Bänditoiminta ›

Esittäkää nyt pähkinänkuoressa, lyhyesti teidän bänditouhunne..

Esittäkää nyt pähkinänkuoressa, lyhyesti teidän bänditouhunne..
 
Syksyllä 2001 paras kaverini ja minä päätimme kokeilla soittaa kitaraa yhdessä. Itse olin silloin soittanut kitaraa noin 6kk, kaverini vähän enemmän. Akustisilla aloitettiin.
 
Kaksi, kolme ensimmäistä soittokertaa meni covereiden vääntelyn merkeissä mutta sen jälkeen aloitettiin omien biisien väsääminen. Jossain vaiheessa tuli hinku tietysti hankki sähkökitarat, ja jouluun menneessä saatiin molemmat.
 
Seuraavaksi piti hankkia basisti. Kaverini toinen hyvä kaveri ei ollut ennen soittanut mitään mutta halusi kokeilla. Tämä tapahtus vähän uudenvuoden jälkeen. Sitten soitettiin ja nouhoitettiin ja soitettiin ja nouhoitettiin...
 
Kesällä 2002 päätettiin että nyt meidän pitää hankkia rumpali. Syksyllä se löytyikin, ja nyt on bändi ollut kasassa noin 5kk kokonaisuudessaan. Kohta alkaa taas äänitykset.
 
Bändin nimihän on Penelope ja vähän keskeneräiset sivut löytyvät osoitteesta http://penelope.flapjawed.com

kesällä 2000 ostin basson ja opettelin soittamaan sitä. syksyllä perustimme kolmen kaverin (2x kitaristi ja rumpali) kanssa bändin joka soitti apulantacovereita pääasiassa. minut pistettiin laulamaan vaikka ei siitä silloin vielä mitään tullut.
 
myöhemmin talvella toinen kitaristi potkittiin pellolle ja aloin soittaa kitaraa. basisteja oli seuraavan vuoden aikana useita ja omia biisejä tehtiin.
 
syksyllä 2001 bändi hajosi, mutta 2002 keväällä perustettiin uusi bändi lähes samalla kokoonpanolla. vielä nytkin tuo bändimme on kasassa triona (toinen kitaristi lähti). keikkaa keikkaa keikkaa ja demoa demoa demoa...

Olen soittanut kahdessa eri bändissä.
Lopetin viikko sitten kummankin kanssa, koska tule sellainen tunne ettei toimi.
Olin soittanut toisen kans yli vuoden ja toisen melkein vuoden.
 
Kitaraa soitan ja laulan.
Toisessa bändissä lauloin ja soitin. Toisessa vaan soitin.
Olen soittanut sähkökitaraa yli kolme vuotta nyt.
Sitä ennen akustista about puoli vuotta.
 
Että tämmöstä.
 
Älkää jatkako jos jokin asia epäilyttää.
Niin minä tein, lopetin.
 
-Antti

Esittäkää nyt pähkinänkuoressa, lyhyesti teidän bänditouhunne..
 
Perustin ensimmäisen omaa rokkia esittävän bändin 13-vuotiaana (1986). Osasin neljä sointua ja tein biisejä joissa oli ne neljä sointua.
 
