Kitarat: kitarakamat ›

Tervehdys. Nyt olisi hakusessa makumieltymyksiä seuraavilla
ehdoilla: mikä on mielestäsi paras fuzz-pedaali hintaluokassa
alle 100 euroa? Pedaalin olisi hyvä olla edelleen
valmistuksessa /saatavilla ja se ei saa "syödä soundia" eli
ehkäpä kyseessä on jopa true bypass verme..
 
Kysynkö mahdottomia? Luultavasti. =)

Joku Axis Fuzz on itseasiassa aikas helppo rakennella itse.
Ohjeitakin pitäis löytyä ihan Googlettamalla joku "Axis Face" tai "Axis Face Fuzz". Muistaakseni osat sai ilman koteloa jollain 20e ja niistä rakentelee jonkun 3-5 fuzzia. Ei muuta kuin PNP tai NPN trankkuja metsästämään (spelektroniikasta saapi ihan kätsysti) ja kolvaileen =)

Mulla on tuollainen käsintehty fuzz: http://tinyurl.com/4calm Se on erään suomalaisen tyypin tekemä Fulltone '69 pedal -klooni, germaniumtrankuilla. Erittäin siistiä käsityötä, kuva sisältä: http://tinyurl.com/4fyuj
 
Maksoi reilun sata euroa, olisiko ollut jotakin 120e tjsp. Jos kiinnostut, niin voin pistää tyypin yhteystietoja yksityisviestinä. En tosin mene takuuseen, että sillä noita vielä on.

Aika paha. Tuohon hintaluokkaan ei montakaan vaihtoehtoa uutena löydy. Lähimpänä varmaankin S.I.B. Nick Nitro, löytyy Kitarapajalta hintaan 119€. Hyvältä on vaikuttanut, kun olen testannut, bonuksena samoissa kuorissa vielä varsin hyvältä kuulostava octavia. Tämä on minulla hankintalistalla, kohtuuhintainen ja monipuolinen vehje. True bypassista on vähän ristiriitaisia tietoja ja havaintoja, minulla on S.I.B. Mr. Echo enkä usko että siinä sellaista olisi...
 
Sitten toki Electro-Harmonix Big Muff, Custom-Soundsilla 79€. Toiset tykkää kovastikin, minusta ihan kiva. Uusimmissa USA-malleissa on ehkä TBP, tällaista ainakin huhutaan, mutta en ole katsonut itse.
 
Ibanez FZ7 Fuzz. En tiedä hinnasta, alle 100€ kuitenkin. Tämä on oikein kiva, jos tykkää häiriintyneistä soundeista.
 
Zoom Ultra Fuzz. Vaikka Zuumi onkin, tämä on loistava. Ei valmisteta enää, mutta saattaa vielä löytyä kauppojen hyllyistä. Valmistaja sanoo että siinä on "true hardwired bypass" tai jotain muuta soopaa jolla yleensä tarkoitetaan jotain muuta kuin aitoa asiaa. Kytkin ainakin näyttää aika oudolta...
 
DOD tekee aina välillä fuzzeja, esim. FX-52 Classic Fuzz on varsin käypä Big Muff -kopio. Saattaa löytää halvalla.
 
Pari rahaa kalliimpia ovat Effector 13 -pedaalit, Custom-Soundsilta jälleen... Näitä ajattelin kerätä koko sarjan, testailin paria ja huh huh. Valmistajan sivuilta löytyy myös ääninäytteitä ;-)
 
Tuommoisia tuli mieleen. Fulltonet ja vastaavat menevät käytettyinäkin tuonne 200€ tienoille, ovat kyllä jopa uusina hintansa arvoisia. Satasen pintaan voisi hyvällä onnella löytää käytettynä vaikkapa Voodoo Labin Superfuzzin.
 
Olihan noita nyt muutama kuitenkin...

Sitten toki Electro-Harmonix Big Muff, Custom-Soundsilla 79€. Toiset tykkää kovastikin, minusta ihan kiva. Uusimmissa USA-malleissa on ehkä TBP, tällaista ainakin huhutaan, mutta en ole katsonut itse.
 
