Musiikin teoria ja säveltäminen ›

Eli tämmöinen kysymys. En oikein millä hakusanoilla hakea, joten anteeksi jos on ollut jo..
 
Eli mikä on ensimmäinen sävel ja mistä sellainen hokastiin? Millä perusteella se tietty sävel nimettiin juuri siihen korkeuteen? Ja millä perusteella kaikki muut sävelet ollaan aseteltu ks. korkeuksiinsa? En tarkoita mitään "no, koska mennään pari askelta ylöspäin", vaan miksi juuri jollekin Taajuudelle (Hz) aseteltiin jokin sävel. Ovatko kaikki sävelet saman taajuusvälimatkan päässä toisistaan, jos eivät niin miksi eivät?
 
Ja milloin kaikki tapahtui ja kenen toimesta?
 
p.s. Tästä voi tulla aika laaja keskustelu tai sitten aika jämäkeskustelu.. vain pieni mieltäni härnännyt kysymys.

Haluisko joku todellakin vastata koska miulla ei oo mitään hajua mistä "ensimmäisestä sävelestä" tässä oikein puhutaan?

Haluisko joku todellakin vastata koska miulla ei oo mitään hajua mistä "ensimmäisestä sävelestä" tässä oikein puhutaan?
 
Tarkoitin että mistä tietyt äänentaajuudet saivat paikkansa... Koko homman voi panna lukkoon jollei kukaan tajua aivoituksiani...vaikeaa itsellänikin välillä.

Tarkoitin että mistä tietyt äänentaajuudet saivat paikkansa... Koko homman voi panna lukkoon jollei kukaan tajua aivoituksiani...vaikeaa itsellänikin välillä.
 
Sinä aikana, josta tietoa on, A:n taajuus on vaihdellut jostain 300 ja risasta johonkin 500:n. En ulkoa tarkkaan muista, mutta netistä löysin aikoinaan tällaisen sivun.
440 A:n taajuudeksi vakiintui (muistaakseni) joskus viime vuosisadan alkupuolella, nyt siitä taas ollaan luistamassa, monet käyttää 442, 445.
 
Eli: Ei kukaan koskaan ole pannut mitään äänentaajuuksia paikalleen, kuitenkin yhden bändin/orkesterin on fiksumpaa käyttää samaa, joka kylläkin voi olla mikä tahansa.

Pythagoras oli mielestäni aika kova äijä tossa skenessä, muistaisin lukeneeni, että "pythagoras kehitti sävellajit matematiikan avulla". Voi olla että sekoitan Pythagoraan johonkin vastaavaan henkilöön.

Pythagoras oli mielestäni aika kova äijä tossa skenessä, muistaisin lukeneeni, että "pythagoras kehitti sävellajit matematiikan avulla". Voi olla että sekoitan Pythagoraan johonkin vastaavaan henkilöön.
 
Et sekoita, paitsi tietysti että kyseessä olivat pytagooralaiset, vaikea sanoa mitä itse pytagoras teki kun sen nimeen sekotettiin nuo tuon lössin ansiot.
 
Ne tosiaan jako kieltä tajuuksiin ja siten kehitti nuo kreikkalaiset asteikot, jotka olivat 7-sävelisiä myös, joskun laskevia ja hieman erilaisia viritykseltään. Silti nämä on toimineet myöhemmälle länsimaiselle teorialle esimerkkinä.
 
En tiedä mistä olisi nuo ensimmäiset vakiintuneet sävelet sitten saaneet ja tulleet. Jostain torvista tai metallimöykyistä ehkä?

Ovatko kaikki sävelet saman taajuusvälimatkan päässä toisistaan, jos eivät niin miksi eivät?
 
Eivät ole saman "taajuus välimatkan" päässä toisitaan vaan sävelkorkeuden noustessa oktaavin, taajuus kaksinkertaistuu.
Eli jos a=440Hx niin a1=880Hz ja a3=1760Hz jne...
 
Tasavireisessä järjestelmässä oktaavi on jaettu 12 eri säveleen. Sävelkorkeuden noustessa puolisävelaskeleen verran, taajuus kasvaa 1,059 kertaisesti. Tämä 1,056 on likiarvo joka on "kahdestoistajuuri kakkosesta" tai vastaavasti 2^(1/12)
 
Eli jos sävel a=440Hz niin a# = 440 x 2^(1/12) =466,1

Kiitos kaikille erittäin paljon...
 
Sain kaikkiin tärkeisiin kysymyksiin vastauksen. Jotain tämmöistä yleistietoa hain juuri...kiitän.

Antiikissa oli mun mielestä jo ennen Pythagorasta olemassa aika erilainen säveljärjestelmä. Jo Mesopotamiassa oli käytössä monien nykyisten soittimien esi-isiä ja ehkä siellä oli jonkinlainen säveljärjestelmäkin olemassa. Muissa kulttuureissa on toki voitu keksiä vastaavanlaiset jutut vielä aikasemmin, mutta niistä en tiedä.
 
Hitsi kun on päässy vähän asiat unohtumaan, niin ihan varma en nyt ole näistä jutuista.
 
Edit: Eiku sori, Pythagoras siis tosiaan kehitti ton antiikin järjestelmän. Tosin jotkut sen "keksimät" asiat kai tiedettiin jo Mesopotamiassa, että saattaahan se päteä tähänkin... :)

Eivät ole saman "taajuus välimatkan" päässä toisitaan vaan sävelkorkeuden noustessa oktaavin, taajuus kaksinkertaistuu.
Eli jos a=440Hx niin a1=880Hz ja a3=1760Hz jne...
 
Niin siis a1=440 Hz, a2=880Hz jne.