Ylä-asteen ja lukion aikana soitin yhden bändin kanssa G'n'R/Bon Jovi-rokkia, toisen kanssa metallisempaa kamaa, ja sitten tulikin FNM- ja Chili Peppers -kausi. Slappipoppirokki muuttui erinäisten vaiheiden jälkeen 12-15-henkiseksi funk-orkesteriksi - taustalaulajien ja puhaltajien määrä vaihteli. Sister Moon -niminen ryhmämme teki omakustanne-ep:n joka on meikäläisen ensimmäinen levytys. Ryhmä oli kuitenkin liian iso kasassa pidettäväksi, joten se ryhmä hajaantui ja sen rytmiryhmän kanssa perustettiin suomenkielistä rokkia soittava bändi. Rahanpuute vei humppalavoille, seuraavat pari vuotta soitin ruotsinlaivoilla ja hotelleissa sekä osallistuin erääseen kummalliseen tanssiteknoprojektiin.(!) Suomenkielinen rokkibändimme vaihtoi kieltä ja kehittyi lopulta vuonna -97 Spumanti-nimiseksi ryhmäksi jonka kanssa keikkailtiin Pk-seudulla ja tehtiin railakasta rähinää ja sekopäistä poppia. Sitten tapahtui outoja - basistimme katosi Espanjaan. No, mies löytyi puoli vuotta myöhemmin, mutta siinä vaiheessa bändin jäsenillä oli jo muuta soitettavaa...
Vuosituhannen vaihteessa perustettiin Morris, suomenkielistä poprokkia soittava retkue joka pääsi pari kertaa esiintymään suuremmillekin lavoille. Äänitettiin ep jota jotkut soittivat radiossakin, mutta bändin sisällä oli alusta alkaen ollut pientä vetoa eri suuntiin (allekirjoittanut halusi hevimpää ilmaisua, meno oli meikäläiselle vähän turhan sofistikoitunutta). Viime kesänä nostettiin Morris telakalle ja perustettiin rankempaa suomenkielistä rokkia soittava ryhmä jonka nimeksi tuli outojen mutkien jälkeen Helsten.
Ekat keikat on jo soitettu, kohta mennään studioon, mahtavuutta!
 
Oho, sen piti olla pähkinänkuoressa.. pahoittelen.

Esittäkää nyt pähkinänkuoressa, lyhyesti teidän bänditouhunne..
 
olipakerran pähkinänkuori. siellä treenasi bändi, jossa soitin. nyt on vaihtunut niin pähkinä kuin bändikin. siinäpä teille pähkinä purtavaksi...
 
(pääsin juuri hiihtolomalle, aika väsynyt olo)

1968 - jotainenmuista. Trumpetistina Taisto Aholan yhtyeessä
 
1973 tai -74 tai jotain trumpetistina Suikkiksessa
 
-75-78 tai jotain rumpalina ravintolabändissä
 
-78 vissiinkin rumpalina Junnun Gängissä
 
No näitä nyt on jatkunut näihin päiviin asti. Kaikkia en kyllä muista. Niin monessa ja monenlaisessa kokoonpanossa on tullut soitettua. Nyt oon keikkailun lopettanu. Tai jos joku sopeva klubikeikkatouhu ilmaantuu niin voin harkita.

Esittäkää nyt pähkinänkuoressa, lyhyesti teidän bänditouhunne..
 
2001 taidettiin alkaa soittaan kaverin kanssa kitaraa yhdessä... kaveri siitä sitten vaihtoi varmaan vuoden päästä rumpuihin, ja saatiin vielä innostettua yksi toinen kaveri bassoon. Keskiviikkona oli eka keikka, jolla oli mukana kosketinsoittajakin, ja 14.3. toinen keikka, jolla sama kosketinsoittaja mukana. Saas nähdä, tuleeko siitäkin vakiojäsen.

Jopajoo... No 1996 tammikuussa menin Kiljumekanismi-nimiseen hc-punkbändiin toiseksi laulajaksi, tai rääkyjäksi pikemminkin. Tuohon aikaan olin soittanut kitaraa jo jonkun aikaa. Kiljumekanismin riveissä olin yhden keikan ja yhden kasetin teon ajan.
 
Kesällä 1996 Kiljumekanismin kitaristi alkoi perustamaan uutta bändiä. Basistia puuttui, ja kun minulla oli basso, pyydettiin messiin. Bändin nimeksi tuli Vicious Wankers, ja basistin uraa kesti puolitoista vuotta. Sen jälkeen siirryin liid-kitaraan.
 
Wankersin alkuaikoina kasasin Viides Kolonna -nimisen punkrock-bändin jossa soitin kitaraa. Oli oikein tyttölaulaja ja kaikki, mutta ikinä ei päästy edes keikoille asti. Samaten noihin aikoihin meillä oli kaikenmoisia hulvattomia sivuprojekteja, kuten Satakunnan Kansa (82-HC), Fuck-Ups (garage-rock) ja HIV Desperados (glamrock).
 
Ekan keikan kitaristina tein Narkofobia-nimisessä bändissä keväällä 1997. Ja hyvä keikka se olikin, bändi vain hajosi heti ekan keikan jälkeen.
 
