Kitarat: kitarakamat ›

Eli olen ostamassa käytettyä mustaa les paul customia, enkä tiedä mikä "malli" on kyseessä. Epiphone lukee lavassa, lapa on perinteinen lespaul-lapa, eli open-book. Sarjanumero alkaa I04:llä, siitä päätellen koreassa 2004 tehty tuo (jos nyt oikein tulkitsin tuota epiphone-foorumia).
 
Tuo eroaa normicustomista sillä lailla, että tuossa on groverin kullatut virittimet (samanlaiset on epi elitistissä), jotka olivat siis uutena ostettaessa tuossa jo. Mikit ovat ne normi epiluurit, ei siis elitist ole kyseessä, mutta taas virittimien mukaan ei ole normicustomkaan. Kenelläkään tietoa?

Tuo eroaa normicustomista sillä lailla, että tuossa on groverin kullatut virittimet (samanlaiset on epi elitistissä), jotka olivat siis uutena ostettaessa tuossa jo.
 
Uudemmissa Epeissä on näkynyt Grovereita. Niitä on jo jonkin aikaa valmistettu Koreassakin. Eiköhän se ihan perus LP Custom virittimistä huolimatta ole.

Mitenköhän tuon yksilön puut sitten, thomannilla lukee että mahonkia body ja epiluurin omilla sivuilla että body leppää/mahonkia ja kansi leppää/mahonkia. Pitääpä raaputtaa vähän maalia pois potikkakolosta jos vaikka selviäisi nuo materiaalit. Aika lähelle peruslespasoundia päästään kyllä joten tuskin ainakaan kokonaan mitään leppää on. Vaahteraa ei ilmeisesti löydy kuitenkaan kannesta?

Jep, uudempi mallinen LP custom on kyseessä. "Oikeilla" puilla ja juurikin noilla paremmilla groverin virittimillä. Ei todellakaan häpeä Gibsoneiden rinnalla. Saako tiedustella mihin hintaan on lähdössä?

"Oikeilla" puilla ja juurikin noilla paremmilla groverin virittimillä.
 
Siis vaahterakannella ja mahonkibodyllä? Tarkemmin en hintaa lähde huutelemaan mutta tuossa puolen tonnin tietämillä huitelee. Kyllähän tuo laatuero gibsoniin näkyy esim. kultauksen nopeana kulumisena, mikkien reunat ja talla on jo osittain harmaantunut, mutta nuohan saa kullattua kultasepällä tms. eikä hirveästi maksakaan. Samoin mikit kiertää isoilla gaineilla (vrt. gibsonin 490 ja 498 -mikit), mutta tuokin lienee korjattavissa vahauksella?

Siis vaahterakannella ja mahonkibodyllä?
 
Huomionarvoista ehkä on, että Epiphonen sanastossa "mahonki" ei välttämättä tarkoita samaa puulaatua kuin Gibsonin käyttämä mahonki. Itse olen havainnut joskus, että Epiphonen "mahongiksi" ilmoittama puulaatu on ollut eriväristä ja kovempaa kuin Gibsonin, mikä on jonkin verran vaikuttanut soundiinkin (ei välttämättä paljon).
 
Eli jos haluat varmuuden puulaaduista, paras olisi jos pääsisit vähän "kurkkaamaan" sisään.
 
Kyllähän tuo laatuero gibsoniin näkyy esim. kultauksen nopeana kulumisena
 
Tämä "vika" kyllä esiintyy yhtä lailla Gibsoneissa, joissa on kullatut metalliosat. Se kultamaali kuluu todella nopeasti pois. Eli ei mikään laatuero Gibsoniin nähden. :)

Huomionarvoista ehkä on, että Epiphonen sanastossa "mahonki" ei..
 
Juu, enpä mitään hondurasin mahonkia tuolta odottanutkaan, afrikkalaista vastaavaa vissiin käyttävät epiluureissa, Khayaa? tms. Joka on soundiltaan ja ominaisuuksiltaan lähellä tuota "oikeaa" mahonkia mutta helpommin saatavilla ja aika lailla halvempaakin vissiin.
 
