Kitarat: kitarakamat ›

Uskaltaako laittaa 4 ohmisella elementillä varustetun kaiuttimen Englin Screameri nuppiin jossa on 8 ohmin ja 16 ohmin sisäänmenot?

En ole varma, päteekö sama kitaravahvaripuolella, mutta ainakin Hi-fi -puolella tuolla tavalla saattaa vahvistin muuttua savukoneeksi.
 
EDIT: typo

Uskaltaako laittaa 4 ohmisella elementillä varustetun kaiuttimen Englin Screameri nuppiin jossa on 8 ohmin ja 16 ohmin sisäänmenot?
 
Ei. Ei riitä kuorma nimittäin, pitää olla vähintään 8 tai 16 ohmia.

En olevarma, päteekö sama kitaravahvaripuolella, mutta ainakin Hi-fi -puolella tuolla tavalla saattaa vahvistin muuttua savukoneeksi.
 
Pätee, putkivehkeiden kanssa varsinkin.

Pätee, putkivehkeiden kanssa varsinkin.
 
Ja

Ei. Ei riitä kuorma nimittäin, pitää olla vähintään 8 tai 16 ohmia.)
 
http://geofex.com/tubeampfaq/TUBEFAQ.htm#matchspkr
 
It's almost never low impedance that kills an OT, it's too high an impedance.
 
The power tubes simply refuse to put out all that much more current with a lower-impedance load, so death by overheating with a too-low load is all but impossible - not totally out of the question but extremely unlikely. The power tubes simply get into a loading range where their output power goes down from the mismatched load. At 2:1 lower-than-matched load is not unreasonable at all.
 
Jne.
 
Eli juuri päin vastoin. Kasiohmiseen lähtöön mieluummin 4 ohminen ämyri kuin 16 ohminen ämyri. Mutta kummassakaan tapauksessa putkivahvistimen ei pitäisi rikkoutua. Yleensä.
 
DIT: transistorivehkeissä on sitten juuri toisinpäin...

 
Eli juuri päin vastoin. Kasiohmiseen lähtöön mieluummin 4 ohminen ämyri kuin 16 ohminen ämyri. Mutta kummassakaan tapauksessa putkivahvistimen ei pitäisi rikkoutua. Yleensä.
 
DIT: transistorivehkeissä on sitten juuri toisinpäin...
 
Jaa. Olen tyhmä.
 
Mutta sen jo tiesinkin.

Tuota, mikäs ketju se oli, jossa noita elementtien ohm juttuja väännettiin rautalangasta? Muistan sellaisen nähneeni, mutta en nyt sitä löydä.
 
eli mitä ohmeille tapahtuu, kun kytketään kahta 16 ohm sarjan tai rinnan jne... sellaista FAQ tyylistä näistä ohmeista haen siis...

eli mitä ohmeille tapahtuu, kun kytketään kahta 16 ohm sarjan tai rinnan jne... sellaista FAQ tyylistä näistä ohmeista haen siis...
 
2 x 16 Ohm rinnan oli muistaakseni 8 Ohm kuorma ja 2 x 16 Ohm sarjassa oli muistaakseni 32 Ohmin kuorma. Saattoi olla toisinpäin, en muista.

2 x 16 Ohm rinnan oli muistaakseni 8 Ohm kuorma ja 2 x 16 Ohm sarjassa oli muistaakseni 32 Ohmin kuorma. Saattoi olla toisinpäin, en muista.
 
Sarjaan kytkettäessä lasketaan yhteen, eli esimerkiksi kaksi kappaletta 8 ohmin elementtejä sarjaan kytkettynä tekee yhteensä 16 ohmia.
 
Rinnan kytkettäessä kaava on R1*R2/R1+R2, eli ensin kerrotaan kaikki keskenään ja jaetaan kaikkien summalla. Eli esim. kaksi 16 ohmin elementtiä tekee ensin 16*16=256 ja se kun jaetaan 2*16=32 :lla, niin tulokseksi saadaan 8 ohmia.

Tuota, mikäs ketju se oli, jossa noita elementtien ohm juttuja väännettiin rautalangasta? Muistan sellaisen nähneeni, mutta en nyt sitä löydä.
 
eli mitä ohmeille tapahtuu, kun kytketään kahta 16 ohm sarjan tai rinnan jne... sellaista FAQ tyylistä näistä ohmeista haen siis...
 
sarjassa: R(tot)=R1+R2+....+R(n)
 
rinankytkennässä: 1/R(tot)=1/R1+1/R2+...+1/R(n)
 
Eli jos sulla on 8Ohm ja 4Ohm elementit niin sarjaankytkettynä saat 12 Ohm ja rinnan saat 2,67 Ohm.

sarjassa: R(tot)=R1+R2+....+R(n)
 
rinankytkennässä: 1/R(tot)=1/R1+1/R2+...+1/R(n)
 
Eli jos sulla on 8Ohm ja 4Ohm elementit niin sarjaankytkettynä saat 12 Ohm ja rinnan saat 2,67 Ohm.
 
Minä en ole koskaan tajunnut, miksi tuota jälkimmäistä kaavaa ei voisi ratkaista valmiiksi R(tot):in suhteen. Ei tarvitsisi turhaan noita käänteislukuja näpytellä ja pyöritellä.
 
Typerät MAOL-taulukot pilaavat ihmisten järkiajattelun.

