Rummut: rumpukamat ›

Eiköhän tämä keskustelu ole nyt käyty loppuun.

Leben und Leben Lassen !
 
Larsilla on bändi. Larsin bändi tekee sen, minkä Lars käskee. Lars on tarpeeksi hyvä rumpali omaan bändiinsä.
 
Miksi Larsia pitää verrata muihin rumpaleihin? Ja miksi ei verrata saman genren rumpaleihin? Vertailu "kikkelijazz" rumpaleihin osoittaa ainoastaan vertailijan täydellisen arvostelukyvyttömyyden. Kyse on kuitenkin täysin eri asiasta ja on monitoimirumpaleiden uskomatonta aliarvioimista.
 
Herätkää pahvit, katsokaa pitemmälle ja avartakaa maailmaanne.
 
Me kaikki ollaan erilaisia. Meillä kaikilla on oma sijamme. Meitä kaikkia tarvitaan... Myös Larsia.

Miksi Larsia pitää verrata muihin rumpaleihin? Ja miksi ei verrata saman genren rumpaleihin? Vertailu "kikkelijazz" rumpaleihin osoittaa ainoastaan vertailijan täydellisen arvostelukyvyttömyyden. Kyse on kuitenkin täysin eri asiasta ja on monitoimirumpaleiden uskomatonta aliarvioimista.

 
No joo. Alkuperäinen kysymys oli, onko Larsmo hyvä rumpali. Mielestäni on, maailman paras rumpali Metallicaan.
 
Ja, ok, provosoidun nimim. stompan trollailuista. Mut mun pointti oli se, et mikä tekee Larsmosta hyvän rumpalin, ei ole uskomattoman hyvä taimi, motoriikka tai käänteisten tuplaparadiddlien myllääminen ympäri settiä. Vaan miehen musikaalisuus ja se, miten hän luo musiikkia rummuilla.

Hupsista... kaljan kanssa löträäminen tuottaa hienoja vastauksia :D anteeksi siis. Mutta niin, eka kommenttini pitää.

Mielestäni on, maailman paras rumpali Metallicaan.
 
Komppaan. Lisäisin mielelläni sivulauseeseen ...paras ja ainoa...
 
Ja, ok, provosoidun nimim. stompan trollailuista.
 
Stompan "laput silmillä" sössöilyt kertoo enemmän stompasta, kuin mistään muusta.

laput oli silmilläni ehkä ensimmäisen 10 vuoden aikana kun aloittelin rumpujen soiton opettelua. Sen jälkeen ne laput lähti ja hupsis, huomasin ettei hevirumpalit olekaan niin puolijumalia...ennen olin sitä mieltä että mitä nopeemmin soittaa tuplilla sitä kovempi jätkä ja jazz miehet repikööt vaikka hanuria (soitinta) mutta sitten sain kokea valaistuksen ja heräsin siihen todellisuuteen että Syncopation on rumpalin raamattu lukuisine variaatioineen ja jazzmiehet rulaa. Nimim: paradiddleä 864 iskua/60sek. sohvatyynyyn hakattuna.

Kylläpäs on ahdasmielistä porukkaa. Väittelyä parhaasta rumpalista voi jatkaa maailman tappiin asti, mutta onko soittaminen ja musiikki tosiaan sitä? Kyllä se kilpaileminen kuuluu enemmän sinne urheilun puolelle.
 
Ja millä perusteilla voidaan alkaa vertaamaan esim. Tsämperssiä ja McBrainiä? Kaksi tyystin erilaista rumpalia kaikin puolin. Mielestäni McBrainin soitto on parhaimmillaan tajuttoman lennokasta ja energistä. Yhdellä jalalla polkeminen on toki arvostettava ansio ;) Toisaalta, nykyään hieman time pettää joillain liveillä...
 
No Tsämperssi nyt on guru tottakai. Tekniikkaa ja gruuvea riittää vaikka muille jakaa. Käsittämättömän nopeat single rollit saavat joka kerta leuan loksahtamaan. Toisaalta, ei sitä aina jaksa tämänkään herran soittoa katsoa/kuunnella.
 