Muut bändit yms. projektit jäivät sitten, kun Wankersilla alkoi mennä aika hyvin. Tehtiin levy levy-yhtiölle, mutta sitten kun hardcoren mättäminen alkoi tympiä, ei kevyempi kama miellyttänyt firmaa. Niinpä siirryttiin omakustannelinjalle, tehtiin sinkkua ja täyspitkää levyä. Muutamaa kymmentä keikkaa ja kolmea kiertuetta myöhemmin Wankers nostettiin telakalle syksyllä 2002.
 
Tällä hetkellä duunailen biisejä uutta bändiä varten. Jonkinlaista melodista, nopeeta ja simppeliä rokkenrollia siitä tuntuisi tulevan (kind of Ramones meets Hurriganes & Stooges). Miehistöä ei tosin vielä ole.

Joskus 94-95 ostin kitaran ja vahvistimen josta alkoi hirvittävä treenaus. Halusin bändiin, joten päätimme kaverini kanssa ruveta tosissaan rakentamaan pientä pumppua. Ongelmanahan oli, että ainoastaan minä osasin soittaa, joten jätin toiseen sähkikseeni vain neljä kieltä ja rupesin opettamaan kaverilleni basson soittoa tätä kautta. Tutustuin erääseen kaveriin joka soitti rumpuja ja tällä välin basistimme oli hommannut pienet bassokamat ja oppinut soittamaan sen verran, että uusi bändimme Jurriganes, näki päivänvalon.
 
Joskus 95-96 akselilla minulla oli myös toinenkin bändi, jonka kanssa soitin ensimmäisen keikkani jossakin tilaisuudessa. Keikka meni helvetin hyvin ja pieni rock-kukkoilu-showkin kuului tuolloin jo asiaan...kitaraa niskan taakse, hampailla soitto, jne.
 
98-99 -akselilla kävimme samaisen bändin kanssa studiossa äänittämässä muutamia biisejä. Emme olleet tosin aktiivisia, joten projekti laitettiin telakalle vähäksi aikaa
 
2000 perustimme bändin uudelleen tosin pienin soittajavaihdoksin. Treenasimme aktiivisesti ja perustimme pikkustudion (digitaalinen 8-raituri) treenikämpällemme ja nauhoittelimme omaa suomirockpohjaista musiikkiamme. Teimme myös muutamia keikkoja.
2000 lopulla minulla oli kertaluontoinen projekti eräässä joulujuhlassa, jossa soitimme muutaman biisin.
 
2001-2002 taukoa bänditoiminnasta, jos ei oteta lukuun yhtä pientä studiopyrähdystä jossa kävin soittamassa säestyksen&soolon Hurriganesin Just for you -slovariin.
 
Tällä hetkellä minulla on yksi rock/hard rock -projekti aluillaan. Laitteet ja soittajat ihan viimeisen päälle, mutta harrastustoimintaa haittaa toistaiseksi bändikämpän puuttuminen. Katsotaan mitä kevät tuo tullessaan.

Viime tammikuussa ostin Basson opettelin soittamaan ja siinä sivussa laulamaan, kokosin ympärille bändin tehtiin pari biisiä, lähetettiin levy-yhtiölle, nyt on sopimukset taskussa ja kaikkien asuntolainat maksettu sekä jokaisen jätkän pihassa tuliterät mersut VOI PE....LE!!! Elämä on ihanaa.