Niin siis a1=440 Hz, a2=880Hz jne.
 
Aivan, noinhan se tietenkin on! Kitaristina kun tulee aina ajateltua kaikki oktaavia matalammalle.

Mun ymmärtääkseni meillä käytössä oleva sävelet ovat syntyneet aika loogisesti "yläsävelsarjoista".

Mun ymmärtääkseni meillä käytössä oleva sävelet ovat syntyneet aika loogisesti "yläsävelsarjoista".
 
-Mikäpäs siinä.
 
http://www.uta.fi/mute/aai03.htm

Mun ymmärtääkseni meillä käytössä oleva sävelet ovat syntyneet aika loogisesti "yläsävelsarjoista".
 
Toki sieltähän ne lähtöisin on, mutta tasavireisessä järjestelmässä nuo taajuudet on pitänyt "pakottaa" johonkin, että voidaan soittaa kaikista sävellajeista. Tuo antamani kaava tarjoaa mahdollisuuden laksea haluttu sävel tasavireisessä soittimessa.

Toki sieltähän ne lähtöisin on, mutta tasavireisessä järjestelmässä nuo taajuudet on pitänyt "pakottaa" johonkin, että voidaan soittaa kaikista sävellajeista. Tuo antamani kaava tarjoaa mahdollisuuden laksea haluttu sävel tasavireisessä soittimessa.
 
Täähän liittyy siihen, että keksittiin soittimia kuten kitara ja piano, joilla ei voinut soittaa kaikissa sävellajeissa ilman kompromisseja.

Se asteikko, joka yläsävelsarjasta tulee, kun otetaan ensimmäiset vastaan tulevat sävelet, on ns. overtone (1, 2, 3, #4, 5, 6, b7). Sekään ei kyllä tarkalleen ottaen täsmää, koska yläsävelsarjasta ensimmäisenä löytyvä kvartti on kai jotain puhtaan kvartin ja tritonuksen väliltä ja septimi taas on pieni septimi mutta niin matala, että sitä ei yleensä hyväksytä ns. puhtaaksi intervalliksi. Duuriasteikkoa - eikä oikein mitään käytössä olevaa asteikkoa - ei siis käsittääkseni löydy yläsävelsarjasta loogisesti. Löytääkseen kaikki duuriasteikon sävelet, täytyy jo mennä yläsävelsarjaa vähän pitemmälle. Sen sijaan duurikolmisointuhan on kyllä suoraan yläsävelsarjasta.
 
Sitä kai on kanssa aika paljon ihmetelty, että mistä niinkin keskeinen intervalli kuin molliterssi on peräisin. Sen löytämiseksihän saa kanssa mennä aika pitkälle yläsävelsarjaa. Tällaisessa ihmettelyssä mielestäni vähän sekoitetaan asioita. Länsimainen musiikkikaan ei kuitenkaan ole lähtenyt mistään duuri-molli-tonaalisuudesta, vaan tämänkin kulttuurin piirissä on ollut erilaisia järjestelmiä käytössä, antiikin aikana mm. mikrointervalleja jne. Toisissa kulttuureissa on sitten taas ihan omat järjestelmänsä. Kuitenkin, mikäli käytössä olevat sävelet olisivat johdettavissa suoraan ja loogisesti yläsävelsarjasta, niin kaikissa kulttuureissa täytyisi varmaan kaikkina aikoina olla samanlainen säveljärjestelmä.

Duuriasteikkoa - eikä oikein mitään käytössä olevaa asteikkoa - ei siis käsittääkseni löydy yläsävelsarjasta loogisesti.
 
Olet oikeassa. Duuri/molli-tonaaliteetin hegemonia niittasi lopullisesti läpi temperoidun eli tasavireisen viritysjärjestelmän myötä. Tasavireinen viritysjärjestelmä on kompromissi niinkuin aikaisemmin todettiin. En tiedä keskiajan modaliikan ajan heptatonisten asteikkojen viritysjärjestemään tarkoin, onko kukaan lukenut kirkkosävellajien, dooristen ja lyydisten virityksestä tai mahdollisista standarisoituneista käytänteistä eli ovatko ne luonnollisia, phytagoraalisia yms? Hyvä linkki, jossa voitte kuunnella eri viritysjärjestelmiä länsimaisen musiikin kontekstissa.
http://pages.globetrotter.net/roule/accord.htm

Duuriasteikkoa - eikä oikein mitään käytössä olevaa asteikkoa - ei siis käsittääkseni löydy yläsävelsarjasta loogisesti.
 
Mun viimeinen yritys löytää musiikista jotain järkeä vietiin.

Se asteikko, joka yläsävelsarjasta tulee, kun otetaan ensimmäiset vastaan tulevat sävelet, on ns. overtone (1, 2, 3, #4, 5, 6, b7).
 
Tuota en olekkaan ajatellut että se on todella overtone asteikko joka tuosta yläsävelsarjasta muodostuu. Minä lähinnä olen ajatellut että nuo "tarkat" yläsävelet muodostavat duuri pentatonisen. Siis 1, 2, 3, 5 ja 6. Tämä on kuitenkin se käytetyin asteikko läpi maailman.
 
Kyllähän jo luonnosta löytyy paljon hienoja intervalleja. Esim useimmat linnut laulavat "oikeita" melodioita, eikä vain satunnaisia taajuuksia. Esim. talitintti vetää titityytä duuri terssissä ja käki kukkuu mollissa. Puhumattakaan monista trooppisista linnuista jotka osaavat oikeasti laulaa.
 
Onkos kukaan solfannut luonnon ääniä? Mitä intervalleja löytyy?