Yleistä keskustelua musiikista ›

Tuossapa kokonaisuudessaan noi esiteltävät levyt. Harmittaa kyllä, että ei pääse näkemään, vaikuttaa todella mielenkiintoiselta sarjalta. Mutta olenko mä ainoa jonka mielestä tuo Simply Red ei kuulu joukkoon?
 
No et varmasti ole ainoa. Musiikilliset ansiot on hankalampi näyttää toteen, mutta kaupallisesti tuo levy oli briteissä ja muuallakin myyntimenestys. Muistan jostain lukeneeni, että tuo levy on myynyt briteissä enemmän kuin Beatlesin Sgt. Pepper, voin muistaa väärinkin.

ja listasta puuttui kokonaan STP:n Core.
 
...joka kuulosti keskinkertaiselta peesailulta jo 90-luvulla.

taiteellisestikin, taiteellisuudessaankin, taiteellisuusarvoa, taidemusiikin
 
Minkä helvetin tähden musiikkiin on pakko työntää tuo taide tai taiteellisuus!?
 
Apis-nuoria oli niin hirveesti, että suuri massahan ne olivat. 90-luvun nuorisokulttuuria leimaakin mielestäni näin jälkeenpäin ajateltuna tämä erilaisuuden pakkokulttuuri, joka kuitenkin tarkoitti että koska kaikkien piti olla erilaisia, niin kuitenkin tämä "erilainen" porukka olikin sitten ihan samanlaista.

Paskaa mie jauhan, en kohta ymmärrä edes itsekään mitä yritän selittää ;)
 
No et todellakaan jauha! 90-luvulla ja 2000-luvullakin oli ja on muotia olla erilainen ja pitää siis yrittää olla mahdollisimman epämuodikas, mutta joka kuitenkin kääntyy siihen, että tuosta epämuodikkuudesta tuli muotia ja siten yksi suuri angstateinien massa.

Zammy: Mutta olenko mä ainoa jonka mielestä tuo Simply Red ei kuulu joukkoon?
 
Et. Entäs Phil Collins?
 
Goldfinger: Minkä helvetin tähden musiikkiin on pakko työntää tuo taide tai taiteellisuus!?
 
No, minulla ainakin on ollut tapana ajatella että musiikki on taidetta.
 
Your mileage may vary.

Goldfinger:
 
No, minulla ainakin on ollut tapana ajatella että musiikki on taidetta.
 
mä oon taas aina pyrkinyt pitämään huuhaa -jutut ja musiikin toisistaan erossa.

Klassikoista puheenollen:
 
http://www.nyt.fi/televisio/artikkeli/1101978375676
 
Rockin klassikkolevyt
 
Yle Teema 28.1.2005 22:30
 
Media-osastollakin juttua ollut tästä: http://muusikoiden.net/keskustelu/p … ?c=26&t=80767&o=0&co=90 olkaa hyvät.

Mother Love Bone? AIC? At the Gates? Dissection?
 
Mitä nää on?

Mother Love Bone? AIC? At the Gates? Dissection?
 
Mitä nää on?
 
Nii-in. Markun suosikkeja ja omissa genreissä/skeneissään merkittäviä juttuja, mutta... eivätpä silti mitenkään verrattavissa ensin mainittuihin suursuosikkeihin.

1.7. Simply Red: Stars 1991
 
Tuossapa kokonaisuudessaan noi esiteltävät levyt. Harmittaa kyllä, että ei pääse näkemään, vaikuttaa todella mielenkiintoiselta sarjalta. Mutta olenko mä ainoa jonka mielestä tuo Simply Red ei kuulu joukkoon?
 
Hmph. Itseasiassa harkitsin pitkään, olisinko laittanut ton levyn tuohon aloituskirjoitukseeni. 'Stars' oli muuten Michael Jacksonin Dangerousin jälkeen toinen koskaan ostamani levy (n. 9-vuotiaana). Levy oli kyllä aikoinaan hillitön hitti, ja nosti samalla Simply Redin tuon ajan megasuosikkien joukkoon. Kyllähän noita biisejä kuten "Something got me started" tai "Stars" soitellaan klassikkobiiseinä edelleen. Mutta koska tyyli ei ole arvostamaasi rockia vaan lähinnä uusio-soulhäppää, niin varmaan se on jäänyt sinulta huomaamatta.
 
Että näin.

Nii-in. Markun suosikkeja ja omissa genreissä/skeneissään merkittäviä juttuja, mutta... eivätpä silti mitenkään verrattavissa ensin mainittuihin suursuosikkeihin.
 
Tuli tyhmä kysymys mieleen sitten tästä. Että mitataanko se musiikin merkittävyys sen mukaan, kuinka paljon se myy vai kuinka paljon se poikii jäljittelijöitä? Vai sen mukaan, että kuinka paljon se vie jotain genreä musiikillisesti eteenpäin?
 
