Rock, pop, alternative ›

Ostin muutama päivä sitten Rumban jutun perusteella Silverbullitin Arclightin. Melkoinen sekametilisoppa tämä ruotsin garagepsykedeliaorkesteri. Löytyy konepoppia, huutoa ja meteliä sekä synkistelyä. Muutaman kerran olen vasta kuunnellut (Poets of the Fallin kuuntelu vie kaiken ajan), joten en vielä arviota tähän jätä. Oletteko muut kuulleet kyseistä orkesteria?

Näin pari vuotta sitten livenä pienillä yhden päivän indiefestareilla Ruotsissa. Kova meininki oli, selvin päin nähtynä välillä suorastaan pelottava. Lavakin pääsi soittaessa hajoamaan, romahti yhdestä kohtaa alas. Vaikka eipä se kyllä ollut kuin ehkä 20 cm korkea. Levyltä en ole bändiä kuullut, eikä keikaltakaan oikein mieleen jäänyt, että millaista se musiikki sitten lopulta oli. Jonnekin 60-luvun psykedeliaan päin ainakin silloin muistaakseni vähän viitattiin. Olihan niillä urut ja kaikki.

Jukka Rintamäki on basisti joo. "Me jollaan Sjilvärbullit, sykkedeelist tää vähhän o joo." Mielenkiintoinen haastateltava on kuulemma.
 
Arclight on aivan tajuton teos. Aika Primal Screamia, mutta ei häiritsevästi. Spacemen 3 ja Stooges ja Neu! kohtaa vastustamattomalla tavalla.

piti käydä mielenkiinnosta kuuntelemassa. joitakin ihan kuunneltavia juttuja. harvemmin muuten näkee noin kattavia musiikkinäytteitä netissä.
 
http://www.silverbullit.se/mp3_video.htm

Eilen tuli kitaramassa yksi biisi. Aika hyvältä kuulosti.

Pitääpä nostaa...
 
Hankin levyn pari viikkoa sitten ja alkuhämmenyksen jälkeen voi sanoa, että tykkään todella paljon! Ei lainkaan sekameteliä tai edes kovin psykedeelistä, kun on muutaman kerran ehtinyt kuuntelemaan läpi. Laulussa kuuluu tässäkin tapauksessa Ian Curtis, mutta sehän ei haittaa. Riffit ja melodiat on todella tarttuvia ja tunnelma senkun käy hartaammaksi kohti loppua. Viimeiseksi onkin sitten jätetty todellinen herkkupala. Sanokaa vaan hulluksi, mutta jostain syystä meikäläiselle tulee 22-pp mieleen raidasta nro.4...