Huomaatte (toivottavasti), että hyviä puolia löytyy kummaltakin. Miksi siis asettaa näitä aina vastakkain? Sehän on rikkautta, että maailma on pullollaan erilaisia rumpaleita.

eiköhän kaikki tiedosta että lassen vertaaminen jazz kannuttelijoihin on turhaa. Lars on huono rumpali mutta paras metallicaan.ugh

Lars on huono rumpali
 
Hyvä rumpali = tekniikka ja taimi kunnossa +loppututkinto sibiksestä?

Mullapa on idea. Voisko ylläpito tehdä tästä topikista pysyvän, että aina aika ajoin voi ihmiset käydä jauhamassa Larsista. Näitä topikkeja kun tosiaan puskee jatkuvasti.
 
Muuten, olkaapa vaikka miten hyviä rumpaleita, mutta tehkääpä perässä se, minkä Ulrich on tehnyt. Lupaan tarjota kaljan jokaiselle tämän lukeneelle, jos yksikään tämän palstan superegorumpaleista myy edes kymmenesosan siitä levymäärästä, minkä Ulrichin poika on myynyt.

Tuli tossa mieleen että kaikkien rumpalien päätavoitteena ei välttämättä ole sen tekniikan yltiöpäinen treenaaminen ja hiominen. Jotkut ehkä (luulisin että aika monikin) soittaa vain sen soittamisen nautinnon takia. Mun mielestä rumpaleiden vertaileminen on melkoisen turhaa puuhaa (vaikkakin pikkuväittely saattaa välillä piristää päivää ;D).
 
EDIT: ettei kukaan nyt saa tosta mitään väärää käsitystä siitä mitä sanon, niin mainittakoon vielä että kyllä se tekniikkakin tärkeää on mutta muistakaa se että kaikki eivät ehkä panosta siihen aivan täysillä ja joillekkin se tekniikan hiominen ei ole itse rummuttamisen tarkoitus.

Nimim: paradiddleä 864 iskua/60sek. sohvatyynyyn hakattuna.
 
Tuolla asenteella saat veivata sitä paradiddleäsi sohvatyynyyn jatkossakin, kun taas oikeasti luovat ihmiset tekevät jotain uutta kymmenesosalla siitä tekniikasta mitä sinä osaat. Voithan sitten jauhaa pappana kapakan tiskillä että "kyllä mä veän paremmin kun toi ja oishan musta tullu jotain mut mä en vaa viittiny".
 
Näitä samoja sänkynlaitakitaristejakin löytyy tästä maasta, kymmenen vuotta soittelee yksikseen ja osaa soittaa buudomin ja ynkän tilutukset nopeammin kuin he itse. Mutta pistäppä tuommoinen bändin jäseneksi niin ei tule sitten yhtään mitään.

Jotkut ehkä (luulisin että aika monikin) soittaa vain sen soittamisen nautinnon takia. Kyllä se tekniikkakin tärkeää on mutta muistakaa se että kaikki eivät ehkä panosta siihen aivan täysillä ja joillekkin se tekniikan hiominen ei ole itse rummuttamisen tarkoitus.
 
Aivan niin, helevetin hyvin sanottu. Plus.
 
Mulla henk. koht. tämä harrastus on hyvin pitkälle sosiaalinen. On tosi kiva tavata treeneissä vanhoja kavereita ja turista niitä näitä. Soittaminen sujuu omalla painollaan ja jos on liian vaikea biisi, niin skipataan se. Tässä iässä ei viitsi enää ressata jos nyt joku triple rolli ei basarilla osukaan kohdalleen. Sitten tehdään niinkuin Lars, oikaistaan.

Nimim: paradiddleä 864 iskua/60sek. sohvatyynyyn hakattuna.
 