Olihan se Nevermind kova levy, mutta ei se musiikki mitään uutta sinänsä ollut. Vähän sama juttu kuin punkin tulo silloin 70-luvun lopulla. Että ei varmaan Nevermindin musiikillinen arvo oo yhtä iso kuin joku...."ööö..musatyylien suosioon vaikuttava arvo" :P
 
( Joo tätäkin on varmaan jankattu jo ihan helvetisti tässä ketjussa, mutta sanoinpa nyt silti)

Hmph. Itseasiassa harkitsin pitkään, olisinko laittanut ton levyn tuohon aloituskirjoitukseeni. 'Stars' oli muuten Michael Jacksonin Dangerousin jälkeen toinen koskaan ostamani levy (n. 9-vuotiaana). Levy oli kyllä aikoinaan hillitön hitti, ja nosti samalla Simply Redin tuon ajan megasuosikkien joukkoon. Kyllähän noita biisejä kuten "Something got me started" tai "Stars" soitellaan klassikkobiiseinä edelleen. Mutta koska tyyli ei ole arvostamaasi rockia vaan lähinnä uusio-soulhäppää, niin varmaan se on jäänyt sinulta huomaamatta.
 
Että näin.
 
Kyllä minä tämän muistan, ihan samalla lailla kun muistan Paula Abdulin ja Marky Mark & Funky Punchin jotka oli myös vuonna 91 kovia juttuja. Mutta eipä noista mitään pahemmin ratiosta kuule, edes Simply Redia. Onko se sittenkin niin päin, että sulle henk. koht. se on ollu merkittävä levy ja sellaisena sen haluat vieläkin nähdä, vaikka suurin osa on sen unhoittanutkin. No miten vaan, suotta tuosta kiistelemään, kun kumpikaan ei olla oikeassa.

Kyllä minä tämän muistan, ihan samalla lailla kun muistan Paula Abdulin ja Marky Mark & Funky Punchin jotka oli myös vuonna 91 kovia juttuja. Mutta eipä noista mitään pahemmin ratiosta kuule, edes Simply Redia. Onko se sittenkin niin päin, että sulle henk. koht. se on ollu merkittävä levy ja sellaisena sen haluat vieläkin nähdä, vaikka suurin osa on sen unhoittanutkin. No miten vaan, suotta tuosta kiistelemään, kun kumpikaan ei olla oikeassa.
 
Ei se levy ole mulle henkilökohtaisesti mitenkään erityisen merkittävä. Mutta jos luulet, että vain rock ja sen siirrännäiset ovat merkittävää musiikkia, niin erehdyt. Ja kyllä Simpy Rediä kuulee radiossa, sinä et varmaankaan vaan kuuntele niitä radiokanavia, joilta saattaa tuon tyylin musaa tulla. Bändi oli tuolloinkin "aikuisten musiikkia", mutta 'Stars' on merkittävä levy omassa genressään! Ja hillitön menestys kaiken lisäksi.
 
Ei pidä arvostella suotta sellaista, mitä ei ymmärrä tai tunne.

Tuli tyhmä kysymys mieleen sitten tästä. Että mitataanko se musiikin merkittävyys sen mukaan, kuinka paljon se myy vai kuinka paljon se poikii jäljittelijöitä? Vai sen mukaan, että kuinka paljon se vie jotain genreä musiikillisesti eteenpäin?
 
Niinpä.
 
"Oikea" vastaushan on, että sitä ei mitata. Se "merkittävyys" kun ei lopulta ole mitattavissa, korkeintaan arvioitavissa.
 
Kaikki antamasi kriteerit ovat minusta sellaisia, joiden perusteella jotain voi kutsua merkittäväksi, tosin luonnollisesti eri tavoilla.

Mutta jos luulet, että vain rock ja sen siirrännäiset ovat merkittävää musiikkia, niin erehdyt.
 
Tää on nyt ihan tuulesta temmattu juttu. Millon mä tollasta olen väittänyt? En koskaan.
 
Ja kyllä Simpy Rediä kuulee radiossa, sinä et varmaankaan vaan kuuntele niitä radiokanavia, joilta saattaa tuon tyylin musaa tulla. Bändi oli tuolloinkin "aikuisten musiikkia", mutta 'Stars' on merkittävä levy omassa genressään! Ja hillitön menestys kaiken lisäksi.
 
Ei pidä arvostella suotta sellaista, mitä ei ymmärrä tai tunne.
 
Siis mistä sä nyt tiedät mitä mä arvostan ja tunnen ja mitä radioasemia mä kuuntelen? Ja mistä ihmeestä keksit, että rock ja sen siirrännäiset on mulle ainoo juttu? Mun jäsenkuvauksessa on kyllä lueteltu mulle just sillä kirjoitushetkellä mieleen tulleita ja tärkeitä orkestereita, mutta kyllä mä sujuvasti ja mielenkiinnosta kuuntelen paljon muunkinlaista musaa, tuoreista voin mainita vaikka, että multa löytyy Britney Spearsin ja Kelisin sinkkuja.
 
