Kitarat: soittaminen ›

Nerokasta oli se kun hokasin että bendailu sujuu paremmin kun käyttää kahta sormea.
 
Vielä paremmin ku käyttää kolmea.

plektrakädellä demppaaminen ja pinch-harmonicit joskus kauan sitten.

kovin oivallus mulle on ollut se että tajusin että mun ei tarvi olla maailman teknisin kitaristi jotta voisin tehdä biisejä tai soittaa ammatikseni. tärkeintä on fiilis, se että ite nauttii hommasta, silloin kehnompikin soittaja kuulostaa hyvältä kun kieltensoinin ohessa leijuu aimo kasa rakkautta soitinta kohtaan

Se ettei tarviikaan reharmonisoida koko sointukiertoa uudestaan ja vetää siihen päälle sitten jotain mitäänsanomatonta linjaa vain näyttääkseen osaavansa sen.
 
SAUNDI, TYYLITAJU ja FIILIS. siinähän ne tärkeimmät kait.
 
Nii ja helvetilinen tekniikka eli nopeus!
 
...sori, vitutusta puran.

SAUNDI, TYYLITAJU ja FIILIS. siinähän ne tärkeimmät kait.
 
Ja täytyy muistaa että esim. nopeatempoiseen metalliräimeeseen nopea sooloilu (tilutus?) on täysin TYYLITAJUINEN ratkaisu. Tyylitajuton ratkaisu olisi ruveta vetämään siihen puhtaalla soundilla jotain kevyttä blues-fiilistelyä, samanlailla kuin myös se, että vetäisi johonkin chilliin fiilistelybiisiin järjettömät särötilutukset. Porukalla tuntuu vain usein olevan tuo tyylitaju-käsite hieman hukassa. Sehän tarkoittaa sitä että soittaa biisin tyyliin ja meininkiin sopivan soolon. Metalliin soitetaan metallisooloja ja bluesiin bluessooloja, ja välillä tietysti jotkut onnistuvat sekoittamaan tyylejä niin, että lopputulos kuulostaa toimivalta ja hyvältä. Silloinkin on kyse tyylitajusta.

Ja täytyy muistaa että esim. nopeatempoiseen metalliräimeeseen nopea sooloilu (tilutus?) on täysin TYYLITAJUINEN ratkaisu. Tyylitajuton ratkaisu olisi ruveta vetämään siihen puhtaalla soundilla jotain kevyttä blues-fiilistelyä, samanlailla kuin myös se, että vetäisi johonkin chilliin fiilistelybiisiin järjettömät särötilutukset. Porukalla tuntuu vain usein olevan tuo tyylitaju-käsite hieman hukassa. Sehän tarkoittaa sitä että soittaa biisin tyyliin ja meininkiin sopivan soolon. Metalliin soitetaan metallisooloja ja bluesiin bluessooloja, ja välillä tietysti jotkut onnistuvat sekoittamaan tyylejä niin, että lopputulos kuulostaa toimivalta ja hyvältä. Silloinkin on kyse tyylitajusta.
 
My thoughts exactly.

G-kielen vääntäminen pentatonisissa sooloissa. Sen opin hyvin varhain ja sitä voisi kyllä vähän vähentää jo...

Tämmönen muistuu mieleen.. Oivalsin, että oikeakätisillä vasuri on kaulakäsi ja painelu tapahtuu nauhojen väliin eikä niiden päälle. Ei ollu helppoa aluksi..

Mä oon unohtanu kaikki mieleenpainuneemmat oivallukseni.
 
Jos jotain olis pakko valehdella oivaltaneensa niin sanoisinpa että koin luovani jotain uutta ja suurta silloin joskus männävuonna tuohikuussa kun keksin käyttää tappingia trilleissä, vaikka myöhemmin selvis että jokuhan senkin oli jo keksiny.. (käyttääköhän kukaan sitä kikkaa peräti levyllä asti?)

Hmm, varmaan se kun viimeinkin pitkän väännön jälkeen opin, miten pinchit soitetaan.
 