Eikä tuo mikkien kiertokaan mikään iso ongelma ole, kaveri, jolta tämän ostan, soittaa heviä gainit täysillä nuppikaappiyhdistelmällä, kun itse taas soittelen perusrokkia pikkurosoilla. Yksi syy tuohon myyntiin on juuri tuo kierto. Soitettavuudessa ja soundissa ei paljoa kalpene aidolle gibsonille. Nauhat on aika pehmeää materiaalia, parissa ensimmäisessä on jo kulumisen merkkejä vaikka kitara on alle vuoden vanha, joten nuo menevät vaihtoon jossain vaiheessa, harmi sinänsä kun nauhatyö on korealaiseksi todella hyvin tehty.
 
Ja mikä tärkeintä, tuo lessu on tuonut soittomotivaation takaisin, se kun ollut hukassa jo pari vuotta. :)

Juu, enpä mitään hondurasin mahonkia tuolta odottanutkaan, afrikkalaista vastaavaa vissiin käyttävät epiluureissa, Khayaa? tms. Joka on soundiltaan ja ominaisuuksiltaan lähellä tuota "oikeaa" mahonkia mutta helpommin saatavilla ja aika lailla halvempaakin vissiin.
 
Voihan tuo olla khayaa tuossa. Tuo oma "projekti"Epi, joka on omassa kuvassa, on (ainakin kaulan osalta) kyllä Filippiini-mahonkia eli lauaa, jonka kyl tunnistaa hyvin vaaleasta, melkein koivun tai vaahteran väristä. Kovaa puuta se on.. Tuosta vaihdon nimittäin virikoneet, kyllähän ne alkuperäisetkin jollain lailla vireen piti, mutta...
Tietysti jossain on säästettävä... ;)
 
Kullattujen metalliosien kultaus kuluu ajan myötä, mutta hieman olisin eri mieltä maaottelussa USA + Eurooppa vastaan Kauko-itä. Jälkimmäisellä alueella kullattujen osien kulutuskestävyys nimittäin on kyllä selvästi heikompi, kultaseppä epäili, että kultausmenetelmissä ja pohjatöissä on selkeä ero...
Tuo kuvassani oleva Epi on kyllä yllättävästi kannenkin osalta kokopuuta, eli vaahteraa, itse olin hankintavaiheessa siinä uskossa, että se on viilu jokun kansipuun päällä, kuten suuressa osassa "johtavan kopiomaakarin" tuotteita. Eipäs ollut. ;)

Itse en tykkää mustista kitaroista yhtään, mutta kun tuon customin otin käteen ja vähän aikaa soittelin, niin johan muuttui ääni kellossa ja ihastuin kyllä tuohon kitaraan heti.
 
Eikä se nyt niin ruma sitten itseasiassa olekaan kun on nuo hienot reunalistat ja kulta kiiltelee. ;)
 
Otelautamerkitkin ovat todella hienot ja kolmiulotteiset, olisiko jopa jotain aitoa MOPpia nuo?

http://www.epiphone.com/default.asp?ProductID=242&CollectionID=6
 
Qu'est-ce que c'est? Näyttäisi olevan joku uusi malli, joka ei ole leppää nähnytkään, mutta miten tuo eroaa Elitisteistä?

http://www.epiphone.com/default.asp?ProductID=242&CollectionID=6
 
Tuommoiset virittimet on siinä minunkin mallissani. Jännä juttu että tuo minun on ihan les paul custom vaikka speksit on paremmat mitä tuolla epin sivuilla olevassa customissa.

Näyttäisi olevan joku uusi malli, joka ei ole leppää nähnytkään, mutta miten tuo eroaa Elitisteistä?
 
Epin uutissivuilta:
 
Les Paul ULTRA - Epiphone brings a new twist to this rock guitar icon with the introduction of the new "Les Paul Ultra." While upon initial inspection it might look the same, it's not. The mahogany body has strategically placed hollow cavities resulting not only in a lighter guitar (about 5.5 lbs) but also a more "acoustic" sounding guitar. Additionally, there is a belly-contour on the back of the guitar that allows it to comfortably hug your body. Add to that a slightly narrower nut (42mm as opposed to 43mm) with a very fast, satin finish neck and you've got an "Ultra" friendly instrument that just feels great!
 
