointujen ja harmonian ymmärtämisen. Yksinkertaistavat sävellysprosessia (ja toimivat kriittisenä osa-alueena muutenkin perinteisessä sävellyksessä) Monipuolistavat ja tuovat näkökulmia improvisointiin. Helpottavat kappaleiden blokkailua.
 
Tollasta tuli nyt ekaks mieleen.
 
Mutta toki ilmankin pärjäilee, jos tykkää vaan improvisoida korvalla.

Oikeasti:Ihme meininki nykyään. On tullut muutamakin kitaristi vastaan jotka repivät jotain maj+11, 9,+11,13-sointuja fiilispohjalta. Kun sitten kysytään että mikä sointu tuo on, niin vastaus kuuluu: emmä tiiä. Randomillahan ne runotkin kirjoitetaan.....
 
Tuu multa kysymään mitä sointuja mä soitan. En mä tiedä läheskään aina niiden nimiä. Otan sitten aina niistä selvää kun mun ne tarvii tietää.