-98 alko rummuil tulee käyttöö kun porukoiden kaa pistettii bändi kasaa, paikkana oli ala-asteen musa luokka mis harjoteltii jotain Apulannan biisei (piiskaa, ilona etc.) sit tuli erimielisyyksii basistin kaa ja päätin pistää sen vuotamaan ja lensin ulos bändist.
Harjottelin siin pari vuotta sit yksin ja bändi oli muuttunu muuten mut kitaristi oli viel sama, basisti lähti toisen kitaristin ja rumpalin kaa menee ja kaveri soitti et kiinnostaako jatkaa taas ku se molopää basisti otti hatkat. Kaveri alotti basson soiton ja toinen kaveri kitaran ja painuttii kämpäl treenaa erityylisiä biisejä kuten metallica NEM ja suomalaista punk/rockii.
Bändi kaatukin sit kesän loppu puolel kitaristin/kitaristien vahvarin hajoamisella (2000) ja jäljelle jäi minä ja basisti.
Basisti siirtyi muihin bändeihin ja ite jatkoin soittelua yksin.
-02 pistettiin pient bändin yrityst kasaan ilman rumpalii ja mitäs siit sit tuli...tulos oli sama ku olis pommittanu tankkii herneil.
samana vuonna kaveri alko harjottelee rumpui ja mä samal kitaraa ja nyt pitäis pistää mun vanhat rummut kasaan et bändi pystyis alkaa harjottelee. Toinen kitaristi löyty samalt luokalta mil rumpali on eli nyt kokoonpanona on 2 kitaristii, rumpali ja basisti. Nimi puuttuu mut tyyli suuntana on Iron Maiden -> Stratovarius tyyli.

13-vuotiaana lähti rokin soitolla kavereiden kanssa. Siitä jalostui myöhemmin tällä hetkellä väliaikaistelakalla oleva hevibändimme Burning Winter.
 
Tanssimusaa on tullut soitettua pari vuotta, ensin basistina parilla ihmevedolla ja sittemin siitä kehkeytyi Markus Marttila & Miehet mustissa, jossa soittelen kitaraa.
 
Muutaman kuukauden on ollut kasassa rockpunk-coverpoppoo, jolla on tarkoitus lähteä keikoille kunhan uunituore promomme tulee painosta. http://www.dlc.fi/~vike/thecoveralls
 
Lähitulevaisuudessa pitäisi saada hevihommat keikka-/demoiluiskuun, tasaisesti keikkaa tanssisaralla ja helvetisti meininkiä The Coverallsilla. Katsotaan.

Vuonna 2000 perustettiin kavereiden kanssa bändi. Soitellaan vieläkin. Yksi keikka heitettiin viime kesänä. Demo pitäisi varmaan tässä pian käydä äänittämässä ihan piruuttaan.

Osapuilleen 1978 tuntui, että bändissä pitäis soittaa ja melkein hinnalla millä hyvänsä. Samalla tiellä ollaan edelleen, mutta enpä arvannu että se toinenkin puoli osuis niin nappiin;-)
 
Levyjä oon saanu tehdä, ja keikkoja myös. Televisiossakin olen ollut. Bänditovereita on vuosien mittaan kertynyt yli 90 - vajaa sata, ja osa niistä on jo kuollutkin.

13-vuotiaana aloitin orkesterissa nimeltä VNY (pidempää versiota ette arvaa ikinä, jollette tiedä). Se lopetti toimintansa kai joskus 16-17 -vuotispäivieni tienoilla.
 
Lukiossa keskityin seinän tuijottamiseen, paitsi abivuonna kerrotaan Puolangalla nähdyn jamiorkesteri Hippokampuksen, joka hajosi yhtä nopeasti kuin koottiinkin.
 
Sitten pöljä muutin pk-seudulle, josta en tuntenut ketään ja nyt 3 vuoden jälkeen vasta jotakin on vireillä.
 
Seuratkaa medioita 5 vuoden kuluttua ;)

Bändiurani on pitkä ja kunniaton.(Almost, onhan sitä jotain helmiä ollu..)
Alku "summer of sixtynine" ja siitä sitten on jatkunut. Raflaa,humppaa,lavaa yms. Bändejä ollut ja mennyt, vaan kaikkein paras ja rakkain on ollut kasassa jo vuodesta -70 ja toimii edelleen.Riittää tätänykyä tuo yksi, en ole vuoden -84 jälkeen muissa bändeissä ollut kun tuo musiikki jäi niinkuin semi-pro-asteelle ja siitä sitten vieläkin vähemmälle.
Soitettu on kitaraa,bassoa ja ennenkaikkea rumpuja ynnä perkussioita.
Etupäässä rahaa on mennyt, kavereita tullut ja hauskaakin on ollut.
Tämmöistä. In a nutshell.
Old rockers never die, they just begin to play slower.

1968 - jotainenmuista. Trumpetistina Taisto Aholan yhtyeessä

 
Jami on ihan fabu ;-)