Ei se mitään, kyllä se siitä, kun vain jatkat harjoittelua :-)

Niq...niinpä niin. Sanotaan näin että muutaman vuoden ajan olen saanut suolalihaa leipäni päälle pelkästään soittamalla rumpuja erinäisissä kokoonpanoissa ja siinä sivussa muutamilla eri artistien cd tallenteilla. Kyllä se Gramex tulee sullekin joskus ehkä tutuksi.Se siitä. Loppu.

Niq...niinpä niin. Sanotaan näin että muutaman vuoden ajan olen saanut suolalihaa leipäni päälle pelkästään soittamalla rumpuja erinäisissä kokoonpanoissa ja siinä sivussa muutamilla eri artistien cd tallenteilla. Kyllä se Gramex tulee sullekin joskus ehkä tutuksi.Se siitä. Loppu.
 
Oot siis kateellinen Larsille kun oot sitä niin paljon parempi rumpali mut et saa kuitenkaan ku suolalihaa leipäs päälle. Onneksi jazz ja akateemisuus ei tee kaikista ihmisistä kaltaisiasi.
 
Miksi kukaan ees kyseenalaistaa sen että onko maailman menestynein rumpali hyvä? En ymmärrä. Maailman menestyneimmät rumpalit ovat samalla myös maailman haukutuimmat. Ringoakin haukutaan hyvin usein Kateutta?
 
Kovimmat rumpalit ovat niitä joilla on paras fiilis ja saundi. Ei ketään kiinnosta jos joku pystyy soittamaan himassaan miljoona iskua tyynyyn minuutissa, jos hän on rumpalina sieluton perus kolistelija.
 
Ja tosiaan tämä topicci on aika turha ja hävettää kun vaivauduin kirjottamaan. Mutta vastauksena alkuperäiseen kysymykseen sanon että Lars on hyvä.

Muuten, olkaapa vaikka miten hyviä rumpaleita, mutta tehkääpä perässä se, minkä Ulrich on tehnyt. Lupaan tarjota kaljan jokaiselle tämän lukeneelle, jos yksikään tämän palstan superegorumpaleista myy edes kymmenesosan siitä levymäärästä, minkä Ulrichin poika on myynyt.
 
Ei se Larssi niitä levyjä ole myynyt, eikä myy. Ilman Hetfieldiä se ei olisi päässyt yhtään mihinkään. Mua ei Larssissa ärsytä sinänsä se, että se ei osaa soittaa, vaan sen asenne. Halveksun tyyppiä, joka asettaa bändin talousasiat musiikin edelle ja käyttää tätä tekosyynä sille ettei se viitsi harjoitella. Luulisi että sillä olisi varaa palkata joku muu hoitamaan ulkomusiikillisia asioita.
 
Ei mun mielestä siltikään tarvitse olla mikään kikkelijazzvirtuoosi ollakseen oikeutettu menestymään. Kokonaisuus ratkaisee.

Kiitos Ilarj hienosta puheenvuorosta.
Hei toi jo useesti ehdotettu "Lars Ulrich FAQ" ois ihan mahtava ajatus! Miettikääpä hetki pieni pilke silmäkulmassa. Nimi vois olla vaikkapa "Lars Ulrich - paska vai hyvä?"
Se ratkaisis koko tän vääntöongelman kertaheitolla.
 
(Ja se ON hyvä!)

Ei se Larssi niitä levyjä ole myynyt, eikä myy. Ilman Hetfieldiä se ei olisi päässyt yhtään mihinkään. Mua ei Larssissa ärsytä sinänsä se, että se ei osaa soittaa, vaan sen asenne. Halveksun tyyppiä, joka asettaa bändin talousasiat musiikin edelle ja käyttää tätä tekosyynä sille ettei se viitsi harjoitella. Luulisi että sillä olisi varaa palkata joku muu hoitamaan ulkomusiikillisia asioita.
 
Ei mun mielestä siltikään tarvitse olla mikään kikkelijazzvirtuoosi ollakseen oikeutettu menestymään. Kokonaisuus ratkaisee.
 
Arvaa mitä? Puheen vuorosi oli aivan törkeen mahtavan urpon asiallinen että sait PLUSSAN! :)