Radion tarjontaa mä tunnen paremmin kuin haluaisin. Töissä saan kuulla kaikkia laatukanavia päivittäin, Nova, Kiss FM, YleX, Energy tulee ainakin ensin mieleen. Simply Redia vaan harvemmin noilta ainakaan kuulee. Se, että Simply Red on aikanaan myynyt paljon on asia jota en käy kiistämään tietenkään, kyllä mä muistan kun sitä sillon 90-luvulla tuli ihan jokapaikasta ja Stars menetteli ihan ok kappaleena mullekin silloin. Mutta kyllä se Marky Mark & Funkypunchkin ihan hyvin on myynyt ja pidetäänkö sitä tänä päivänä oikein edes maininnan arvoisena?

Tuli tyhmä kysymys mieleen sitten tästä. Että mitataanko se musiikin merkittävyys sen mukaan, kuinka paljon se myy vai kuinka paljon se poikii jäljittelijöitä? Vai sen mukaan, että kuinka paljon se vie jotain genreä musiikillisesti eteenpäin?
 
Olihan se Nevermind kova levy, mutta ei se musiikki mitään uutta sinänsä ollut. Vähän sama juttu kuin punkin tulo silloin 70-luvun lopulla. Että ei varmaan Nevermindin musiikillinen arvo oo yhtä iso kuin joku...."ööö..musatyylien suosioon vaikuttava arvo" :P
 
( Joo tätäkin on varmaan jankattu jo ihan helvetisti tässä ketjussa, mutta sanoinpa nyt silti)
 
Siis Nirvana ja punk ei ollut musiikkillisesti mitään uutta? Onko musiikillisesti mitään uutta ollut sitten viime 20 vuotena?

Siis Nirvana ja punk ei ollut musiikkillisesti mitään uutta? Onko musiikillisesti mitään uutta ollut sitten viime 20 vuotena?
 
No kai mä lähinnä tarkotin, että toi grungen tulo oli verrattavissa siihen 70-luvun lopun punkin saapumiseen.
No periaatteessahan punk ja grunge syntyi jo olemassaolevista aineksista. Kai se pääasiallinen ero on just sitten jossain asenteessa tai meiningissä noissa musatyyleissä.
Mutta eipä sitä useasti ruveta muutenkaan tyhjästä uutta luomaan, ainahan sitä otetaan edellisiltä mallia ja ruvetaan siitä tekeen oman näköistä. Sinänsä toi rockmusa on kai tommosta luonnollisesti kehittyvää. Kai noi tommoset "merkkipaalut" on sitten niitä, joissa on otettu kehityksessä vähän suurempia askelia kerralla.

No kai mä lähinnä tarkotin, että toi grungen tulo oli verrattavissa siihen 70-luvun lopun punkin saapumiseen.
No periaatteessahan punk ja grunge syntyi jo olemassaolevista aineksista. Kai se pääasiallinen ero on just sitten jossain asenteessa tai meiningissä noissa musatyyleissä.
Mutta eipä sitä useasti ruveta muutenkaan tyhjästä uutta luomaan, ainahan sitä otetaan edellisiltä mallia ja ruvetaan siitä tekeen oman näköistä. Sinänsä toi rockmusa on kai tommosta luonnollisesti kehittyvää. Kai noi tommoset "merkkipaalut" on sitten niitä, joissa on otettu kehityksessä vähän suurempia askelia kerralla.
 
Periaatteessa rock-musiikki syntyi olemassaolevista aineksista.

Sellaista vain että Nirvanan Bleach tuli jo vissiin 89, samoin tämä mother love bonen hittilevy jonka nimeä en muista, pearl jamin "ten" tuli vuonna 90, AIC:n facelift vuonna 90, Black albumia ei voi pitää minään kulttuuritekona, Mezzanine tuli vuonna 94, Dirt vuonna 92, Jar of flies 95 tai 96, At the gatesin slaughter of the soul 96 ja dissectionin storm of the light´s bane vuonna -95...
 
Sori on ihan pakko korjata noitten levyjen ilmestymisvuodet:
 
Mother Love Bone: -90
Ten: -91
Mezzanine: -98
Jar of Flies: -94
Slaghter of the Soul: -95
 
Loput neljä tais mennäkkin oikein..

Töissä saan kuulla kaikkia laatukanavia päivittäin, Nova, Kiss FM, YleX, Energy tulee ainakin ensin mieleen.
 
Laatukanavia :) Tuo formaattisoittolistatuuba on vihon viimeinen sana, johon yhdistäisin sanan laatu. Ohjelmia ei toimiteta, vaan siellä heittää joku nättiääninen tusinapelle läppää ajokelien vaarallisuudesta. Jukebox hoitelee loput ja Simply Red sieltä vielä puuttuisikin, apua "Something Got Me Started". Radio Helsinki (jota kuulee jopa netistäkin) on mielestäni ainoa musiikkipainotteinen kanava, johon sana laatu sopii.