Btw, Epilla on muuten "oikeilla" puilla elitistejä halvempikin versio eli Joe Perry Boneyard. 730 euroa Thomannilta. Virittimet siinä tosin on Kluson-kopiot, tuotantomaa ei ole Japani, ei perinteistä väritystä jne. Tosin siinä on Gibsonin Burtsbuckerit mikkeinä. Tässä just pähkäilen, että pitäisköhän ostaa tuo vai säästää vielä kolme sataa Gibsonin Studiota varten..

Epin uutissivuilta:
 
Les Paul ULTRA - Epiphone brings a new twist to this rock guitar icon with the introduction of the new "Les Paul Ultra." While upon initial inspection it might look the same, it's not. The mahogany body has strategically placed hollow cavities resulting not only in a lighter guitar (about 5.5 lbs) but also a more "acoustic" sounding guitar. Additionally, there is a belly-contour on the back of the guitar that allows it to comfortably hug your body. Add to that a slightly narrower nut (42mm as opposed to 43mm) with a very fast, satin finish neck and you've got an "Ultra" friendly instrument that just feels great!
 
Tuohan on mielenkiintoinen. Pitää testata jos eteen sattuu. Nimittäin kun tykkään tuosta kapeammasta kaulasta ja vielä puoliakustisistakin, niin tuossahan voisi olla hyvä välimuoto.

Jep, uudempi mallinen LP custom on kyseessä. "Oikeilla" puilla ja juurikin noilla paremmilla groverin virittimillä. Ei todellakaan häpeä Gibsoneiden rinnalla. Saako tiedustella mihin hintaan on lähdössä?
 
Hä? Onko mulla menny jotain ohi? Ei epiphonen lespacustomit ole vaahterakannella ja eebenpuuotelaudalla. Epit on itsensä valmistajan sivuilla ilmonnut rungon olevan mahonkia/leppää ja otelauta on ruusupuuta.

Hä? Onko mulla menny jotain ohi? Ei epiphonen lespacustomit ole vaahterakannella ja eebenpuuotelaudalla. Epit on itsensä valmistajan sivuilla ilmonnut rungon olevan mahonkia/leppää ja otelauta on ruusupuuta.
 
Minusta tuntuu että ei tämä leppää voi ainakaan kokonaan olla, sen verran on LP "soundi", ja kansi on varmasti eri puuta mitä body. Otelauta nähdäkseni on kyllä ruusupuuta. Enkä todellakaan tilaa uutta customia vaikka lähelle saman hinnan maksankin tuosta käytetystä, hyvä yksilö kyseessä nääs, kovan laukunkin saan kaupan päälle. Jos niissä tosiaan on leppää tai mahonkia bodyt niin voipi olla aika lailla yksilöeroja kun nuo puut on soundeiltaan ihan erilaiset
 
EDIT: Luetun ymmärtämisessä onkelmia :)

Jees. Tietenkin kun kitara miellyttää niin siitä vaan. Ja kova laukkukin mukaan niin eiköhän se sitten ole hyvä kauppa.

Yksi syy tuohon myyntiin on juuri tuo kierto
 
eikä oo...
vaan väärä musiikkityyli ja suppeat ominaisuudet käyttötarkoitukseen
 
no gain, no pain eiku

eikä oo...
vaan väärä musiikkityyli ja suppeat ominaisuudet käyttötarkoitukseen
 
Nimenomaan, väärä musiikkityyli. ;)

mikkien vaihdolla se kierto hoituu noi alkuperäset on muutenki aika surkeat. ja se puulaatu on kuulemma ihan arpapeliä ei edes myyjät ite tiiä. epit tulevat kuulemma n.5 eri tehtaasta ja sitä puuta laitetaan mitä sattuu olemaan sillä hetkellä käsillä. ite vaihoin korean mallin hyvin nopsaan heritage malliin(luthmannin skandinaviaa varten tilattu) joka on tehty tsekissä ja eurooppalaisesta mahongista ja kyllä huomaa!!! ihan eri luokkaa kun korealaiset, ja tuntuu jopa jämäkämmältä ku aito gibson. ...nii et kuulemma yks voi olla paska ja toinen hyvä. jos se tuntuu hyvältä nii sit se on ja piste:)