Tuo on omanlaisensa "klassikko", jonka hankintaa ovat
toistaiseksi ehkäisseet huhut "soundi-syöppöydestä".
Jos tämä huhu osoittautuisi vääräksi, hankkisin heti.
Yhtään "soundi-imuria" en enää signaaliketjuun huoli! =)
 
Ibanez FZ7 Fuzz. En tiedä hinnasta, alle 100€ kuitenkin. Tämä on oikein kiva, jos tykkää häiriintyneistä soundeista.
 
Tätä on muutkin hinta/laatu -suhteessa kehuneet...
Mutta miten mahtaa olla edellämainitut ei-toivotut
soundin muokkautumiset off-asennossa?

Ibanez OD-850. Ei varsinaisesti fuzz, mutta ei kyllä OD:kaan, noita on vaa vähä harvoin liikkeel enää. Omani toimii kyllä ihan fuzzin toimessa/tubescreamerin jälkeen jonkin sortin boosterina.

Yhtään "soundi-imuria" en enää signaaliketjuun huoli! =)
 
En tosiaan ole avannut tuollaista uutta USA-reissueta, mutta luulisin että sen true bypassaaminen ei ole kummoinenkaan homma. Tein taannoin vanhaan (olisiko ollut -77 tai -78) Big Muffiin TBP-kytkennän, ei vaatinut kummoisiakaan ponnistuksia.
 
Mutta miten mahtaa olla edellämainitut ei-toivotut
soundin muokkautumiset off-asennossa?
 
FZ7 käyttäytyy ihan kiltisti, en ole huomannut ihmeempää värittymistä joka olisi tullut nimenomaan siitä. Mahdollista tietty on että vaikkapa wahin tai germaniumfuzzin edessä FZ7 saattaa yllättää.
 
Ihan eri juttu on sitten se, että FZ7 on mainio hupisoundien lähde, mutta sen perusfuzzsoundit eivät ole mitenkään ihmeellisiä. Säätövaraa on aika vähän ja perussoundi on pikemminkin ohut ja räkäinen kuin bigmuffimaisen muheva. Damage-soundit ovat lumoavia!

Kysymys: "paras fuzz", sotii mielestäni hieman "we got the fuzzbox ja and weŽre gonna use it" - henkeä vastaa.
 
Fuzz ei ole kuin (IMHO:) distortion tai overdrive, jota käytetään loisteliaan täyteläisen ja ehdottomasti musiikkityylin mukaisen trendikkään soundin luomiseen - paras fuzz on se jolla saat persoonallisen ja erottuvan soundin - kohinan ja häiriöiden kanssa tai ilman.
 
PS: kaikki EH:n pedaalit myös Big Muff tuntuvat syövän jalointa kristallista sointia, siksi ne ovatkin mainio tapa tehdä persoonallinen lo-fi tyylinen "paska-soundi".

Fuzz ei ole kuin (IMHO:) distortion tai overdrive, jota käytetään loisteliaan täyteläisen ja ehdottomasti musiikkityylin mukaisen trendikkään soundin luomiseen - paras fuzz on se jolla saat persoonallisen ja erottuvan soundin - kohinan ja häiriöiden kanssa tai ilman.
 
Juuri näin. Futsi korreloi yleensä räkäistä kätkätystä.
 
Mulla on muutama futsi joista suosikkejani ovat:
- Boss Hyper Fuzz FZ-3, josta lähtee juuri se vittumainen makea ärinä
- Jim Dunlop Jimi Hendrix System Fuzz, josta taas saa sellaisen mukavan vanhan liiton pehmeän pörinän aikaan
 
Munsta hyvä futsi ei saa maksaa paljoa. Karsastan käsintehtyjä boutique-futseja juuri tästä syystä.

Juuri näin. Futsi korreloi yleensä räkäistä kätkätystä.
 
Niin.... muistakaa; se legendaarinen mekaaninen äänensärkijä, josta saa räkäisen ja käkättävän äänen voi löytyä minkä tahansa narikan löytökorista.
 
Vastarintamiesten Holy Grail......