Ja toinen on se, että kaikkien harmoniccien ei tarvitse olla pinchejä...

Mä oon unohtanu kaikki mieleenpainuneemmat oivallukseni.
 
Onko mieleenpainunut enää mieleenpainunut, jos sen on unohtanut?

Mä oon unohtanu kaikki mieleenpainuneemmat oivallukseni.
 
Jos jotain olis pakko valehdella oivaltaneensa niin sanoisinpa että koin luovani jotain uutta ja suurta silloin joskus männävuonna tuohikuussa kun keksin käyttää tappingia trilleissä, vaikka myöhemmin selvis että jokuhan senkin oli jo keksiny.. (käyttääköhän kukaan sitä kikkaa peräti levyllä asti?)
 
Se portugalilainen hyyppä, joku Goncalo Pereira tai jotain. Kova äijä vetämään.

Onko mieleenpainunut enää mieleenpainunut, jos sen on unohtanut?
 
En mä osaa näemmä olla vitsikäskään :)

Se portugalilainen hyyppä, joku Goncalo Pereira tai jotain. Kova äijä vetämään.
 
Katsoinpa just tuon Thomas Blugin videon "I'll be there" ja sehän näytti käyttävän tuota myös siinä.. Pitää tuohon Goncaloon koittaa tutustua.

Katsoinpa just tuon Thomas Blugin videon "I'll be there" ja sehän näytti käyttävän tuota myös siinä.. Pitää tuohon Goncaloon koittaa tutustua.
 
Tuolta löytyy pari videota..
 
http://dreamtheater.net/bb/showthread.php?s=&threadid=67535

Aivan soitteluni alkuvaiheessa, kun eräänä iltana makailin sängyssä ja yht'äkkiä vain tajusin, että miten se otelauta toimii.
Nääs: "E-kielen eka nauha on F" jne...

Joskus vuosia sitten, kun keksin, miten demppaus tapahtuu...

Just äsken tapahtu kaksi minulle niin suurta, ihmiskunnalle todennäköisesti niin pientä oivallusta! KAKSI! Noh, nsimmäinen: Huomasin, että otelaudalla soinnut menee järjestyksessa. (Eli siis samaa kaavaa{ E:n jälkeen F, F:n jälkeen G, jne.}) Ja toinen: KAppas, nämähän menee AAKKOSjärjestyksessä(A, B, C, D, jne.) otelaudalla ja muutenkin. Siten tuli maanmainio WOW! -elämys, kun huomasin, ettei tarvinnut tietää kun kielet, että tiesi kaikki muutkin soinnut. Ei tarvitse opetella jokaisen paikkaa erikseen. Jotain niin käsittämättömän helppoa ja yksinkertaista, jonka olisi voinut tajuta ajat sitten, mutta silti niin hienoa ja kätevää. Tämä auttoi itseäni kyllä varmasti kitaristin urallani roimasti eteenpäin. Nyt ei tarvitse enää tuskailla siitä, missä on G ja missä vaikka F. Skaalatkin varmasti sujuvat tästälähin MONTA kertaa helpommin. Nyt tulee ainakin näin aluksi ehkä"Hmm. täytyykin tarkistaa missäs se G nytolikaan", mutta luulen oppivani kaikkien sointujen paikat PALJON, PALJON nopeammin, mitä ilman tätä huimaa oivallustani olisin oppinut. Ja nyt kyllä kitaristin virtuaalipippeli on pidempi kun kenelläkään pitkään aikaan:) Tämmöistä ei kyllä jokapäivä koe! Aah, lähdenkin tästä suoraan etsimään G:tä B kieleltä(Ja sehän hoituu nyt kyllä paljon nopeammin kun aikaisemmin, ei tarvitse mistään lappusista katsoa) :):)

Uskomaton oivallus oli joskus aloitellessani kun huomasin että normaali G sointu ja barreena otettu G kuulostaa ihan melkein samalta! Vaikka ihan eri asento otekädellä ja kaikkea!!