Minä en ole koskaan tajunnut, miksi tuota jälkimmäistä kaavaa ei voisi ratkaista valmiiksi R(tot):in suhteen. Ei tarvitsisi turhaan noita käänteislukuja näpytellä ja pyöritellä.
 
Typerät MAOL-taulukot pilaavat ihmisten järkiajattelun.
 
Ei sitä saa kovinkaan siistiin muotoon kun viimeinen termi on Rn.

Ei sitä saa kovinkaan siistiin muotoon kun viimeinen termi on Rn.
 
Osoittajaan R1*R2*R3*...*R(n), nimittäjään R1+R2+R3+...+R(n).
 
Selkeämpää minusta.

Ei minusta. Toi ei kyllä ole mikään vakiintunut tapa esittää sarjoja. En muista koskaan missään nähneeni tota proseduuria tehtävän joten luulen ettei se ole ihan eksakti tapa esittää. Mut hei, kato DIt ei oo matemaatikkoja :) Kaavastas puuttuu muuten sulut.
 
Meillä oli tuo sähkötekniikan perusteissa TKK:lla. Mutta enpä minä noista enää mitään välitä, minusta tulee matikanope.
 
Ei tuohon sulkuja tartte, selkeä tuo on noinkin.
 
Sitten kun tänne tulee mahdollisuus upottaa LaTEX-dokumentteja, ruvetaan nysväämään muotoseikoin.
 
Tuo on siitä helppo muoto, että laskimesta saa suoraan lopullisen tuloksen, ei tarvitse ei-matemaattisen ihmisen pähkäillä, kuinka sen luvun sieltä ykkösen alta saikaan ylös :)

Meillä oli tuo sähkötekniikan perusteissa TKK:lla. Mutta enpä minä noista enää mitään välitä, minusta tulee matikanope.
 
Kepulipeliä. Luulen silti ettei toi ole matemaattisesti eksakti ja siksi se dokumentoidaan toisin. Kyllä näihin joku syy varmasti on, vaikken sitä tietäisikään.
 
Ei tuohon sulkuja tartte, selkeä tuo on noinkin.
 
R1*R2/R1+R2, eli ensin kerrotaan kaikki keskenään ja jaetaan kaikkien summalla
 
Vasemmalta oikeelle: R1*R2/R1 ja tähän lisätään R2. Tai jos supistetaan niin saadaan R2+R2.
 
Tuo on siitä helppo muoto, että laskimesta saa suoraan lopullisen tuloksen, ei tarvitse ei-matemaattisen ihmisen pähkäillä, kuinka sen luvun sieltä ykkösen alta saikaan ylös :)
 
Casiossa on solver toiminto mihin voi syöttää ton kaavan(tai mitkä vaan yhtälöt) ja ratkaista tuntematon. Kätevää tässä tapauksessa jos kaikki ei ole kokonaislukuja. Niin tai sitten muistaa että yhtäsuuruusmerkin eri puolilla olevat nimittäjä ja osoittaja vaihtavat mieluusti paikkaa.

 
R1*R2/R1+R2, eli ensin kerrotaan kaikki keskenään ja jaetaan kaikkien summalla
 
Vasemmalta oikeelle: R1*R2/R1 ja tähän lisätään R2. Tai jos supistetaan niin saadaan R2+R2.
 
Tarkoitin tuota jälkimmäistä esitystäni.
 
Ensimmäisessä on sanallinen selitys, lienee selkeä kaikille.
 
Oikeassahan sinä olet laskujärjestyksen suhteen, mutta kun ei jaksa näpyttää. Kaavaeditori olisi kivempi.
 
Casiossa on solver toiminto mihin voi syöttää ton kaavan(tai mitkä vaan yhtälöt) ja ratkaista tuntematon. Kätevää tässä tapauksessa jos kaikki ei ole kokonaislukuja. Niin tai sitten muistaa että yhtäsuuruusmerkin eri puolilla olevat nimittäjä ja osoittaja vaihtavat mieluusti paikkaa.
 
No haloo, matemaattinen palikka ei muista. Se on fakta.
 
Kyllä minä noita pyörittää osaan, mutta se ei ole oleellista, vaan toimiva, nopeakäyttöinen ja havainnollinen kaava.

Tarkoitin tuota jälkimmäistä esitystäni.
 
Ensimmäisessä on sanallinen selitys, lienee selkeä kaikille.
 
Ookkei.
 
No haloo, matemaattinen palikka ei muista. Se on fakta.
 
Kyllä minä noita pyörittää osaan, mutta se ei ole oleellista, vaan toimiva, nopeakäyttöinen ja havainnollinen kaava.
 
Munsta matemaatikot muistaa ihan hulluna kaikkea epäoleellista niinku esim luonnonvakioiden tai juurien likiarvoja kymmenellä desimaalilla.

Ei minusta. Toi ei kyllä ole mikään vakiintunut tapa esittää sarjoja. En muista koskaan missään nähneeni tota proseduuria tehtävän joten luulen ettei se ole ihan eksakti tapa esittää. Mut hei, kato DIt ei oo matemaatikkoja :) Kaavastas puuttuu muuten sulut.
 
Ihan samalla tavalla eksakti tapa tuo on, sehän on suoraan johdettu tuosta toisesta kaavasta, ei vaadi edes mitään ihmeellisiä kuperkeikkoja.