Tietysti parhaita ovat Fuzz Face:t germanium ja silikooniversiot - ovat vain erilaisia. Ja Big Muff täytyy mainita mutta sitäkin on jo lähes lukemattomia eri versioita.
Mutta jos haluaa säätöä, niin tietysti Fuzz Factory jota olen ulkomailla (moneenkertaan) testaillut (ja kuolannut).
(Ja rakensin loppujen lopuksi kun ei niitä täällä myydä... eli meni siis alle 100€ hintaan ;-))

Itsellä on tuo fuzz facen reissue poljin ja tyytyväinen itse olen ollut. Fuzz kun on kaakossa, niin saa kitaran volumepotikalla säädettyä kuitenkin lähes puhtaaksi ja kun kaakossa niin aivan tukkoon. Näissäkin kai voi olla yksilökohtaisia eroja aika paljon, ainakin jotain huhuja olen kuullut. True bypass olisi tuossa kuitenkin varmaan tarpeen. Onko kukaan tehnyt noihin?

Itte kyllä diggaan tosta jenkkibigmuffista. Dlx:ssä taisi olla halpakin ainakin yhessä vaiheessa, kaveri osti sieltä ja makso kait jotain 60€. Toisaalta, en ole kovin montaa fuzzia testannutkaan :)

Itse pidän kyllä eniten itserakennetusta Fuzz Face-kloonista. No joo, itse tehty on aina itse tehty ja blah blah, mutta kaveritkin diggaa.

(Ja rakensin loppujen lopuksi kun ei niitä täällä myydä... eli meni siis alle 100€ hintaan ;-))
 
Fuzz Factory saa kuolan virtaamaan täälläkin. Vaikka tuosta onkin nyt tullut markkinoille edullisempi (nimeltään vertex tai jotain) versio, rakentaisi moisen mieluusti itsekin. FF:n skemoja tai rakennusohjeita en ole vain mistään löytänyt. Sopisiko kysellä mistä sinua onnisti löytää ohjeet?-)

Kysymys: "paras fuzz", sotii mielestäni hieman "we got the fuzzbox ja and weŽre gonna use it" - henkeä vastaa.
 
Fuzz ei ole kuin (IMHO:) distortion tai overdrive, jota käytetään loisteliaan täyteläisen ja ehdottomasti musiikkityylin mukaisen trendikkään soundin luomiseen - paras fuzz on se jolla saat persoonallisen ja erottuvan soundin - kohinan ja häiriöiden kanssa tai ilman.
 
Mieluusti kunnioitan tällaista "militantti-suuntausta", mutta
kun omat tarpeet ovat vain niin perin toiset. =) Mulle fuzz
on kuitenkin vain yksi tietty soundimaailma muiden joukossa,
jonka haluaisin kamoillani tuottaa. Kun ketjussa on määrä
X pedaaleja, niin silloin ei halua niiden kaikkien (tai
oikeastaan yhdenkään) tuottavan ylimääräistä signaalin
syöntiä (enemmän kuin on IHAN "pakko").
 
Toisaalta kyse on myös reilusti laiskuudesta eli minä en
jaksa koskaan vaihdella pedaalilaudan koostumusta ja/tai
järjestystä muuta kuin äänitystilanteessa. Tässä mielessä
kaikki signaalia heikentävät vempeleet ovat vittumaisia.
Yhden fuzzin vuoksi ei halua että kaikki soundit kuulostavat
kolmen pennin rahinalta. Ennemmin olen ilman fuzzia... =)

Hyper Fuzz on kyllä mainio ja monipuolinen. Tarvittaessa tosi härski peli. Itse käytän sitä näin: gainit nollille, kitarasta kaulamikki, volaa siihen noin 2, ja vahvistimesta särökanava: mahtavan rouhea soundi!
 
Tuolta Tonelok-arvostelusta löytyy tästä klippi, jossa fuzzi ennen wahia...

No miten olisi toinen ääripää: Line 6 DM4 disotortion modeller siinä on ainakin kolme hyvää fuzz-mallinnusta: Big Muff, Fuzz Face ja Tonebender.
 
Ai niin--- se hinta.

Ibanez FZ-7 on tosiaan hyvä hintaansa nähden, ja muutenkin käypä peli. Parhaat fuzzit mielestäni ovat Roger Mayer Classic Fuzz ja Ibanez Standard Fuzz, joista ainakin Mayerin saa käytettynä alle sadan euron. Ehdottaisin sitä.