Aihe: Miltä näyttää paperilla "leijuminen"
1
Raipe
20.01.2005 22:05:03
Kuuntelin tuossa muutamia klassisia levyjä ja soundtrackeja ja pistin merkille, että aina sillointällöin vastaan tulee osia, jotka tuntuvat ikäänkuin leijuvan (toisin sanoen tahtilajeista ei tunnu millään saavan selvää).
 
Miltä tällaiset kohdat näyttävät paperilla (lähinnä sitä "virallista" merkintätapaa tässä tiedustelen)?
 
Monimutkaisina tahtilajeina (tyyliin 19/16+9/8+17/16) ?
Onko olemassa jokin merkintä, jonka mukaan soittajien tulisi soittaa "vapaamuotoisesti" ?
 
En ole juurikaan päässyt sinfoniaorkestereiden nuotteja selailemaan, mutta korvakuulolta noiden "leijunta"osioiden ylösottaminen tuottaa hiukan hankaluuksia.
"Ei muuta kuin lisää paskaa housuun!" -Klunssila
Apricot
20.01.2005 22:23:04
Oletpa erikoisen nimityksen keksinyt kuvailemallesi ilmiölle. En ole länsimaisen taidemusiikin säveltäjä, mutta luulisin, että tarkoitat sävellyksen jaksoa, joka kuulostaa vapaapulsatiiviselta. Sehän voi olla kirjoitettukin "vapaasti", eli ei ole tahtiviivoja tai aika-arvoja, vaan ainoastaan sävelet ja jonkinlaiset tulkintaohjeet, ehkä paljon fermaatteja ja muuta viitteellistä, accelerandoja ja ritardandoja. Kapellimestarilla tulisi olla hyvä näkemys tilanteesta.
 
Vapaapulsatiiviselta kuulostava jakso voi kuitenkin mennä jossain kirjoitetussa rytmissä ja tahtilajissa, jotka saattaa jatkuvasti muuttua. Se kirjoitustapa on vain säveltäjän keino jotenkin saada biisi kuulostamaan haluamaltaan. Ei muuta kuin paljon kuuntelua ja arvauksia kehiin, että mitähän se säveltäjä on miettinyt. Näin luulen.
No problemo!
inks
20.01.2005 22:57:27
 
 
Onko olemassa jokin merkintä, jonka mukaan soittajien tulisi soittaa "vapaamuotoisesti" ?
 
Rubato.
hörhö
20.01.2005 23:16:57
 
 
Rubato.
 
Kyllä. Mietin vain, että mitenkähän sinfoniaorkesteri suhtautuu, kun partituurin yleismerkinnäksi pätkähtää rubato...tuskin hyvin.
 
Jos jokin teos askarruttaa, niin yleensä partituurit ovat saatavilla. Voipihan siellä olla jollekin soittimelle vaikkapa improvisaatiopätkä.
"Tritonus on harmonian ketsuppi" -E-J Rautavaara
Rantsu
21.01.2005 12:21:55 (muokattu 21.01.2005 12:23:59)
Kuuntelin tuossa muutamia klassisia levyjä ja soundtrackeja ja pistin merkille, että aina sillointällöin vastaan tulee osia, jotka tuntuvat ikäänkuin leijuvan (toisin sanoen tahtilajeista ei tunnu millään saavan selvää).
 
Kyllä siellä yleensä joku ihan järkevä tahtilaji on ja kirjoitetut jaot, vaikka homma kuulostaa siltä, ettei mikään soitin soita varsinaista selkeää pulssia. Iskut katsotaan silloin(kin) kapulta ja soitetaan oma stemma vain kylmästi lyönnin mukaan.
 
Ja tietysti on käytössä myös fermaatit ja "colla parte" tai "on cue", eli mahdollista solistia tai pää-ääntä seurataan ja merkistä eteenpäin.
"Ehke parempi mine kotona."
LesPaul70
24.01.2005 09:03:55
Kyllä. Mietin vain, että mitenkähän sinfoniaorkesteri suhtautuu, kun partituurin yleismerkinnäksi pätkähtää rubato...tuskin hyvin.
 
Silloin(kin) seurataan kapellimestarin osoitusta. Ja kyllä, hyvin sujuu, kun näin tehdään. Kokemusta on.
"Lahjattomat harjoittelee" (sinfoniaorkassa kuultua)
‹ edellinen sivu | seuraava sivu ›
1
Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (vaatii kirjautumisen)